Ero sivun ”Kylmyysaavikko” versioiden välillä

122 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
kh, viitteet tarkemmin
(typo)
(kh, viitteet tarkemmin)
{{Korjattavat 2012|603}}
'''Kylmyysaavikko''' (myös '''polaariaavikko''', '''napa-aavikko''' tai '''arktinen aavikko''') on [[Tundra|tundran]] kylmä pohjoisosa, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 mmmillimetriä ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10&nbsp;°C. NiitäKylmyysaavikkoa on maailmassa 5viisi miljoonaa neliökilometriä, ja ne ovat yleensä kallioperä- tai soratasankoja. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.usgs.gov/gip/deserts/types/ | Nimeke = Types of DesertDeserts| Tekijä = UGS| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 29.10.1997| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Usgs.gov| Viitattu = 24.49.2012 2015| Kieli = }}</ref> Kylmyysaavikko on tundran pohjoisin osa tai [[Jäätikkö|jäätikön]] keskellä oleva jäätön alue. Kylmyysaavikkoa ei saa sekoittaa jäätiköihin, vaikka jäätiköitä sanotaankin monesti kylmyysaavikoiksi. Se sijaitsee [[tundra]]ntundran pohjoisosissa tai tundran ja [[jäätikkö|jäätikön]] välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa.
{{Korjattava/viitteet|viitteisiin heitetyt käännösmallineet; yleistä muotoilua.}}
'''Kylmyysaavikko''' (myös ''polaariaavikko'', ''napa-aavikko'' tai ''arktinen aavikko'') on tundran kylmä pohjoisosa, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 mm ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10&nbsp;°C. Niitä on maailmassa 5 miljoonaa neliökilometriä, ja ne ovat yleensä kallioperä- tai soratasankoja. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.usgs.gov/gip/deserts/types/ | Nimeke = Types of Desert| Tekijä = UGS| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.4.2012 | Kieli = }}</ref> Kylmyysaavikko on tundran pohjoisin osa tai jäätikön keskellä oleva jäätön alue. Kylmyysaavikkoa ei saa sekoittaa jäätiköihin, vaikka jäätiköitä sanotaankin monesti kylmyysaavikoiksi. Se sijaitsee [[tundra]]n pohjoisosissa tai tundran ja [[jäätikkö|jäätikön]] välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa.
 
== Yleistä ==
Lämpötila vaihtelee kylmyysaavikolla. Esimerkiksi kylmimmän talvikuukauden aikana onse voi olla -22−22&nbsp;°C, lämpimimmän kesäkuukauden aikanaikana lämpötila ontaas +1&nbsp;°C. Lunta on kylmyysaavikon alueella suurimman osan vuodesta, tavallisesti arktiksella[[Arktis|arktisella alueella]] syyskuusta kesäkuuhun. Sademäärä on alle 200&nbsp;mm millimetriä, joskus vain 45 millimetriä.
 
Barentsin meren[[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] alueen kylmyysaavikot ovat syvälumisia, mutta Itä-Siperian saarten kylmyysaavikot matalalumisia. Matala lumipeite on kylmyysaavikolla kasvien kannalta parempi toisin kuin eteläisemmällä tundralla, koska paksu lumi ei tahdo sulaa kesän aikana mikä haittaa kasvien kasvua. Eteläisemmällä tundralla taas paksu lumi suojaa talvella monia kaseveja, ja sulaa melko lämpimässä kesässä kuitenkin pois kasvukauden ajaksi.<ref name="russian_nature_biomes_eurasia_polar_deserts:0">[{{Verkkoviite|osoite = http://www.rusnature.info/reg/08_6.htm|nimeke = Polar Deserts]|julkaisu = BiomesRusnature.info|julkaisija and= RegionsRussian ofNature|viitattu Northern= Eurasia24.9.2015|tekijä ,= The|ajankohta Arctic= Environments, Russian Nature}}</ref>.
 
TalvellaTalvisin on synkkä kaamosyö[[Kaamos|kaamosaika]], jolloin [[aurinko]] ei nouse horisontin yläpuolelle. Kylmyysaavikoilla on voimakkaita tuulia. Kasvillisuuden kannalta tärkeitä lämmittäviä [[Föhntuuli|föhntuulia]] on joillain vuoristoalueilla.<ref name="russian_nature_biomes_eurasia_polar_deserts:0" />.
 
