Ero sivun ”Martti Haavio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kieliasua |
lähde, laajenn |
||
Rivi 31:
Martti Haavio vietti osan lapsuudestaan [[Nokia (kaupunki)|Nokian]] [[Tottijärvi|Tottijärvellä]], jossa järjestetään nykyään vuosittain ''P. Mustapää -päiviä''. Tapahtumassa myönnetään myös ''P. Mustapää -palkinto'' ansioituneelle runoilijalle hänen elämäntyöstään.
==Kansanrunoudesta modernismiin==
Haavio teki yliopistouransa kansanrunouden tutkijana ja teki useita runonkeruumatkoja tieteenalan tradition mukaan. Runoilijana hän oli 1920-luvulla lähellä Tulenkantajat-ryhmää, muttei innostunut ryhmän eksotiikan ja koneromantiikan ihailusta, vaan korosti suomalaista perinnetietoisuutta. Toisen maailmansodan ja sen aiheuttaman aatteellisen hämmennyksen jälkeen Haavio korosti runoudessaan vastapareja luonto–ihminen, pysyvä–katoava, ajattomuus–sodan hävitys. Sodanjälkeisessä tuotannossaan hän toimi siltana perinteisen ja modernin lyriikan välillä ja uudisti merkittävällä tavalla runouden rytmiikkaa.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2004 | Sivu = 94–95| Isbn = 951-31-1846-0}}</ref>
__NOTOC__
== Uskontotieteellisiä ja folkloristisia tutkimuksia ==
| |||