Wikipedia

Ero sivun ”Henrikin Liivinmaan kronikka” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
erotetaan kirjoittajaa koskeva sisältö omaksi artikkelikseen nimelle Henrik Lättiläinen; on useissa muissakin kieliversioissa käsitelty omana aiheenaan; tänne lyhyempi tiivistelmä
Rivi 5:
| kuva = Henriku_kroonika_papp.jpg
| kuvateksti = Sivu ''Codex Zamoscianuksesta'', Liivinmaan kronikan alkuperäisen käsikirjoituksen pohjalta tehdystä vanhimmasta säilyneestä kopiosta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ai.ee/?pid=2610&pageHeader=Henry%20of%20Livonia%20Conference | Nimeke =Henry of Livonia Conference | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tallinna Ülikooli Ajaloo Instituut | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli =}}</ref>
| kirjailija = [[Henrik Lättiläinen]]
| kuvittaja-alkuperäinen =
| kansitaiteilija-alkuperäinen =
Rivi 27:
| seuraava =
}}
'''Henrikin Liivinmaan kronikka''' ({{k-la|Heinrici chronicon Livoniae}}) on [[1200-luku|1200-luvulla]] kirjoitettu [[kronikka]], joka on [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin ensimmäisen kronikan]] ja [[Liivinmaan riimikronikka|Liivinmaan riimikronikan]] ohella merkittävimpiä [[Baltia]]n varhaiskeskiajan historian lähteitä. Toisaalta se heijastelee [[ristiretki]]aatetta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lituanus.org/1990_1/90_1_02.htm | Nimeke =Charesteristics of Warfare in the Times of Henry of Livonia and Balthasar Russow | Tekijä =Andres Kasekamp | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Lithuanian Quarterly Journal of Arts and Sciences | Ajankohta =1990 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>, toisaalta se kertoo Baltian yhteiskunnallisista oloista ja käännytyksestä [[kristinusko]]on 1200-luvun alussa. Alkuperäinen teos oli kirjoitettu [[latina]]ksi. ''Liivinmaan kronikan'' nimellä tunnetaan myös [[Balthasar Russow]]in vuonna 1578 julkaisema teos.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Hannu Marttila | Otsikko =Balthasar, russofobi | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =22.12.2004 | Numero = | Sivut = | Julkaisija = | www =http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Balthasar+russofobiBalthasar+Russowin+kirja+Suomeakin+sivunneesta+sodastailmestyi+viimein+suomeksiKronikka+Iivana+Julman+sodank%C3%A4ynnist%C3%A4+kauhistutti+aikalaisia+jainnoitti+j%C3%A4lkipolvien+kirjailijoita/HS20041222SI1KU02rmd | www-teksti = | Viitattu = 26.5.2010 }}</ref> Teos oli ilmeisesti laadittu [[paavi]]n edustajia varten kuvaukseksi [[Liivinmaa]]lle suunnatuista [[Ristiretket Baltiaan|ristiretkistä]]. Tarkoituksena oli erityisesti esittää piispa [[Albert von Buxhövden]]in toimet hyvässä valossa<ref name="IH">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historia.lv/alfabets/I/In/Indrika%20hronika/encik/indr_hr_lpe.htm | Nimeke =Indriķa hronika | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 6.11.2002 | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{lv}} }}</ref>.
 
