Ero sivun ”Kabardi-Balkaria” versioiden välillä

295 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
kh
(Naltšik (kaupunki)->Naltšik)
(kh)
|muu_nimi = Къэбэрдей-Балъкъэр Республикэ<br/>Къабарты-Малкъар Республика
|kuva_lippu = Flag of Kabardino-Balkaria.svg
|kuva_vaakuna = Coat of Arms of Kabardino-Balkaria.svg
|sijaintikuva = Map of Russia - Kabardino-Balkar Republic (2008-03).svg
|gen = Kabardi-Balkarian
 
== Maantiede ==
[[Kuva:Dykhtau.jpg|thumb|270px|left|Dyhtau, eräsyksi tasavallan korkeimmista vuorenhuipuista.]]
Kabardi-Balkarian pohjois- ja koillisosat kuuluvat [[Kabardian tasanko|Kabardian tasankoon]]. Tasankoalueen eteläpuolella on kumpuilevaa ylänköä, joka maan eteläosassa kohoaa [[Kaukasus|Kaukasusvuoristoksi]]. Kaukasuksen korkein alue sijaitsee juuri Kabardi-Balkarian ja [[Georgia|Georgian]] välisellä rajalla. Maan länsiosassa [[Karatšai-Tšerkessia|Karatšai-Tšerkessian]] vastaisella rajalla sijaitseeon [[Eurooppa|Euroopan]] korkein vuori [[Elbrus]] (5 &nbsp;642 m). Muita korkeita vuoria ovat [[Dyhtau]] (5 &nbsp;204 m), [[Škhara]] (5 &nbsp;200 tai 5 &nbsp;201 m) ja [[Koštantau]] (Ко́штантау, noin 5 &nbsp;150 m).<ref>[http://peakbagger.com/peak.aspx?pid=10404 Gora Koshtan-Tau, Russia]</ref> Vuoristoalueella on myös useita jäätiköitä, joista suurimmat ovat [[Bezengi]] ja Dyhsu.
 
{{Location map+|Venäjä Kabardi-Balkaria|AlternativeMap =|width=400|float=right|alt= Kabardi-Balkarian kartta|caption=Kabardi-Balkarian tasavalta, sen suurimmat taajamat ja piirikeskukset.|places=
}}
 
Maan suurin joki on [[Terek]], joka virtaa maan koillisosassa [[Kabardian tasanko|Kabardian tasangon]] läpi maan koillisosassa. Terekiin laskee Kabardi-Balkarian alueella Terekiin laskevat Kaukasukselta alkavat [[Malka]], [[Baksan (joki)|Baksan]], [[Tšegem]] ja [[Tšerek]].
 
Ilmasto on mantereinen. [[Kabardian tasanko|Kabardian tasangon]] keskilämpötila on tammikuussa -4 ˚C ja heinäkuussa +23 ˚C. Vuoristoalueella keskilämpötila on tammikuussa puolestaan -12 ˚C ja heinäkuussa +4 ˚C. Vuotuinen keskisademäärä on Kabardian tasangolla 500 mm ja vuoristoalueella valtavat 2 &nbsp;000 mm.
 
[[Kabardian tasanko|Kabardian tasankoa]] hallitsee [[arokasvillisuus]]. Vuoriston alavampia alueita peittävät metsät, joissa kasvaa [[pyökki|pyökkiä]]ä, [[koivu|koivua]]a, [[leppä|leppää]]ä, [[tammi|tammea]]a, [[valkopyökki|valkopyökkiä]]ä ja [[mänty|mäntyä]]ä. Metsärajan yläpuolella on alppiniittyjä ja sen yläpuolella paljasta kalliota ja jäätiköitä.
 
Kabardi-Balkarian luonnonsuojelualueista merkittävimpiin kuuluu Euroopan korkeinta huippua, Elbrusvuorta ympäröivää vuoristoluontoa suojeleva, tasavallan lounaisosan käsittävä ''[[Elbrusin kansallispuisto]]'' (Приэльбрусье Национальный парк; 1004,00km<sup>2</sup>00&nbsp;km²). [[Sotšin kansallispuisto]]n tavoin myös tälle suojelualueelle ja sen tuntumaan ollaanon kuitenkin rakentamassarakenteilla megasuuriavaltavia laskettelukeskuksia lomakylineen, teineen, maisemaa muuttavine [[hiihtohissi|hiihtohisseineen]] ja luontaista vesitaloutta rikkovine [[lumetus|keinolumetusjärjestelmineen]].<ref name="Reuters-2013"/><ref name="NorthCaucasus-Elbrus"/><ref name="OOPT-Elbrus"/><ref name="Caucasus-WorldHeritage"/> Ainakin periaatteessa tiukemmin suojeltu pitäisi olla kansallispuistosta kaakkoon sijaitseva, Georgian rajan läheisen vuoristoalueen käsittävä [[Kabardi-Balkarian luonnonpuisto]] (Кабардино-Балкарский Заповедник; 826,49 &nbsp;km<sup>2</sup>²).<ref name="OOPT-KB"/> <ref name="OOPT-Južnogo"/>
 
