Ero sivun ”Kyproksen maantiede” versioiden välillä

5 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
typoja
p (typoja)
== Kallioperä ja maastonmuodot ==
[[File:Cyprus topo.png|thumb]]
Saaren pohjoisreunaa pitkin koko saaren pituudelta kulkee [[Kyrenea]]n kalkkivuoret. Niiden eteläpuolella [[Famagusta]]n ja [[Morfou]]n kaupunkien välissä on hedelmällinen Mesaorian tasanko. Lähes puolet saaren pinta-alasta on viljelykelpoista.<ref name="geo">{{Kirjaviite | Tekijä =Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi =2003 | Sivu =191 | Julkaisija =Könemann | Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9| Viitattu =19.3.2008 | Kieli = }}</ref>
 
[[Troodos]]in massiivi muodostaa valtaosan Etelä-Kyproksesta. Kyseessä on hyvin mineraalipitoinen veden alla syntynyt [[doomi]], joka on Kyproksen korkein vuoristo. Saaren korkein kohta, 1&nbsp;951 metriä korkea [[Olympos (Kypros)|Olympos]]-vuori, sijaitsee Troodoksessa. Myös molempien saaren pääjokien, [[Pedieas|Pedieaksen]] ja [[Karyoti]]n, alkulähteet sijaitsevat massiivilla. Pedieas laskee mereen Famagustanlahdessa ja Karyoti Morfounlahdessa.<ref name="geo" />
 
Kyproksen metsien vuosisatojen ajan jatkunut tuhoaminen on heikentänyt maaston vedenpidätyskykyä, ja nykyisin kaikki saaren joet kuivuvat kesäksi. Troodos-vuorilta virtaa talvipuolella vuotta jokia eri suuntiin. Maanviljelyn vedentarpeen tyydyttämiseskityydyttämiseksi on rakennettu monia patoja ja kanavia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/cyprus/17.htm | Nimeke =Geography: Terrain and drainage | Tekijä = Eric Solsten, toim. | Ajankohta = 1991 | Julkaisu = Cyprus: A Country Study | Julkaisija =GPO for the Library of Congress | Viitattu =31.10.2013 }}</ref>
 
== Kulttuurimaantiede ==
Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo 1900 eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 [[kotoperäisyys|kotoperäistä]] lajia. Kyproksen arvostetuin ja kerätyin sienilaji on [[männynleppärousku]]. Myös [[suppilohapero]]a kerätään paljon. [[Kuningasosterivinokas]] kasvaa villinä Kyproksella.<ref name="FOREST"/>
 
Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalajaliakalalajia ja suunnilleen 6000 hyönteislajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen [[muuttolintu|muuttoreitin]] varrella. [[Hanhikorppikotka]], joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.<ref name="FOREST">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moa.gov.cy/moa/fd/fd.nsf/DMLflora_en/485EE01E2C170171C2256F1C00385AF8?OpenDocument | Nimeke = Flora, fauna & conservation | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Cyprus department of forests | Viitattu =26.10.2013 }}</ref>
 
Muinaisina aikonaaikoina saarella on elänyt paljon kauriita ja villisikoja. Nykyisin ainoa suurikokoinen nisäkäs on [[mufloni]]n sukuinen agrino (''Ovis orientalis ophion''). Uhanalaiset [[valekarettikilpikonna ]] ja [[liemikilpikonna]] pesivät saarella.<ref name="EB"/>
 
Kyproksen tasavallan metsäosasto hallinnoi kymmentä luontoaluetta, jotka on tarkoitetutarkoitettu ennen kaikkea virkistysalueiksi. Suurin niistä on yli 900090 hehtaarinneliökilometrin laajuinetnlaajuinen Trodoosin metsäpuisto. Puistoalueilla on merkittyjä vaellusreittejä, leirintäalueita ja eväsretkipaikkoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.moa.gov.cy/moa/fd/fd.nsf/DMLparks_en/DMLparks_en#3 | Nimeke = National Forest Parks | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Department of Forests, Cyprus | Viitattu =31.10.2013 }}</ref>
 
== Lähteet ==
14 767

muokkausta