==Kirjoittaja==
{{Pääartikkeli|[[Henrik Lättiläinen]]}}
[[Kuva:Liivkron.jpg|left|thumb|Suomenkielisen teoksen kansi.]]
Kronikan käsikirjoituksessa ei mainita kirjoittajan nimeä. Tästä huolimatta tutkijat ovat olleet lähes yksimielisiä siitä, että teoksen on kirjoittanut kronikassa usein esiintyvä ''Henricus de Lettis''. Henrikin itsensä mukaan hän oli lättiläisten pappi (''Lettorum ministor'') tai pappi ja tulkki (''Henricus de Lettis''). HenrikinEi kansalaisuussen onsijaan epäselvä.ole Varhaisentäyttä tutkimuksenselvyyttä mukaansiitä, hänviittaako olilisänimi [[latvialaiset|latvialainen]]”Lättiläinen” Henrikin kansallisuuteen vai pelkästään toiminta-alueeseen lähetyssaarnaajana. PohjanKronikan tälleensimmäisen teoriallepainetun loiversion [[hannover]]ilainenvuonna kirjastonhoitaja1740 julkaissut [[Daniel Gruber]]<ref name="IH"piti />Henrikiä [[latvia]]laisena, jokamutta julkaisi1800-luvulla Liivinmaanuseat kronikatsaksalaiset ensimmäisenätutkijat vuonnaalkoivat 1740pitää häntä saksalaisena ja myöhemmän tutkimuksen valtavirta on asettunut tämän oletuksen puolelle. HänTässä saksansivaiheessa myös nimen muotoonsaksankielinen muoto korjattiin Gruberin käyttämästä muodosta ''Heinrich der Lette'' eli(lättiläinen Henrik) Lättiläinen.muotoon 1800-luvulla''Heinrich saksalaistenvon tutkijoidenLettland'' keskuudessa(Lätinmaan nousi esiinHenrik). teoriaTodisteina Henrikin saksalaisuudesta.saksalaisuuden Lättiläis-nimitystäpuolesta eion pidetty kansallisuuteen viittaavanasitä, vaanettä senkronikassa uskottiinviitataan viittaavanuseasti toiminta-alueeseensaksalaisiin elisanalla Lätinmaahan.''nos'' [[August(”me”) Hansen]]ja käyttiettä vieläkronikan vuonnamukaan 1853Henrikillä julkaistussaoli saksannoksessaankehno (''Origines[[Lätin Livoniaekieli|lätin sacraekielen]] ettaito. civilis,Latvialainen Heinrich'stutkija der[[Arvēd LettenŠvābe]] ältestepiti Chronikkuitenkin vonvuonna Livland'')1938 muotoakirjoittamassaan Heinrichartikkelissa derHenrikiä Lettelatvialaisena.<ref [[Eduardname="zetterberg">Seppo Pabst]]Zetterberg: käyttiHenrik omassaja saksannoksessaanhänen muotoaLiivinmaan kronikkansa, s. 29–32, 35–36. Teoksessa ''HeinrichHenrikin vonLiivinmaan Lettlandkronikka'' eli(suom. LätinmaanMaijastiina HenrikKahlos & Raija Sarasti-Wilenius).<ref name="HenrikinSKS, LiivinmaanHelsinki kronikka"2003.</ref>
 
Henrik ilmeisesti oleskeli Liivinmaalla vuodesta 1208 alkaen ja toimi piispa Albertin oppilaana. Hän osallistui vuosina 1216–1220 useisiin kalparitarien sotaretkiin virolaisia vastaan ja kastoi joukoittain pakanoita kristityiksi. Kielitaitonsa ansiosta hän toimi myös tulkkina useissa neuvotteluissa. Kronikan sisällön perusteella Henrik aloitti sen kirjoittamisen pian elokuussa 1224 tapahtuneen [[Tartto|Tarton]] valtauksen jälkeen. Hän täydensi siihen myöhemmin uusia tapahtumia vuoteen 1227 saakka. Myöhemmin Henrik oli seurakuntapappina Virossa ja viimeinen maininta hänestä on vuodelta 1259.<ref name="zetterberg" />
Vuonna 1938 latvialainen tutkija [[Arvēd Švābe]] pyrki kumoamaan Henrikiä saksalaisena pitävien argumentteja. Hänen mukaansa esimerkiksi kronikoitsijan saksalaisista puhuttaessa käyttämä muoto ''nos'' eli "me" viittaa kristillisyyteen eikä samaan kansaan kuulumiseen. Hänen mielestään kronikassa käytetty nimi ''Henricus de Lettis'' ei voinut viitata muuhun kuin Henrikin latvialaisuuteen. Samoin latvialaisuuden puolesta puhuivat kronikassa esiintyvät latvialaisiin kohdistuvat sympatiat. Vuonna 1953 [[Albert Bauer]] päätyi tukemaan saksalaisteoriaa oman saksankielisen teoksensa esipuheessa. Hän tukeutui muun muassa kronikan kielellisiin ominaisuuksiin, Henrikin saksalaisperäiseen nimeen sekä kirjoittajan Saksan olojen tuntemukseen. Lisäksi kronikan eräässä kohdassa, jossa Henrik kertoo taistelusta virolaisia vastaan, hän toteaa: "meidän miehistämme kaatui kaksi ja lättiläisiä kaksi". Suomessa vakiintui muoto "Henrik Lättiläinen", mutta tätä on pyritty korjaamaan neutraalimpaan muotoon "Lätin Henrik", joka ei ota kantaa kirjoittajan kansallisuuteen.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka">{{Kirjaviite | Tekijä=Henrik, Lättiläinen | Nimeke=Henrikin Liivinmaan kronikka | Selite=(Heinrici chronicon Livoniae.) Suom. Maijastina Kahlos & Raija Sarasti-Wilenius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 934 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-521-1}}</ref>
 
