Ero sivun ”Pentti Irjala” versioiden välillä

Irjala nähtiin peräti yli 120 elokuvassa vuosina 1949–1979. Pelkästään 1950-luvulla hänellä oli lähes 90 elokuvatehtävää, enimmäkseen komedioissa, mutta myös monissa draamaelokuvissa. Muuntautumiskykyinen näyttelijä nähtiin niin vanhojen ukkojen, poliisien, alkoholistien, konnien, johtajien sekä armeijan henkilökunnan edustajain rooleissa. Irjalan vaimon [[Pia Hattara|Pia Hattaran]] mukaan "Penttiä”Penttiä sanottiin maailman parhaaksi näyttelijäksi, koska hänelle sai aina soittaa ja pyytää seuraavaksi aamuksi kello kuudeksi näyttelemään, ja hän saapui kaikki tarvittavat kamppeet mukanaan"mukanaan”. Roolit olivat useimmiten melko pieniä (joskus jopa avustajantehtäviin verrattavia), mutta sitäkin muistettavampia.

Irjalan tunnetuimpia elokuvarooleja olivat muiden muassa Vekkulan ”paapa” komediassa ''[[Hilman päivät]]'' (1954), inhimillinen jääkärikapteeni Kaarna [[Edvin Laine|Edvin Laineen]] ''[[Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)|Tuntemattomassa]]'' sotilaassa (1955), vossikkakuski Aleksanterin osa draamassa ''1918'' (1957) sekä toimittaja Kärjen rooli alkoholistikuvauksessa ''[[Mies tältä tähdeltä]]'' (1958). Irjala kuului myös [[Pekka Puupää]]-elokuvien, [[Aarne Tarkas|Aarne Tarkaksen]], [[Matti Kassila|Matti Kassilan]] ja Edvin Laineen elokuvien vakionäyttelijöihin, ja 1960- ja 1970-luvuilla Irjala nähtiin myös muutamissa [[Spede Pasanen|Spede Pasasen]] elokuvissa. Irjala teki vielä vuonna 1970<nowiki/>koskettavan roolityön elämänmyönteisenä [[Preeti Leppänen|Preeti Leppäsenä]] Edvin Laineen elokuvassa ''[[Akseli ja Elina]]''. Irjalan viimeinen elokuva oli vuonna 1979 valmistunut [[Natalia (elokuva)|Natalia]], jossa viettivät valkokankaan jäähyväisiä myös veteraaninäyttelijät [[Saara Ranin]] ja [[Uljas Kandolin]].

*''[[Lumikki ja seitsemän kääpiötä]]'' ([[1937]]) -– Viisas (vuoden [[1962]] dubbaus)

*''[[Pilvikallion vauhtikisat]]'' ([[1975]]) -– Akseli Pellinen