== Historia ==
[[Kabardit]] ovat olleet alueen ensimmäisiä tunnettuja asukkaita. Heidät mainitaan zikhi-nimellä lähteissä, jotka ajoittuvat ajanlaskummeajanlaskun 500 ensimmäiselle vuodelle. Sitten 1200-luvulta 1400-luvulle heidät mainitaan tšerkesseiksi. [[Mongolit|Mongolien]] tulo alueelle 1200-luvulla ajoi [[turkkilais-tataarilaiset kansat|turkkilais-tataarilaisia]] heimoja vuoristoon, missä he sekoittuivat [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisten]] [[alaanit|alaanien kanssa]]. Näin syntyi balkaarikansa. Vuonna 1557 kabardilainen prinssiruhtinas Temriuk pyysi [[tsaari]] [[Iivana Julma]]lta, että [[Moskovan Venäjä|Venäjä]] ottaisi kabardikansan suojelukseensa. Iivana suostui tähän ja otti jopa naipuolisokseen kabardilaisen prinsessan. Vuonna 1739 [[Kabardia]] itsenäisyiitsenäistyi uudelleen. Kabardit olivat hallitsevassa asemassa [[Kaukasia]]ssa ja muut kansat maksoivat heidän ruhtinailleen veroja. Vuonna 1774 alue joutui taas [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] valtaan kabardien sitkeästä vastarinnasta huolimatta. [[Balkaria]] puolestaan liitettiin Venäjään vasta 1827.{{selvennä| Käsite Balkaria tulisi määritellä, jos sitä termiä halutaan käyttää. Lähteet?}}
 
[[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] kabardien asuinalueesta muodostettiin 1. syyskuuta 1921 [[Kabardian autonominen alue]] 1. syyskuuta 1921. Se ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen hallintoyksikkö, sillä jo seuraavana vuonna se korvattiin [[Kabardi-Balkarian autonominen alue|Kabardi-Balkarian autonomisella alueella]], josta 5. joulukuuta 1936 tuli [[Kabardi-Balkarian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]] 5. joulukuuta 1936. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] [[Natsi-Saksa|saksalaiset]] valloittivat maan loppukesällä 1942, mutta Neuvostoliitto valtasi sen seuraavana vuonna takaisin. Neuvostoliitto syytti balkaareja yhteistoiminnasta saksalaisten kanssa, ja koko kansa karkotettiin [[Keski-Aasia]]an 1944. Balkaarien karkotuksen jälkeen tasavallan nimeksi tuli [[Kabardian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]]. Balkaarit saivat palata kotimaahansa vuonna 1957, ja tasavallan nimeksi palautettiin Kabardino-Balkarian ASNT.
 
Marraskuussa 1991 Kabardino-Balkarian ASNT antoi suverenisuusjulistuksen ja muutti nimensä Kabardi-Balkarian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. [[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliiton hajottua]] maan nimeksi tuli Kabardi-Balkaria, ja se allekirjoitti maaliskuussa 1992 sopimuksen Venäjän kanssa, jonka mukaan se jäi Venäjän federaation osaksi.
 
Kabardi-Balkarian parlamentissa hyväksyttiin vuonna 2001 paluumuuttolaki, jokajonka salliimukaan historiallisissa konflikteissa Kabardi-Balkarian alueelta karkotettujenkarkotetut ja paenneidenpaenneet palatasaivat takaisinpalata ja saada korvauskorvauksen tasavallan budjetista. Näitä historiallisia konflikteja ovat muun muassa 1800-luvulla käydyt sodat, joissa Venäjä valloitti alueen, sekä kommunistiajan karkotukset sekäja maailmansodat.
 
== Väestö ==
Kabardi-Balkariassa asuu 859&nbsp;939 henkeä (2010). Väestöstä kaupunkilaisia oli 54,5 prosenttia. Suurin kaupunki on pääkaupunki [[Naltšik]] (240&nbsp;203 as.). Muita kaupunkeja ovat [[Prohladnyi]] (59&nbsp;601 as.), [[Baksan]] (36&nbsp;860 as.), [[Nartkala]] (31&nbsp;694 as.), [[Maiski]] (26&nbsp;755 as.), [[Terek (kaupunki)|Terek]] (19&nbsp;170 as.), [[Tyrnyauz]] (21&nbsp;000 as.) ja [[Tšegem]] (Чегем, 18&nbsp;019 as.). <ref name="RuCensus2010vol1.11"/> Asutus on keskittynyt maan keski- ja pohjoisosaan.
 
