Ero sivun ”Gizan sfinksi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Link FA Wikidataan, asettelua |
lisätään osio rakentamisesta; vähän muitakin tietoja Scarrelta; poistetaan lähteettömyyksiä |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Egypt.Giza.Sphinx.01.jpg|thumb|300px|Gizan sfinksi ja [[Khefrenin pyramidi]]]]
'''Gizan sfinksi''' ({{k-ar|أبو الهول }} abu'l-haul ''kauhun isä'') on [[Muinainen Egypti|muinaisen Egyptin]] aikana rakennettu lepäävää ihmiskasvoista leijonaa esittävä veistos. Gizan veistos on [[Sfinksi|sfinkseistä]]
==Mitat==
Gizan sfinksi
Gizan sfinksi on maailman suurin [[monoliitti]]veistos. Sitä pidetään myös maailman vanhimpana monumentaaliveistoksena.
[[Tiedosto:GreatSphinx1867.jpg|thumb|Gizan sfinksi Félix Bonfilsin kuvaamana 1867. Veistos on alkuperäisessä restauroimattomassa kunnossaan ja hartioihin asti hiekkaan hautautuneena. Huomaa mies sfinksin korvan alla.]]▼
▲Gizan sfinksi on maailman suurin [[monoliitti]]veistos. Se on noin 20 metriä korkea ja 73,5 metriä pitkä. Kasvojen leveys on 4,15 metriä ja ne oli alkujaan maalattu punaisilla, sinisillä ja vihreillä väreillä. Sfinksi on hakattu peruskalliosta ulkonevaan kalkkikiveen.
==Rakentaminen==
Gizan sfinksin pää oli alunperin luonnon muovaama lohkare, joka oli maanpinnan yläpuolella. Lähiseudulla on toinenkin samanlainen lohkare, mutta sitä ei ole muovattu. Sfinksin vartalo on maanpinnan alapuolella. Kun Gizan pyramideja alettiin rakentaa ja kiviä niihin sekä alueen temppeleihin louhia, sfinksin päälohkare jätettiin paikalleen ja rakentamiseen tarvitut kivet louhittiin veistoksen vartalon ympäriltä. Sfinksin ympärille kaivettiin puolisuunnikkaan muotoinen kaivanto, josta kaikki kiviaines poistettiin. Sen jälkeen veistoksen pää ja vartalo muotoiltiin ja viimeisteltiin kuparitaltoilla ja puuvasaroilla.<ref name="scarre">{{Kirjaviite | Tekijä = Scarre, Chris (toim.) | Nimeke = Maailman seitsemänkymmentä ihmettä: suuret muistomerkit ja niiden rakentaminen | Vuosi = 1999 | Sivu = 258–262| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-16713-8 }}</ref>
==Tarkoitus==
==Historia==
▲Sfinksi symboloi muinaisegyptiläistä auringonnousun jumalaa [[Ra-Horakhty|Ra-Horakhti]]a.<ref name=Gronblom>{{kirjaviite | Tekijä = Rolf Grönblom | Nimeke = Faaraoiden Egypti | Sivu = 67-69 | Suomentaja = Tuula Kojo | Julkaisija = Schildts Kustannus Oy | Vuosi = 2002 | Tunniste = 951-50-1259-7}}</ref>
▲[[Tiedosto:GreatSphinx1867.jpg|thumb|Gizan sfinksi Félix Bonfilsin kuvaamana 1867. Veistos on alkuperäisessä restauroimattomassa kunnossaan ja hartioihin asti hiekkaan hautautuneena. Huomaa mies sfinksin korvan alla.]]
Sfinksin arvellaan olevan peräisin faarao [[Khafre]]n ajalta noin 2520–2492 eaa. On tosin mahdollista että se olisi paljon vanhempikin.<ref name="scarre" />
Sfinksin pää on kovempaa kiveä kuin sen vartalo, joten pää onkin säilynyt paremmin kuin muut osat.<ref name="scarre" />
Ajan kuluessa aavikolla puhaltavat tuulet hautasivat Gizan sfinksin kaulaa myöten hiekkaan, kunnes [[Egyptin 18. dynastia|18. dynastia]]n faarao [[Thutmosis IV]] kaivoi sen esiin. Tarun mukaan nuori prinssi Thutmosis oli metsästämässä Gizan pyramidien lähistöllä. Kun hän asettui sfinksin varjoon lepäämään ja nukahti, sfinksi näyttäytyi hänelle unessa ja lupasi, että jos Thutmosis kaivaisi sfinksin esiin hiekasta, hänestä tulisi [[faarao]].<ref name="aeo">Ancient Egypt Online: [http://ancientegyptonline.co.uk/horemakhet.html Horemakhet], viitattu 3.8.2013</ref> Unessa Thutmosis sai tietää myös, että sfinksin edustama [[Harmakis|Hor-em-akhet]]-[[Atum]]-[[Khepri]]-jumala oli hänen isänsä.<ref name="aeo"></ref> Thutmosis kaiverrutti tapahtumasta niin kutsutun "unisteelan", jossa hän kuvailee unensa. [[Steela|Steelan]] hän asetti sfinksin jalkojen väliin, jossa se on yhä tänäkin päivänä.<ref>Grönblom, s. 70, 128</ref>
Paikalliset arkeologit ja konservoijat pitäisivät parempana, jos sfinksi hautautuisi uudelleen hiekkaan. Se on hakattu niin helposti rapautuvaan kiveen, että sen pinta jauhautuu melkein sormien välissä. Sfinksiä on myös yritetty hajottaa vuosien saatossa. Tuntematon sheikki määräsi sfinksin hajotettavaksi, mutta hakuilla varustetut miehet eivät saaneet sfinksiä rikki, jolloin sitä alettiin pelätä. Sen jälkeen sfinksi on saanut olla rauhassa tuhoamisyrityksiltä, mutta eroosio on kuluttanut sitä lisää. Siitä irtoaa jatkuvasti suuria paloja ja eri aikakausien konservoijat ovat lisänneet hävitystä käyttämällä virheellisiä menetelmiä (mm. betonilaastia). Myös keinokastelu ja sen mukanaan tuoma suola aavikolta, sekä suuri matkailijoiden määrä ovat vahingoittaneet sfinksiä. Sfinksin parta on irronnut, ja nykyisin sitä säilytetään [[British Museum]]issa [[Lontoo]]ssa.<ref>Grönblom, s. 549</ref>
==
Sfinksiltä puuttui nenä jo viimeistään vuonna 1737, jolloin [[tanska]]lainen tutkimusmatkailija [[Frederic Louis Norden]] piirsi sfinksin nenättömänä.<ref name="smithsonian">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.smithsonianjourneys.org/blog/2009/12/08/photo-what-happened-to-the-sphinx’s-nose/ | Nimeke = What happened to the Sphinx’s nose?| Tekijä = | Ajankohta = 8.12.2009| Julkaisija = Smithsonian Journeys| Viitattu = 11.7.2012 }}</ref> Egyptiläinen historioitsija al-Maqrīzī kirjoitti 1400-luvulla, että uskonnolliset kiihkoilijat olivat tahallaan vahingoittaneet sfinksin kasvoja jo 1300-luvulla.<ref name=Gronblom /><ref name="smithsonian" /> Myös [[Mamelukit|mamelukkien]] on väitetty ampuneen nenän käyttäessään sitä maalitauluna vuonna [[1380]].{{lähde}} Erään legendan mukaan nenä irtosi vasta [[Napoleon I|Napoleonin]] joukkojen pommittaessa sfinksiä tykeillä 1800-luvun taitteessa.<ref name=Gronblom />
|