Ero sivun ”Katariina Jagellonica” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 30:
Juhana ja Katariina saapuivat [[Turku]]un 24. joulukuuta 1562.<ref name="setala226"/> [[Turun linna]]sta muodostui pienimuotoinen [[renessanssi]]hovi, mutta jo saman vuoden syksyllä Juhanan ja Eerikin ristiriita oli kehittynyt sodaksi. Juhana ja Katariina joutuivat Eerikin vangeiksi, ja heidät vietiin [[Gripsholmin linna]]an.<ref name="setala227">Setälä 2002, s. 227</ref> Katariina seurasi miestään vapaaehtoisesti vankeuteen. Eräässä vaiheessa häntä uhkasi joutuminen Venäjälle, kun Iivana IV ehdotti Eerikille, että Katariinaa voitaisiin käyttää panttivankina Puolan painostamiseksi. Vankeusaikana Katariina synnytti kolme lasta, Isabellan, joka eli puolitoistavuotiaaksi,<ref name="setala227"/> Annan ja [[Sigismund]]in, josta tuli Puolan ja Ruotsin kuningas.<ref name="kajanti16">Kajanti 2005, s. 16</ref>
 
Vankeutta kesti syksyyn 1567,<ref name="setala227"/> jolloin Eerik syrjäytettiin valtaistuimelta. Saman vuoden syyskuussa Juhana huudettiin Ruotsin kuninkaaksi, ja [[10. heinäkuuta]] [[1569]] Katariina kruunattiin miehensä rinnalla Ruotsin kuningattareksi.<ref name="KB"/> [[1500-luku|1500-luvun]] lopulla [[Katolilaisuus|katolilaisuuden]] merkitystä haluttiin lisätä. Syynä saattoi olla se, että Katariinalle oli tulossa suuri perintäperintö Sforza -suvulta ja Juhana halusi perinnön Ruotsiin.Kuitenkaan perintöä ei saanut lähettää muuhun kuin roomalaiskatoliseen maahan ja niinpä Juhana yritti saada Ruotsin kirkon osittain katoliseksi. Kuningaspari vieraili usein [[Vadstena]]ssa ja Katariina tuki [[Vadstenan luostari]]n toimintaa. Myös [[Naantalin luostari]] koki viimeisen lopulta lyhyeksi jääneen kukoistuksensa.<ref>Setälä 2002, s. 228</ref><ref>Creutz, ''Nådendals stads historik'', s. 256f; Acta Eccelesiastica.</ref>
 
Katariina kuoli muutaman vuoden sairastelun jälkeen [[Vadstenan linna]]ssa syyskuussa 1583.<ref name="kajanti16"/>