Avaa päävalikko

Muutokset

8 451 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Mäntykasvit
| kuva = Pinus_sylvestris_Beskid_Żywiecki.JPG
| kuva = Kosodrzewina (Sosna górska) Pinus mugo mugo.jpg
| kuvateksti = [[Mänty]] ''Pinus sylvestris''
| leveys = 250
| kuvateksti = [[Vuorimänty]] ''Pinus mugo'' subsp. ''mugo''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| lahko = ''[[Mäntymäiset|Pinales]]''
| heimo = '''Mäntykasvit''' ''Pinaceae''
| heimo_auktori = [[Carl Sprengel|Sprengel]] ex [[Friedrich Karl Ludwig Rudolphi|F. Rudolphi]] 1830<ref name=far10>
| heimo_auktori = [[John Lindley|Lindley]]<ref>[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=18030 ITIS] (taksonomian lähde)</ref>
{{Kirjaviite
| Tekijä = Farjon, Aljos
| Nimeke = A Handbook of the World's Conifers
| Vuosi = 2010
| Sivu = 49–50
| Julkaisupaikka = Leiden
| Julkaisija = Brill
| Tunniste = ISBN 9789004177185
| Kieli = {{en}}
}}</ref><ref name=gd>
{{Verkkoviite
| Osoite = http://www.conifers.org/pi/Pinaceae.php
| Nimeke = Pinaceae
| Tekijä = Earle, Cristopher J.
| Julkaisu = The Gymnosperm Database
| Ajankohta = 23.11.2012
| Viitattu = 15.9.2015
| Kieli = {{en}}
}}</ref>
| wikispecies = Pinaceae
| commonscat = Pinaceae
}}
'''Mäntykasvit''' (''Pinaceae'') on [[havupuut|havupuihin]] kuuluva heimo,kasviheimo. jossaSiihen onkuuluu yli 230 [[laji]]a, 220–250jotka lajiajaetaan 11 suvussasukuun. SuurinMäntykasveja osa lajeista kasvaaesiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla laajalti arktisilta alueilta tropiikkiin. MäntykasvitNe ovat yleensä [[puu|puita]], taimutta suuriajotkin lajit ovat [[pensas|pensaitapensasmaisia]],. korkeudeltaanUseimmat 2–100mäntykasvit metriä.ovat [[Lehtikuusetainavihanta|Lehtikuusiaainavihantia]], lukuunmutta ottamatta nejotkin ovat [[ainavihantakesävihanta|ainavihantiakesävihantia]].<ref name="VF">{{Verkkoviiteja |pudottavat Osoitelehtensä = http://linnaeus.nrm.se/flora/barr/pina/welcometalveksi.html |Mäntykasvit Nimekeon =taloudellisesti Denhyvin virtuellatärkeä Florankasviheimo, |joka Tekijätuottaa =suuren Anderberg,osan A & A-Lmaailman [[metsäteollisuus|metsäteollisuuden]] Ajankohta = 2004raaka-2009 | Julkaisupaikkaaineista.<ref name=far10/><ref Tukholma | Julkaisija name=gd/><ref Naturhistoriska riksmuseet| Viitattu = 7.7.2009 | Kieli name=vn>{{sv}} }}</ref>Kirjaviite
| Tekijä = Räty, Ella
| Nimeke = Viljelykasvien nimistö
| Vuosi = 2012
| Julkaisupaikka = Helsinki
| Julkaisija = Puutarhaliitto
| Tunniste = ISBN 978-951-8942-92-7
}}</ref><ref name=finto>{{Verkkoviite
| osoite = http://finto.fi/kassu/fi/page/k26547
| nimeke = Pinaceae
| tekijä = Junikka, Leo; Kurtto, Arto
| julkaisu = Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet
| julkaisija = Kansalliskirjasto
| viitattu = 15.9.2015}}</ref>
 
