Ero sivun ”Semipresidentialismi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattava/nimi}}{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Forms of government.svg|right|400px|thumb|{{legend|#3355dd|Presidentialismi}} {{legend|#f0e847|Semipresidentialismi}} {{legend|#66bb66|Parlamentaarinen tasavalta, jossa presidentti on hallituksen johdossa ja tarvitsee parlamentarin luottamuksen}} {{legend|#ff9a33|Parlamentaariset tasavallat}} {{legend|#e75353|Perustuslaillinen monarkia, jossa monarkin asema lähinnä edustuksellinen}} {{legend|#ee1af9|Perustuslaillinen monarkia, jossa monarkki myös merkittävä poliittinen vallankäyttäjä}} {{legend|#801a80|Absoluuttinen monarkia}} {{legend|#aa6f33|Yksipuoluevalta}}]]
'''Semipresidentialismi''',<ref name=anckar/> toiselta nimeltään '''puolipresidentiaalinen järjestelmä''', on [[tasavalta]]lainen hallintojärjestelmä, jossa on sekä [[parlamentarismi]]n ja [[presidenttijohtoinen järjestelmä|presidenttijohtoisen järjestelmän]] (presidentialismin) ominaisuuksia. Se eroaa laajasta parlamentarismista siten, että presidentti on maan todellinen johtaja eikä vain edustuksellinen valtionpäämies, presidentillisestä järjestelmästä siinä, että pääministerijohtoisen hallituksen on nautittava parlamentin enemmistön luottamusta ja sen jäsenet (ministerit) ovat yleensä samalla kansanedustajia. Semipresidentialismissa [[toimeenpanovalta]] on jaettu parlamentista riippumattoman presidentin sekä parlamentaarisen (parlamentin enemmistön luottamuksen tarvitsevan), pääministerijohtoisen hallituksen kesken, kun presidentiaalisessa järjestelmässä toimeenpanovalta kuuluu periaatteessa ainoastaan presidentille, vaikka tämä delegoi osan siitä ministereille. Toisaalta semipresidentialismissa presidentillä saattaa olla oikeus hajottaa parlamentti (kuten Suomessakin aikaisemmin oli<ref>http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305553736060</ref>), mutta presidentiaalisissa maissa tätä oikeutta ei yleensä ole presidentille myönnetty.
 
Merkittäviä semipresidentiaalisia maita ovat [[Ranska]] ja [[Venäjä]]. Muita esimerkkejä semipresidentiaalisesta järjestelmästä Euroopassa ovat olleet ainakin [[Suomi]] ja [[Kroatia]], mutta nämä maat siirtyivät semipresidentialismista laajaan parlamentarismiin vuonna 2000.<ref>http://www.doria.fi/handle/10024/17371</ref><ref>http://www.state.gov/outofdate/bgn/croatia/197870.htm</ref> Suomessa semipresidentialismiin johti se, että itsenäisyyden alussa kiisteltiin siitä, pitäisikö Suomen olla monarkia vai tasavalta, päädyttiin sellaiseen kompromissiin, että Suomesta tuli tasavalta mutta presidentti sai parlamentaarisen maan presidentiksi erittäin laajat valtaoikeudet. Semipresidentiaalinen järjestelmä on käytössä myös eräissä [[Afrikka|Afrikan]] maissa.