Ero sivun ”Henrikin Liivinmaan kronikka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
erotetaan kirjoittajaa koskeva sisältö omaksi artikkelikseen nimelle Henrik Lättiläinen; on useissa muissakin kieliversioissa käsitelty omana aiheenaan; tänne lyhyempi tiivistelmä
p →‎Kirjoittaja: .- parempi linkitys
Rivi 32:
{{Pääartikkeli|[[Henrik Lättiläinen]]}}
[[Kuva:Liivkron.jpg|left|thumb|Suomenkielisen teoksen kansi.]]
Kronikan käsikirjoituksessa ei mainita kirjoittajan nimeä. Tästä huolimatta tutkijat ovat olleet lähes yksimielisiä siitä, että teoksen on kirjoittanut kronikassa usein esiintyvä ''Henricus de Lettis''. Henrikin itsensä mukaan hän oli lättiläisten pappi (''Lettorum ministor'') tai pappi ja tulkki ''Henricus de Lettis''. Ei sen sijaan ole täyttä selvyyttä siitä, viittaako lisänimi ”Lättiläinen” Henrikin kansallisuuteen vai pelkästään toiminta-alueeseen lähetyssaarnaajana. Kronikan ensimmäisen painetun version vuonna 1740 julkaissut [[Daniel Gruber]] piti Henrikiä [[latvialatvialaiset|latvialaisena]]laisena, mutta 1800-luvulla useat saksalaiset tutkijat alkoivat pitää häntä saksalaisena ja myöhemmän tutkimuksen valtavirta on asettunut tämän oletuksen puolelle. Tässä vaiheessa myös nimen saksankielinen muoto korjattiin Gruberin käyttämästä muodosta ''Heinrich der Lette'' (lättiläinen Henrik) muotoon ''Heinrich von Lettland'' (Lätinmaan Henrik). Todisteina Henrikin saksalaisuuden puolesta on pidetty sitä, että kronikassa viitataan useasti saksalaisiin sanalla ''nos'' (”me”) ja että kronikan mukaan Henrikillä oli kehno [[Lätin kieli|lätin kielen]] taito. Latvialainen tutkija [[Arvēd Švābe]] piti kuitenkin vuonna 1938 kirjoittamassaan artikkelissa Henrikiä latvialaisena.<ref name="zetterberg">Seppo Zetterberg: Henrik ja hänen Liivinmaan kronikkansa, s. 29–32, 35–36. Teoksessa ''Henrikin Liivinmaan kronikka'' (suom. Maijastiina Kahlos & Raija Sarasti-Wilenius). SKS, Helsinki 2003.</ref>
 
Henrik ilmeisesti oleskeli Liivinmaalla vuodesta 1208 alkaen ja toimi piispa Albertin oppilaana. Hän osallistui vuosina 1216–1220 useisiin kalparitarien sotaretkiin virolaisia vastaan ja kastoi joukoittain pakanoita kristityiksi. Kielitaitonsa ansiosta hän toimi myös tulkkina useissa neuvotteluissa. Kronikan sisällön perusteella Henrik aloitti sen kirjoittamisen pian elokuussa 1224 tapahtuneen [[Tartto|Tarton]] valtauksen jälkeen. Hän täydensi siihen myöhemmin uusia tapahtumia vuoteen 1227 saakka. Myöhemmin Henrik oli seurakuntapappina Virossa ja viimeinen maininta hänestä on vuodelta 1259.<ref name="zetterberg" />