== Luokittelu Kuvaus==
Mäntykasvit ovat monivuotisia [[puuaines|puuvartisia kasveja]]. Ne ovat enimmäkseen puita, mutta jotkin lajit voivat olla pensaita. Heimoon kuuluu monia hyvin suurikokoisia puita. Suurimpia ovat noin satametrisiksi kasvavat [[douglaskuusi]] (''Pseudotsuga menziesii'') ja [[sitkankuusi]] (''Picea sitchensis'').<ref name=gd/> Mäntykasveilla on usein vahva [[apikaalidominanssi]], joten puun latva- eli johtoverso kasvaa muita versoja voimakkaammin, mistä aiheutuu puiden [[latvus|latvuksen]] tyypillinen kartiomainen muoto. Monet mäntykasvit palauttavat apikaalidominanssin latvan katkettuakin kehittämällä uuden johtoverson.<ref name=far10/> Pääversot haarautuvat säteittäin symmetrisesti. Sivuversot ovat useimmilla mäntykasveilla pitkiä ja pääversojen kaltaisia, mutta [[Lehtikuuset|lehtikuusilla]] (''Larix''), [[Kultalehtikuusi|kultalehtikuusilla ]] (''Pseudolarix'') ja [[Setrit|setreillä]] (''Cedrus'') lyhyitä lyhytversoja ja [[Männyt|männyillä]] (''Pinus'') hyvin lyhyitä kääpiöversoja, joissa kasvaa yleensä vain kahdesta viiteen neulasta.<ref name=far10/><ref name=gd/>
Mäntykasvit jaetaan neljään [[alaheimo (biologia)|alaheimoon]] ja yhteentoista [[suku (biologia)|sukuun]]:<ref name="Gymnosperm">[http://www.conifers.org/pi/index.htm The Gymnosperm Database: ''Pinaceae''] Viitattu 29.12.2010 </ref>
 
[[Juuri]]sto koostuu tavallisesti sekä suurista puuvartisista juurista että niiden kärjessä kasvavista ohuista [[sienijuuri]]sta. Mäntykasvien sienijuuret ovat tyypiltään pintasienijuuria eli ektomykorritsaa, jossa [[Symbioosi|symbioottisen]] sienen [[Sienirihma|rihmasto]] kasvaa kasvin [[solu]]jen välissä, mutta ei läpäise [[Soluseinä|soluseiniä]].<ref name=far10/><ref name=gd/>
* '''''Pinoideae'''''<ref name="Gymnosperm" />
 
** ''[[Männyt|Pinus]]'' – männyt
[[Lehti_(kasvitiede)|Lehdet]] ovat yksinkertaisia ja muodoltaan tasasoukkia tai neulasmaisia. Niitä kutsutaan tavallisesti [[neulanen|neulasiksi]]. Neulasessa on yksi tai kaksi [[johtojänne]]ttä ja yksi tai useampi [[pihkatiehyt]]. Neulaset ovat useimmiten asettuneet versoihin kierteisesti, mutta joillakin lajeilla kääntyneet tyvestä siten että ne asettuvat verson ympärille kampamaisesti kahteen riviin. [[Sirkkalehti]]ä on yleensä kahdesta viiteentoista, joskus yli 20. Suurin osa mäntykasveista on ainavihantia, ja tavallisesti yksittäinen lehti pysyy puussa useita vuosia. Lehtikuuset ja kultalehtikuuset ovat kuitenkin kesävihantia ja pudottavat lehtensä vuosittain.<ref name=far10/><ref name=gd/>
* '''''Piceoideae'''''<ref name="Gymnosperm" />
 