Henrikiä saksalaisena pitävät ovat sijoittaneet hänen syntymäpaikkansa [[Magdeburg]]in hiippakunnan alueelle Pohjois-Saksaan. Paavi kutsui [[bulla]]llaan ristiretkeläisiä [[Saksi]]sta ja [[Westfalen]]ista vuonna 1198, ja vuonna 1202 perustettiin [[Kalparitaristo]], jolloin Baltian ristiretkissä alkoi uusi, sotaisampi vaihe<ref name="BH">{{Kirjaviite | Tekijä =Vilho Niitemaa | Nimeke =Baltian historia | Vuosi =1991 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammi | Tunniste =ISBN 951-30-9112-0 }}</ref>. Henrik tuli Liivinmaalle ilmeisesti keväällä vuonna 1205 noin 18-vuotiaana. Hän oli piispa Albertin oppilas ja sai pappisvihkimyksen talvella vuonna 1208. Tämän jälkeen hän toimi pappina [[Valmiera]]n lähistöllä [[latgallit|latgallien]] parissa. Vuonna 1215 hän oli Albertin mukana [[Rooma]]n [[4. lateraanikonsiili]]ssa. Vuodet 1222–1224 hän vietti edelleen Albertin mukana Saksassa. Vuosina 1216–1220 hän oli mukana [[Ristiretket Baltiaan|Baltian ristiretkillä]] [[virolaiset|virolaisia]] vastaan. Henrik osasi [[latina]]a, [[saksan kieli|saksaa]], [[latvian kieli|latviaa]], [[liivin kieli|liiviä]] sekä [[viron kieli|viroa]], joten hän toimi usein tulkkina paikallisten ja ristiretkeläisten käymien neuvotteluiden aikana. Liivinmaan kronikkaa hän ryhtyi ilmeisesti työstämään [[Tarton piiritys|Tarton piirityksen]] jälkeen vuonna 1225. Kronikka lienee tarkoitettu paavi [[Honorius III|Honorius III:n]] legaatti [[Vilhelm Modenalainen|Vilhelm Modenalaista]] varten, jolle hän työskenteli tulkkina vuosina 1225–1227<ref name="PSA">{{Verkkoviite | Osoite =http://depts.washington.edu/baltic/papers/henry_of_livonia_williamson.htm | Nimeke =Primary Source Analysis of The Chronicle of Henry of Livonia | Tekijä =Ruth Williamson | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Tämän jälkeen hän toimi pappina Soontaganassa vuosina 1227–1234 ja Rubenesissä 1234–1259.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Henrik kuoli luultavasti vuonna 1259<ref name="EP">{{Lehtiviite | Tekijä = Jaan Undusk | Otsikko =Eesti lugu: Henriku Liivimaa kroonika | Julkaisu =Eesti Päevaleht | Ajankohta =24.10.2008 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.epl.ee/artikkel/446051 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = {{et}} | Lopetusmerkki = }}</ref>.
 
==Käsikirjoitukset==
Rivi 41 ⟶ 40:
 