=== Etniset ryhmät ===
Kabardi-Balkarian alkuperäisiä asukkaita ovat [[kabardit]] ja [[balkaarit]], joita on maan väestöstä yhteensä 66,9 prosenttia maan väestöstä. Kabardit kuuluvat [[kaukasialaiset kansat|kaukasialaisten kansojen]] abhasialais-adygeiläiseen ryhmään, ja heillä on yhteinen kirjakieli naapurimaassa [[Karatšai-Tšerkessia|Karatšai-Tšerkessiassa]] asuvien [[tšerkessit|tšerkessien]] kanssa. Balkaarit puolestaan kuuluvat [[Altailaiset kansat|Altailaistenaltailaisten kansojen]] [[turkkilais-tataarilaiset kansat|turkkilais-tataarilaiseen ryhmään]], ja he ovat läheistä sukua naapurimaassa [[Karatšai-Tšerkessia|Karatšai-Tšerkessiassa]] asuville [[karatšait|karatšaille]].
 
{| border = "1"
 
== Hallinnollinen jako ==
Kabardi-Balkaria on jaettujakautuu aluehallinnon ylemmällä tasolla kolmeen kaupunkipiirikuntaan ja kymmeneen piiriin.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kbr-time.ru/kbr_map.html | Nimeke = Интерактивная карта КБР| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Время Кабардино-Балкарии| Viitattu = 9.2.2014 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Kaupunkipiirikuntia ovat tasavallan pääkaupunki [[Naltšik]], [[Baksan]] ja [[Prohladnyi]].<ref name="RuCensus2010vol1.11"/> Kaupunkipiirikuntien ja piirien hallintokeskusten sijainti ilmenee oheisesta kartasta.
 
Kabardi-Balkaria on jaettu aluehallinnon ylemmällä tasolla kolmeen kaupunkipiirikuntaan ja kymmeneen piiriin.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kbr-time.ru/kbr_map.html | Nimeke = Интерактивная карта КБР| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Время Кабардино-Балкарии| Viitattu = 9.2.2014 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Kaupunkipiirikuntia ovat tasavallan pääkaupunki [[Naltšik]], [[Baksan]] ja [[Prohladnyi]].<ref name="RuCensus2010vol1.11"/> Kaupunkipiirikuntien ja piirien hallintokeskusten sijainti ilmenee oheisesta kartasta.
 
[[Elbrusin piiri]]ssä sijaitseva [[Tyrnyauz]]in kaupunki on Balkarian hallinnollinen keskus.
 
== Politiikka ==
Kabardi-Balkarian perustuslaki hyväksyttiin 1. syyskuuta 1997. Kabardi-Balkarian korkein virka-asema on [[presidentti|presidentin]] virka. Nykyinen presidentti [[Arsen Kanokov]] valittiin virkaansa syyskuussa 2005. Kabardi-Balkarian parlamentti on kaksikamarinen. Kamarit ovat tasavallan neuvosto ja edustajain neuvosto. Kummassakin kamarissa on 36 edustajaa, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
 
Kabardi-Balkarian parlamentti on kaksikamarinen. Kamarit ovat Tasavallan neuvosto ja Edustajain neuvosto. Kummassakin kamarissa on 36 edustajaa, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
 
Kabardi-Balkarian perustuslaki hyväksyttiin 1. syyskuuta 1997.
 
== Talous ja elinkeinot ==
[[Kuva:Kabardino-balkaria map.png|thumb|270px|Tasavallan kartta. Tasavallan koillisosat kuuluvat rautatieverkon piiriin. Pääkaupunki Naltšikiin johtaa pistorata, jota ei ole esitetty tällä kartalla.]]
Kabardi-Balkarian osuus Venäjän federaation [[bruttokansantuote|BKT:stä]] oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 76,0565 miljardia [[Venäjän rupla|ruplan]] osuuden eli 0,20 % koko maan BKT:stä.<ref name="BKT-RU-19982010"/> Jokaista tasavallan asukasta kohti tämäse on 88,44 tuhatta ruplaa eli noin 2&nbsp;167 euroa.,<ref name="RuCensus2010vol1.11"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/> Tämämikä on 34&nbsp;% Venäjän keskiarvotasosta.
 