Ylä-arktista kylmyysaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Kylmyysaavikoilla kasvaa pääasiassa [[jäkälä]]ä, sammalia, leviä ja matalia ruohoja ja yrttikasveja. Tyynymäinen kasvutyyppi suojaa voimakkailta tuulilta. Kasvillisuus on alle 10&nbsp;cm korkeatasenttimetrin korkuista. EläimistönäKylmyysaavikoilla kylmyysaavikoillatavattavia saattaaeläinlajeja ollaovar esimerkiksi [[jääkarhu]], [[naali|napakettu]], [[napasusi]], [[napajänis]], [[mursu]], ja [[Lokit|lokkimaiset]] linnut.
 
Nollan molemmin puolin ulottuvat taajat lämpötilan vaihtelut nostavat kiviä maan pintaan ruutumaisiksi kuvioiksi tai röykkiöiksi. Lämpimänä aikana vettä vajoaa maan huokosten välistä kiven alle, vesi jäätyy, kivi nousee jään laajetessa ylös, ja jään sulaessa kivi ei putoa entiselle paikalleen vaan nousee kierron jatkuessa ylös.
 
== Kylmyysaavikkojen sijainnit ==
 
Kylmyysaavikko on pohjoisella pallonpuoliskolla yleensä 76 leveysasteen pohjoispuolella jäättömillä alueilla. Kylmyysaavikko vastaa vuoristojen ylä-alpiinista niukkaa jäkäläkasvillisuutta. Kylmyysaavikkoa on aivan pohjoisimmilla arktisilla jäättömillä alueilla. Tyypillinen paikka on esimerkiksi [[Cornwallisinsaari (Nunavut)|Cornwallisinsaari]] Kanadan [[Nunavut]]issa. [[Sevarnaja Zemlja]]n jäättömät alueet ovat kylmyysaavikkoa. Huippuvuorten Nordaustlandetissa on kylmyysaavikkoa, samoin Frans Joosefin maassa. Kanadassa kylmyysaavikkoa on pohjoisimmilla [[Kanadan arktiset saaret|arktisilla saarilla]] Kanadan pohjoispuolella. Lisäksi [[Kuningatar Elisabetin saaret|Kuningatar Elisabetin saarilla]] pohjoisen napajään saartamana esimerkiksi [[Mackenzie Kingin saari|Mackenzie King-]], [[Ellef Ringnesin saari|Ellef Rignes]]- ja muilla Kuningatar Elisabetin saarilla. [[Prinssi Patrickin saari|Prinssi Patrickin saaresta]] suurin pohjoisosa on kylmyysaavikkoa, mutta etelässä on jonkin verran enemmän kasvillisuutta. [[Melvillensaari (Kanada)|Melvillen]]- ja [[Bathurstinsaari|Bathurstin saaristaBathurstinsaarista]], jotka ovat näitä hieman etelämpänä, on vain pieni osa kylmyysaavikkoa. Suurin osa näistä on ns. kylmää tundraa. Tiukan määritelmän mukaan esimerkiksi [[Baffininsaari|Baffininsaarella]] ei ole varsinaista kylmyysaavikkoa lainkaan. Kylmyysaavikkoa on pienenpieni kaistale aivan Grönlannin pohjoiskärjessä. Myös Keski-keskisen [[Novaja Zemlja|Novaja Zemljan]] ylämailla on kylmyysaavikkoa. Mantereella kylmyysaavikkoa on esimerkiksi Siperian pohjoisosissa Tsheljuskinin niemellä [[Taimyrin niemimaa]]n pohjoisosissa [[Severnaja Zemlja|Sevarnaja Zemljan]] lähellä.
 
== Kylmyysaavikon vyöhykenimiä ==
 
Kylmyysaavikko on ns.niin sanotun CAVM-luokituksen mukaan tundran kylmin vyöhyke A, missä lämpötila kohoaa 0-30–3 °C. Kylmyysaavikko ja pohjoisin tundra ovat ns.niin sanotulla hyperarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Monissa tundran luokitteluissa kylmyysaavikko on ylä-arktinen alue tai joissain pohjoisin osa siitä. Kylmyysaavikko saatetaan jakaa vielä pohjoiseen ja eteläiseen osaan.
 
