Ero sivun ”Mata Atlântica” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
fix
Merkkaus:  seulottavat 
Rivi 1:
Bïg Sµókë
[[Kuva:MataAtlantica.JPG|thumb|right|300px|Mata Atlântica-sademetsää]]
'''Brasilian rannikkosademetsä''' eli '''Mata Atlântica''' on [[sademetsä]]alue Brasilian itärannikolla. Siihen kuuluu myös alueita [[Argentiina]]sta ja [[Paraguay]]sta.
 
== Alue ==
 
Alun perin Mata Atlântican pinta-ala oli arviolta 1,4 miljoonaa neliökilometriä, mutta runsaiden hakkuiden takia siitä oli vuonna 2004 jäljellä enää alle 7 prosenttia eli 91 900 neliökilometriä. Sademetsä ulottui paikoin satoja kilometrejä sisämaahan. Entisen sademetsän alueella sijaitsevat Brasilian miljoonakaupungit [[São Paulo]] ja [[Rio de Janeiro]], joissa asuu 70 % Brasilian väestöstä. Alueella on myös laajoja viljelmiä ja [[eukalyptus]]plantaaseja. Nykyään alueella on enää pieniä sademetsäsaarekkeita.
 
== Luonto ==
 
Mata Atlânticassa on yhden hehtaarin alueelta löydetty 450 puulajia, mikä on enemmän kuin esimerkiksi [[Saksa]]ssa. Alueen lajisto on erittäin rikasta, Mata Atlântica kuuluukin luonnon [[monimuotoisuuskeskus|monimuotoisuuskeskuksiin]]. Mata Atlânticasta on löydetty 8 000 endeemistä kasvi-, 188 lintu-, 90 nisäkäs- ja 340 sammakkoeläinlajia sekä lukuisia hyönteislajeja. Rannikkosademetsän rikkaudesta kertoo myös se, että alueelta on tavattu 269 nisäkäslajia. Luku on vain kolmanneksen pienempi kuin paljon suuremmassa [[Amazonin sademetsä]]ssä. Alueen luontotyyppejä ovat trooppiset ja subtrooppiset metsät merenpinnan tasosta 2 000 metriin asti.
 
== Suojelu ja uhat ==
 
Brasilian hallitus kielsi Mata Atlântican hakkuut 1990-luvulla, mutta pienimuotoisia hakkuita tehdään laittomasti yhä. Metsien sirpaloitumisen takia eläimet ovat jääneet eristyksiin pieniin metsäsaarekkeisiin. Monet lajit ovat vaarassa kuolla pois, kun muualta ei saada uutta [[geneettinen materiaali|geneettistä materiaalia]]. Mata Atlânticassa alueen sademetsät voivat kuitenkin vielä palautua hakkuun jälkeen, toisin kuin Amazonasissa. Tilannetta onkin alettu korjata yhdistämällä ja suurentamalla metsäpalasia toisiinsa. Tämä on auttanut erityisesti [[kultaleijona-apina]]a, joka on tehokkaan suojelun ansiosta runsastunut 1970-luvun 200 yksilöstä 1 000 yksilöön luonnossa. Myös jotkin muut lajit, kuten [[muriki]]-apina ja [[alagoasinhokko]]-lintu ovat elpymässä.
 
Alueelle on perustettu useita suojelualueita, jotka kuuluvat [[UNESCO]]n maailmanperintöluetteloon.
 
== Katso myös ==
*[[Cerrado]]
*[[Amazonin sademetsä]]
 
== Lähteet ==
* {{Lehtiviite | Tekijä =Virginia Morell ja Frank Viviano | Otsikko =Lajien karnevaalia Riossa | Julkaisu =National Geographic | Ajankohta =2004 | Vuosikerta = | Numero =3 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =[[National Geographic Society]] | Selite= | Tunniste= | www =http://www.nationalgeographic.dk/bohp/jsp/polopoly.jsp?d=315&a=925 | www-teksti =Ote artikkelista | Tiedostomuoto =html | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}
 
[[Luokka:Brasilian maantiede]]
[[Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Brasiliassa]]
[[Luokka:Metsät]]