Maatalouden tärkeimmät alattuotantoalat ovat viljanviljely ja lihakarjan kasvatus. Lisäksi viljellään [[hedelmät|hedelmiäauringonkukka]]a, [[auringonkukkahedelmät|auringonkukkaahedelmiä]], ja kasviksiavihanneksia sekä tuotetaan maitoa, viiniä ja munia. Teollisuudenaloista tärkein on vuoristoalueelle keskittynyt vuoriteollisuus, joka tuottaa [[kivihiili|kivihiiltä]], [[volframi|volframia]]a ja [[molybdeeni|molybdeeniä]]ä. Vuoristossa harjoitetaan myös metsätaloutta ja turismia. Muista teollisuudenaloista mainittakoon elintarvike-, koneenrakennus- ja metalliteollisuus.
 
== Kulttuuri ja uskonto ==
Kabardino-Balkarian väestöstä kabardit ja balkaarit ovat pääasiassa islaminuskoisia. eliHeitä on noin 58% prosenttia maan väestöstä.
 
Naltšikissa toimii [[Kabardi-Balkarian valtionyliopisto]] sekä talouden, historian, kielen ja kirjallisuuden tutkimusinstituutti. Lisäksi maassa toimii vuoristogeologian instituuttitutkimuslaitos.
Kabardino-Balkarian väestöstä kabardit ja balkaarit ovat pääasiassa islaminuskoisia eli noin 58% maan väestöstä.
 
Naltšikissa toimii [[Kabardi-Balkarian valtionyliopisto]] sekä talouden, historian, kielen ja kirjallisuuden tutkimusinstituutti. Lisäksi maassa toimii vuoristogeologian instituutti.
 
==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="RuCensus2010vol1.11">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/perepis_itogi1612.htm| Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija.| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru| Tiedostomuoto = | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. [http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.xlsx Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)]| Julkaisu = | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 16.2.2014| Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
<ref name="RuCensus2010vol1.11">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/perepis_itogi1612.htm| Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija.| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru| Tiedostomuoto = | Selite = Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. [http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.xlsx Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)]| Julkaisu = | Ajankohta = 2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu = 16.2.2014| Kieli = {{ru}} }}</ref>
 
<ref name="BKT-RU-19982010">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gks.ru/free_doc/new_site/vvp/vrp98-10.xls| Nimeke = Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei)| Tekijä = Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru | Selite = Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko) | Ajankohta =12.4.2012 | Julkaisupaikka = Moskova | Julkaisija = ИИЦ «Статистика России» | Viitattu =16.2.2014| Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="RUBtoEUR2010-12-31">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecb.int/stats/exchange/eurofxref/html/eurofxref-graph-rub.en.html| Nimeke = Euro exchange rates RUB | Tekijä = | Selite = Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR | Ajankohta = Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31| Julkaisupaikka = | Julkaisija = European Central Bank, ecb.int| Viitattu =16.2.2014| Kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref name="OOPT-Južnogo">{{Verkkoviite | Osoite = http://oopt.info/index.php?page=56| Nimeke = OOPT Južnogo okruga| Selite = - Eteläisen ja Pohjois-Kaukasian federaatiopiirien luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info | Viitattu =18.2.2014 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="OOPT-Elbrus">{{Verkkoviite | Osoite = http://oopt.info/index.php?oopt=970| Nimeke = Prielbrusje Natsonalnyi park | Selite = Elbrusin kansallispuisto | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info | Viitattu =20.2.2014 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="OOPT-KB">{{Verkkoviite | Osoite = http://oopt.info/index.php?oopt=920| Nimeke = Kabardino-Balkarski Zapovednik| Selite = Kabardino-Balkarian luonnonpuisto| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info | Viitattu =20.2.2014 | Kieli ={{ru}} }}</ref>
 
<ref name="Reuters-2013">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.reuters.com/article/2013/04/28/us-russia-caucasus-elbrus-idUSBRE93R04Z20130428| Nimeke = Rocky trail for Kremlin's conflict-zone ski resorts| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 28.4.2013 | Julkaisija = reuters.com | Viitattu =20.2.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref name="NorthCaucasus-Elbrus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncrc.ru/en/resort/elbrus-bezengi| Nimeke = Elbrus -Bezengi| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = luettu 20.2.2014| Julkaisija = Northern Caucasus Resorts, ncrc.ru | Viitattu =20.2.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref name="Caucasus-WorldHeritage">{{Verkkoviite | Osoite = http://ens-newswire.com/2012/02/03/russia-allows-ski-resort-in-caucasus-world-heritage-site/| Nimeke = Russia Allows Ski Resort in Caucasus World Heritage Site| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = ens-newswire.com | Viitattu =20.2.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref>
}}
 
3 017

muokkausta