== Antarktiksen kuivat laaksot ==
 
Antarktiksen tunnetuimmat kylmyysaavikot lienevät mannerjäätikön keskellä olevilla jäättömillä alueilla, esimerkiksi [[McMurdon kuivat laaksot|McMurdon kuivissa laaksoissa]], joissa sataa alle 100 mmmillimetriä vuodessa ja vuoden keskilämpötila on alle -20−20 °C.
 
== Kylmyyspuoliaavikko ==
== Euraasian kasvirikkaammat polaariaavikot ==
 
Pohjois-Amerikan polaariaavikot ''Barrens'' ovat yleensä karkean graniitin tai karbonaattikiven päällä [[Keewatin|Keewatinin]] ylämailla ja [[Arktiset saaret|Arktisten saarten]] tasangoilla. Näiden keskellä on kosteita soita ja järviä, joita ympäröivät niityt. Ne ovat kylmiä ja [[itiökasvit|kryptogaaminiukkoja]] (niukasti sammalta, sieniä, saniaisia) ja kasvillisuuspeite on harvaa. Suojaisissa paikoissa kasvaa rikkaampaa polaaripuoliaavikkoa. Mutta Euraasian polaariaavikot ovat hienojakoisen, kosteamman maaperän päällä. Niinpä Euraasian polaariaavikoiden kasvillisuus on monimuotoisempaa, runsaasti sammalta ja jäkälää sisältävää. Ruohomaisten kasvien peittävyyys on niillä suhteellisen suuri. Niinpä se mitä sanotaan Pohjois-Amerikassa polaaripuoliaavikoksi, luetaan Euraasiassa polaariaavikoksi, jonka eteläpuolella kasvaa arktinen tundra.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä name="Kankaanpää_2001_132"> Kankaanpää Paula|Nimeke = Arctic Flora and Fauna - status and conservation,|Sivu Paula= Kankaanpää,132|Julkaisija = Edita|Vuosi Helsinki= 2001,|Isbn ISBN= 9979-9476-5-9,|Julkaisupaikka Box 45= 2001|Luku "= The tundra and the polar desert", s 132}}</ref>.
 
== Polaariaavikkojen keitaat ==
 
Polaariaavikoilla on alueita joiden ominaisuudet yllättäen suosivat kasvien kasvua. Nämä voivat olla lämpimiä, kosteita ja/tai veden valumaominaisuuksiltaan kasveille sopivampia kuin ympäröivä hyvin niukkasvuinen alue. Vesi säilyy alavalla maalla, jonne kylmät tuulet eivät pääse tunkeutumaan.<ref>[http://books{{Kirjaviite|Tekijä = Pielou, E.google C.fi/books?id=tp8K04HZqGcC&pg=PA85&lpg=PA85&dq=arctic+oases&source=bl&ots=UaUj8lpJsi&sig|Nimeke =ihAVXh6GuqoSl9HLDm9j4s4OWiQ&hl=fi&ei=qpM1Tbb_DYbpOb35gLUC&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=9&ved=0CFwQ6AEwCA#v=onepage&q=arctic%20oases&f=false ] A naturalist'snaturalist’s guide to the Arctic|Sivu Tekijät= E.|Julkaisija C.= PielouThe University of Chicago Press|Vuosi = 1994|Kieli = {{en}}|Julkaisupaikka = Chicago|Isbn = 0-226-66814-2}}</ref>. Alueelle voi kehittyä arktisissa mitoissa hyvä maaperä. Näitä sanotaan monesti ylä-arktisiksi keitaiksi. Jos keidas on kyllin suuri, siellä voi elää melko monipuolinen eläimistö.<ref>[{{Verkkoviite|osoite = http://science.jrank.org/pages/7023/Tundra-Arctic-tundra.html]|nimeke = Tundra – Arctic Tundra|julkaisu = |julkaisija = Science.jrank.org|viitattu = 24.9.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>.
 