==Rakenne==
Liivinmaan kronikka edustaa kronikkatyyppiä, jossa tekijä kertoo itse kokemistaan tapahtumista. Lisäksi hän saattoi täydentää tietojaan silminnäkijöiden kertomuksilla ja joskus harvoin kirjallisilla lähteillä. Henrik itse toteaa teoksessaan: "Tähän ei ole kirjoitettu mitään muuta, paitsi se, minkä melkein kaiken olen nähnyt omin silmin. Sen, mitä en ole nähnyt omin silmin, olen saanut tietää niiltä, jotka sen näkivät ja olivat mukana." Teos keskittyy paljolti pohjoisen Liivinmaan tapahtumiin, mikä johtunee siitä, että Henrikin on arveltu kirjoittaneen teoksensa, kun hän oli latgallien pappina Rubenesissä lähellä virolaisaluetta. Ajalta ennen Henrikin saapumista Liivinmaalle vuonna 1205 tärkein lähde oli pappi Teoderik. Kirjallisina lähteinä on vähäisessä määrin käytetty [[annaali|annaaleja]]. Henrik ryhtyi kirjoittamaan kronikkaansa vuonna 1225 [[Tarton piiritys|Tarton valtauksen]] jälkeen. Teos alkaa Meinhardin tulosta Liivinmaalle ja jatkuu yhtenäisenä kokonaisuutena Tarton valtaukseen saakka. Tämän jälkeen Henrik kirjasi vielä hajanaisia tapahtumia vuoden 1226 huhtikuun loppuun asti. Viimeiset kirjoitukset käsittelevät [[Saarenmaa (muinaismaakunta)|Saarenmaan muinaismaakunnan]] valloitusta vuonna 1227. Tutkijat ovat jakaneet kronikan 30:een roomalaisin numeroin jaettuun päälukuun, jotka puolestaan on jaettu arabialaisin numeroin merkittyihin kappaleisiin.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka">{{Kirjaviite | Tekijä=Henrik, Lättiläinen | Nimeke=Henrikin Liivinmaan kronikka | Selite=(Heinrici chronicon Livoniae.) Suom. Maijastina Kahlos & Raija Sarasti-Wilenius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 934 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-521-1}}</ref>
 
Liivinmaan kronikka koostuu neljästä kirjasta<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" />:<br>
Rivi 52 ⟶ 51:
 
==Suhteet==
Kronikka kuvaa latvialaisia hyvin positiivisessa valossa. Tämän on arveltu johtuneen siitä, että latvialaiset kääntyivät kristinuskoon verrattain nopeasti ja taistelivat monesti saksalaisten rinnalla pakanoita vastaan. Syynä on pidetty myös Henrikin mahdollista latvialaisuutta. Virolaisiin kronikoitsija suhtautuu melko vihamielisesti, mutta toisaalta kehuu heidän urheuttaan.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Esimerkiksi virolaisten päällikkö [[Lembitu]]a kuvataan taitavaksi sotapäälliköksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.horisont.ee/node/36 | Nimeke =Sõjaeelse Eesti esseistika ja kirjanduskriitika | Tekijä =J. Luiga | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{et}} }}</ref>. Lisäksi kirjoittaja kannustaa voitettujen virolaisten myötämieliseen kohteluun, jotteivät nämä hylkäisi kristinuskoa. Venäläiset kuvataan usein virheellisesti pakanoina, vaikka he olivat kristittyjä, tosin [[ortodoksinen kirkko|ortodokseja]]. Heitä kuvataan myös kristittyjen arkkivihollisina.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Venäläiset tukivatkin pakanoita monissa taisteluissa saksalaisia vastaan ja toisaalta yrittivät itsekin alistaa näitä valtansa alle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä name="BH"Vilho Niitemaa | Nimeke =Baltian historia | Vuosi =1991 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammi | Tunniste =ISBN 951-30-9112-0 }}</ref> [[Tanska]]laisiin suhtaudutaan viileästi, sillä he olivat saksalaisten kilpailijoita Virossa.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Pakanoita kuvataan usein halventavin sanankääntein, ja heitä pidetään epäluotettavina<ref>{{Verkkoviite | Osoite name="PSA"http://depts.washington.edu/baltic/papers/henry_of_livonia_williamson.htm | Nimeke =Primary Source Analysis of The Chronicle of Henry of Livonia | Tekijä =Ruth Williamson | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>.
 
Vaikka teksti onkin monin paikoin hyvin puolueellista, Henrik ei jätä ristiretkeläisiäkään kritiikin ulkopuolelle. Osansa saa jopa hänen opettajansa piispa Albert. Ristiretkeläisten kerrotaan esimerkiksi ryöstelevän ja murhaavan pakanoita.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Jaan Undusk | Otsikko =Eesti lugu: Henriku Liivimaa kroonika | Julkaisu =Eesti Päevaleht | Ajankohta =24.10.2008 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.epl.ee/artikkel/446051 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = {{et}} | Lopetusmerkki name="EP" }}</ref> Erityisen raa'asti Henrikin mukaan käyttäytyivät kuitenkin kristinuskoon kääntyneet paikalliset. Kristinuskoon kääntyneitä pidetään myös epäluotettavina, ja heidän kääntymisensä motiivit kyseenalaistetaan erityisesti liiviläisten ja virolaisten käännytettyjen kohdalla.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" />
 
== Suomennos ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrikin_Liivinmaan_kronikka”