Ero sivun ”Lounais-Häme” versioiden välillä

Lounais-Hämeen alue osuu karkeasti päällekkäin keskiaikaisen [[Loimo]]n eli [[Porras (hallintopitäjä)|Portaan]] hallintopitäjän kanssa lukuun ottamatta Urjalaa, joka kuului [[Kalvola (hallintopitäjä)|Kalvolan]] ja [[Saarioinen (hallintopitäjä)|Saarioisten]] hallintopitäjiin. Tammelan pohjoisosien kyliä ja kylänosia on lisäksi kuulunut [[Lehijärvi (hallintopitäjä)|Lehijärven]] hallintopitäjän [[Teuron neljänneskunta|Teuron]] ja [[Merven neljänneskunta|Merven]] neljänneskuntiin.<ref name="vuosikirja1991">{{Lehtiviite | Tekijä =Alanen, Timo | Otsikko =Urjalan ja Tammelan raja Lunkinturpeesta Vuolteenkoskeen | Julkaisu =Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja | Ajankohta =1991 | Vuosikerta = | Numero =60 | Sivut =68 | Julkaisupaikka =Forssa | Julkaisija =Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys | Selite= | Tunniste=ISSN 0359-1832 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Lounais-Häme vastasi likimain myös [[Tammelan kihlakunta]]a 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta tähänkin kuului myös muita kuntia.

 

 

==Lounaishämäläisiä vaikuttajia==

Esko Aaltosen työtä Lounaishämäläisessä kotiseututyössä ja Forssan kirjapainon johdossa jatkoi hänen poikansa teollisuusneuvos [[Matti Aaltonen (teollisuusneuvos)|Matti Aaltonen]]. Muihin lounaishämäläisessä kotiseututyössä mukana olleisiin kuuluu muun muassa Forssan Lehden toimitussihteeri ja pakinoitsija [[Esko Viljanen]].

 

 

==Tunnukset ja symbolit==