Ero sivun ”Pekka ja Pätkä -elokuvat” versioiden välillä

Vaikka elokuvakriitikot haukkuivat Puupää-elokuvat, niistä tuli suuria kansansuosikkeja, joita näytetään yhä säännöllisesti televisiossa. Kritiikki oli tyrmäävää elokuvien valmistumishetkestä useita vuosikymmeniä eteenpäin mutta vaimentui kuitenkin ajan mittaan. Kritiikkiin pettynyt ohjaaja Armand Lohikoski, jota loukkasi etenkin väite elokuvien tekemisestä huitaisten, kutsui – turhaan – kriitikot seuraamaan elokuvan tekoa.<ref>Erola 2005, s. 99.</ref> Esimerkiksi ''Pekka ja Pätkä pahassa pulassa'' -elokuvan ensi-illan jälkeen eräs arvostelija kirjoitti otsikolla "Yhä niitä vain riittää": "Pahinta on, että kun nämä Pekka ja Pätkä -filmit kerran tuottajankin taholta tahdotaan leimata lapsi-filmeiksi (jota ne eivät suinkaan ole), niiden käsikirjoitukseen kuitenkin sijoitetaan naimailmoituksia ja höökiviä, miehenkipeitä vaimonpuolia." Toisaalta katsauksen vuoden 1957 kotimaisiin elokuviin laatinut [[Kari Uusitalo]] mainitsee toimitusjohtaja T. J. Särkän sanoneen, ettei SF:n kannattanut tehdä muita kuin rahasammoksi muodostuneita Puupää-elokuvia. Uusitalo toteaa ''Pekka ja Pätkä salapoliiseina'' -elokuvan tuottaneen Oulussa viikon aikana enemmän lipputuloja kuin Aarne Tarkaksen elokuva ''[[Herra sotaministeri]]'' Helsingissä koko kesän aikana.<ref>Pennanen ja Mutkala, 1994, s. 150.</ref> Eräs syy yleisösuosiolle oli se, että Puupää-elokuvat ovat olleet määrällisesti merkittävä osa suomalaista lastenelokuvaa, mutta samalla ne kuitenkin olivat koko perheen elokuvia.{{Kenen mukaan}}

 

 

== Myöhemmät elokuvat ==