Ero sivun ”Längelmäki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh; –; asettelu |
|||
Rivi 51:
Junaliikenne Längelmäellä alkoi vuonna [[1948]], jolloin Oriveden ja [[Jämsänkoski|Jämsänkosken]] välinen rataosa saatiin valmiiksi Orivedeltä Länkipohjaan saakka. Rautatien ansiosta, ja toisaalta kirkonkylän hankalan sijainnin vuoksi, Länkipohjasta tuli kunnan keskustaajama. Rataosalla sijaitsivat Längelmäen alueella Länkipohjan asema sekä Torkkelin, Talviaisten ja Hallin (alkujaan Eväjärven) seisakkeet. Rautatien merkitys väheni kuitenkin pian valtatie 9:n uudelleenrakennuksen ja linja-autoliikenteen vilkastumisen vuoksi. Henkilöliikenne Oriveden ja Jämsänkosken välillä lopetettiin vuonna [[1969]]. Vaikka rautatiestä muodostui Jämsän ja Jyväskylän välisen rataosan valmistuttua 1970-luvun lopulla oikoreitti Tampereelta Keski-Suomeen, henkilöliikennettä Längelmäen alueella sijainneilla liikennepaikoilla ei aloitettu uudelleen, vaan päin vastoin ne lakkautettiin 1980-luvun aikana. Lähimmät rautatien henkilöliikennepaikat sijaitsevat Orivedellä ja Jämsässä. Torkkelissa, Talviaisissa ja Länkipohjassa on myöhemmin otettu käyttöön junien kohtaamispaikat.<ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat''(2. painos), s. 172 ja 177–178. Helsinki: Karttakeskus, 2010. </ref>
Längelmäellä toimi aikanaan [[UPM|Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n]] omistama [[Haukilahden metsäopisto]]. Längelmäki oli 1960-luvulle saakka yksi [[Häme]]en ja Pirkanmaan alkutuotantovaltaisimmista kunnista, vaikka peltojen osuus maa-alasta oli alle kymmenen prosenttia. Vuoden 1970 [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan 53 prosenttia Längelmäen asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 19 prosenttia teollisuudesta ja rakennustoiminnasta sekä 28 prosenttia palveluammateista. [[Pellava]]n viljely oli Längelmäellä aikoinaan varsin huomattavaa, mistä muistuttavat Längelmäen kunnanvaakunan kolme sinistä kukkaa.<ref> Tarmio ym. (toim.), 1973, s. 125–126. </ref>
Längelmäen väkiluku laski tasaisesti toisen maailmansodan jälkeen. Vuoden [[1959]] alussa kunnassa oli 4 193 asukasta<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1960'', s. 128. Helsinki: Otava, 1959. </ref>, vuoden [[1971]] alussa 3 229 asukasta<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972'', s. 141. Helsinki: Otava, 1971. </ref>, vuoden [[1984]] alussa 2 226 asukasta<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1985'', s. 160. Helsinki: Otava, 1984. </ref> ja vuoden [[1997]] alussa 1 863 asukasta.<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1998'', s. 215. Helsinki: Otava, 1997. </ref>
| |||