Ero sivun ”Kyllikki Mäntylä” versioiden välillä

'''Maija Kyllikki Mäntylä''', o.s. '''Wanninen''', nimimerkki '''Maija-Kyllikki''' ([[18. elokuuta]] [[1907]] [[Sortavala]] – [[5. tammikuuta]] [[1979]] [[Kuopio]])<ref name="kuopio" /> oli [[suomalainen]] pääasiassa [[karjala]]isaiheista kirjoittanut [[kirjailija]].<ref name="fakta"/>.

Mäntylän vanhemmat olivat tukkuliikkeen johtaja Pekka Wanninen ja Helena Waittinen. Hän pääsi ylioppilaaksi [[Sortavalan tyttökoulu]]statyttökoulusta 1926 ja valmistui filosofian maisteriksi [[Helsingin yliopisto]]sta 1930.<ref name= "kame">{{Kirjaviite | Nimeke = Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon. Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja: Kyllikki Mäntylä| Tekijä = Toivo Pekkanen, Reino Rauanheimo (toim.) | Sivut =567-572|Vuosi = 1947| Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo}}</ref> Mäntylä oli naimisissa vuodesta 1931 lääninneuvos Eero Kustaa Mäntylän kanssa.<ref name="kuopio">[http://bibliografia.kuopio.fi/mi-mo/-/asset_publisher/7f6M/content/mantyla-kyllikki Kuopion kirjaston sivu Kyllikki Mäntylästä] (Henkilötiedot ja bibliografia)</ref> Hän toimi [[Yleisradio]]n maaseutuohjelmapäällikkönä Kuopiossa 1941–1952, joskin 1942-1944 hän oli myös englannin kielen opettaja Kuopion kauppaoppilaitoksessa.<ref name="kame/>

Mäntylä toimi [[Yleisradio]]n maaseutuohjelmapäällikkönä Kuopiossa 1941–1952.{{Lähde}} Hän aloitti kirjallisen uransa pakinoitsijana ja kirjoitti lastenkamaripakinoita,. jaHänen tuotaantoontuotaatoonsa kuuluikuuluu myös novelleja, näytelmiä ja kuunnelmia<ref name="fakta">Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 644</ref>. Tunnetuimmat Mäntylän teoksista ovat karjalaisesta evakkonaisesta Oprista kertovat näytelmät ''Opri'' (1953) sekä ''Opri ja Oleksi'' (1955). Edellisestä ohjasi [[Edvin Laine]] ''[[Opri]]''-nimisen elokuvan 1954 ja jälkimmäisestä on [[Tauno Pylkkänen]] säveltänyt 3-näytöksisen oopperan ''Opri ja Oleksi'' 1984.

=== Teoksia ===

=== Palkinnot ===