Esimerkiksi [[Ellesmerensaari|Ellesmerensaarella]] Hazenin tasangolla [[Lake Hazen]]in ympärillä on ympäröivää aluetta lämpimämpi keidas<ref>[http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic60-3-294.pdf ARCTIC VOL. 60, NO. 3 (SEPTEMBER 2007) P. 294–308 Limnological Characteristics of a High Arctic Oasis and Comparisons across Northern Ellesmere Island] BRONWYN E. KEATLEY,MARIANNE S.V. DOUGLAS and JOHN P. SMOL (Received 31 October 2006; accepted in revised form 22 March 2007)</ref> jossa elää ympäröivää aluetta huomattavasti enemmän kasveja ja eläimiä<ref>{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Quttinirpaaq_National_Park}}</ref> mm. peuroja ja myskihärkiä<ref>[http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA0002578 ]</ref>. Yleensä Hazenin seudulla on kesällä 10-13 ℃. Lämpötila voi siellä nousta kesällä varjossa jopa 23 ℃:hen<ref{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Lake_Hazen}}</ref>. Lake Hazenin lähellä oleva kallio toimii kuin jättimäinen eurinkoenergian varaaja<ref>[http://www.ilec.or.jp/database/nam/nam-32.html HAZEN LAKE] ) International Lake Environment Committee</ref>.
 
Esimerkiksi [[Ellesmerensaari|Ellesmerensaarella]] Hazenin tasangolla [[Lake Hazen]]in ympärillä on ympäröivää aluetta lämpimämpi keidas,<ref>[{{Verkkoviite|osoite = http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic60-3-294.pdf|nimeke ARCTIC VOL. 60, NO. 3 (SEPTEMBER 2007) P. 294–308= Limnological Characteristics of a High Arctic Oasis and Comparisons across Northern Ellesmere Island]|julkaisu BRONWYN= E.|julkaisija KEATLEY,MARIANNE= S|viitattu = 24.V9.2015|tekijä DOUGLAS= andKeatley, JOHNBronwyn; P.Douglas, SMOLMarianne (Received& 31Smol, OctoberJohn|ajankohta 2006;= accepted22.3.2007|tiedostomuoto in= revisedPDF|selite form= 22s. March294–308|kieli 2007)= {{en}}}}</ref> jossa elää ympäröivää aluetta huomattavasti enemmän kasveja ja eläimiä<ref>{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Quttinirpaaq_National_Park}}</ref>, mm.muun muassa peuroja ja myskihärkiä<ref>[http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA0002578 ]</ref>. Yleensä Hazenin seudulla lämpötila on kesällä 10-1310–13 °C. Lämpötila voi siellä kuitenkin nousta kesällä varjossa jopa 23 ℃:hen<ref{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Lake_Hazen}}</ref>. Lake Hazenin lähellä oleva kallio toimii kuin jättimäinen eurinkoenergian varaaja<ref>[http://www.ilec.or.jp/database/nam/nam-32.html HAZEN LAKE] ) International Lake Environment Committee</ref>asteeseen.
== Kylmyysaavikon kasvilajeja ==
 
Kylmyysaavikolla ei ole juurikaan lajejakasvilajeja. Kasvipeite on aina alle 40 %prosenttia, ja nettobiomassan eli kasviaineen tuotanto on alhaisen lämpötilan, auringonsäteilyn ja kuivuuden vuoksi matala.
 
*'''Ruohokasvit'''
**''Phippsia algida'' [[tunturihilpi]]
**''Poa abbreviata'' ''–'' [[jäänurmikka]]
**''Cerastium regelii'' ''–'' [[mätäshärkki]]
**''Draba oblongata''
**''D. subcapitata ''–'''' [[takkukynsimö]]
**''Saxifraga hyperborea ''–'''' [[naparikko]]
**''S. oppositifolia ''–'''' [[sinirikko]]
*'''Sammalet'''
**''Dicranoweisia crispula'' ''–'' [[rantapörrösammal]]
**''Bryum cyclophyllum'' ''–'' [[luhtahiirensammal]]
**''Orthothecium chryseon''
**''Seligeria polaris''
*'''Jäkälät'''
**''Cetrariella delisei''
**''Arctocetraria nigricascens''
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Katso myös ==
*[[Tundra]]
 
{{kasvillisuusvyöhykkeet}}
32 565

muokkausta