Versio 23. syyskuuta 2015 kello 21.44 muokkaa PekkkaN (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 5 878 muokkausta lisäsin alkuun tietosanakirjan tiedon ← Vanhempi muutos		Versio 23. syyskuuta 2015 kello 21.45 muokkaa kumoa ComradeUranium (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 38 171 muokkausta p fix Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 13: '''Noormarkunjoki''' eli '''Ahlaistenjoki'''<ref>Facta 2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 113</ref> on [[Karvianjoki\|Karvianjoen]] vesistöön kuuluva joki [[Satakunta\|Satakunnassa]]. Se saa alkunsa [[Noormarkku\|Noormarkun]] ja [[Pomarkku\|Pomarkun]] alueilla sijaitsevasta [[Inhottujärvi\|Inhottujärvestä]]. Joki virtaa kohti Noormarkkua ja sieltä edelleen [[Ahlainen\|Ahlaisiiin]] ja laskee [[Selkämeri\|Selkämereen]]. Noormarkunjoki-nimitystä käytetään vain 45- kilometriä pitkän joen ylä- ja keskiosasta. Inhottujärvestä lähtevää joen alkupäätä kutsutaan muutaman kilometrin matkalta ''Oravajoeksi'', jonka jälkeen se muutuu Noormarkunjoeksi. Noormarkun ja Ahlaisten välillä joen nimi vaihtuu ''Eteläjoeksi'', joka taas haaroittuu ennen mereen laskemista parin kilometrin mittaisiksi ''Ahlaistenjoeksi'' ja ''Kristiskerinjoeksi''.<ref>[http://www.kalasaalis.com/vesistot/Etel%E4joki/1364/ Kalansaalis.com/vesistöt]</ref> Noormarkunjoki on tunnettu useista pienistä koskistaan, ja se on suosittu kalastus- ja melontajoki.<ref>[http://www.reitti.org/melonta_opas_reitti1.shtml Reitti.org/Melontaopas]</ref> Noormarkun keskustan tuntumassa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas [[Noormarkun ruukki\|Noormarkun ruukin]] ja [[A. Ahlström Osakeyhtiö\|A. Ahlström Oy:n]] rakennuksista koostuva alue. Se levittäytyy Makkarakosken molemmille rannoille ja kuuluu [[Museovirasto]]n määrittelemiin [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa\|Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]]. Alueella on muun muassa [[Makkarakosken voimalaitos]] sekä entinen saha. <ref>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=907 Museovirasto]</ref> Aiemmin Noormarkunjoen leventymänä on ollut 1900-luvulla kuivatettu [[Torajärvi (Noormarkku)\|Torajärvi]], jolla ennen kuivatusta oli kaksikin lasku-uomaa: nykyinen Noormarkunjoki – Eteläjoki sekä pohjoiseen, Noormarkun [[Poosjärvi\|Poosjärveen]] virrannut [[Keskisjoki]], mutta Torajärven kuivatuksen myötä Keskisjoen uoma kuivui ja Torajärvessä ollut [[bifurkaatio (hydrologia)\|bifurkaatio]] hävisi.<ref name="sivula">{{Kirjaviite \| Tekijä =Sivula, Anna \| Nimeke =Kadonneita järviä ja järjesteltyjä vesistöjä \| Kappale = \| Sivu =371-398 \| Selite =Teoksessa: Sivula, Anna & Grahn, Maarit (toim.): Noormarkun historiaa. Erämaasta eletyksi paikaksi \|Julkaisupaikka =Noormarkku \| Julkaisija = Noormarkun kunta \| Vuosi =2008 \| Tunniste = ISBN 978-951-96812-1-4 \| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = \| Kieli = }}</ref>

Ero sivun ”Eteläjoki” versioiden välillä