** ''[[Kuuset|Picea]]'' – kuuset
Mäntykasvit ovat [[yksikotinen|yksikotisia]], joten samalla yksilöllä on sekä hede- että emilehtiä. Emilehtien eli käpysuomujen ja peitinsuomujen muodostamia emikukintoja kutsutaan [[käpy|kävyiksi]]. Kävyt kasvavat yksittäin tai ryppäissä, tavallisesti lateraalisesti versojen sivussa, mutta joillakin [[kuuset|kuusilla]] (''Picea'') ja [[hemlokit|hemlokeilla]] (''Tsuga'') versojen kärjissä. Kävyt kypsyvät yleensä yhdessä vuodessa, mutta männyillä kahdessa tai kolmessa. Joillakin mänty- ja kuusilajeilla kävyt ovat [[serotiinisuus|serotiinisia]], joten niiden [[käpysuomu]]t pysyvät kävyn kypsymisen jälkeenkin kiinni kunnes metsäpalon aiheuttama kuumuus kuivattaa kävyt. Käpysuomut ovat yleensä litteitä ja asettuneet kierteisesti. Hedelehdistä eli sporofylleistä muodostuvat hedekävyt eli hedekukinnot kasvavat lehtihangoissa. Ne kehittyvät ja varisevat yhden kasvukauden aikana. [[Siemen]]iä kehittyy kaksi jokaista käpysuomua kohden. Siemenet ovat [[lenninsiipi|siivellisiä]], mutta joillakin mäntylajeilla lenninsiipi on hyvin lyhyt tai surkastunut.<ref name=far10/><ref name=gd/>
* '''''Laricoideae'''''<ref name="Gymnosperm" />
 
** ''[[Cathaya argyrophylla|Cathaya]]''
<gallery>
** ''[[Lehtikuuset|Larix]]'' – lehtikuuset
File:Pinus_taeda,_b,_naaldbundels.jpg|Kääpiöversoja, joissa on kussakin kolmen neulasen kimppu. [[Loblollymänty]] (''Pinus taeda'').
** ''[[Douglaskuuset|Pseudotsuga]]'' – douglaskuuset
File:Picea omorika needles-buds adaxial abaxial.jpg|Versoja, joissa neulaset kasvavat kierteisesti yksittäin. [[Serbiankuusi]] (''Picea omorika'').
* '''''Abietoideae'''''<ref name="Gymnosperm" />
File:Cones of pinus laricio.jpg|Käpyjä, joiden käpysuomut ovat auenneet. [[Mänty]] (''Pinus sylvestris'').
** ''[[Pihdat|Abies]]'' – pihdat eli jalokuuset
File:Abies cone & bits.jpg|Käpyjä, joiden käpysuomut karisevat kypsyttyään. [[Kuninkaanpihta]] (''Abies boris-regisii'').
** ''[[Setrit|Cedrus]]'' – setrit
</gallery>
 
==Levinneisyys==
Mäntykasveja esiintyy laajalti [[pohjoinen pallonpuolisko|pohjoisen pallonpuoliskon]] [[Kylmä vyöhyke|kylmillä]], [[Lauhkea vyöhyke|lauhkeilla]], [[Subtrooppinen vyöhyke|subtrooppisilla]] ja [[Trooppinen vyöhyke|trooppisilla alueilla]]. Yksi laji, [[indonesianmänty]] (''Pinus merkusii'') esiintyy luonnonvaraisena myös [[päiväntasaaja]]n eteläpuolella [[eteläinen pallonpuolisko|eteläisellä pallonpuoliskolla]] [[Sumatra]]n saarella. [[Männyt]], [[kuuset]], [[pihdat]] ja [[lehtikuuset]] ovat suuressa osaa [[Pohjois-Amerikka]]a ja pohjoista [[Euraasia]]a metsien hallitsevia puita ja muodostavat [[Boreaalinen vyöhyke|pohjoisen havumetsävyöhykkeen]].<ref name=gd/>
 
Ihmisen vaikutuksen myötä joitakin heimon lajeja, kuten [[montereynmänty]]ä (''Pinus radiata'') kasvaa nykyään laajalti myös eteläisellä pallonpuoliskolla metsäteollisuuden tarpeisiin istutetuissa metsissä [[Saharan eteläpuolinen Afrikka|Saharan eteläpuolisessa Afrikassa]], [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]], [[Australia]]ssa ja [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]].<ref name=gd/>
 
==Ekologia==
[[File:Larix_potaninii_forest_Huluhai.jpg|thumb|[[Kiinanlehtikuusi|Kiinanlehtikuusen]] (''Larix potaninii'') muodostamaa metsää [[Sichuan]]issa.]]
Mäntykasvit ovat sopeutuneet monenlaisiin [[elinympäristö]]ihin. Monet heimon lajit, erityisesti monet kuuset, männyt ja lehtikuuset ovat sopeutuneet kylmiin [[talvi]]in ja kasvavat pohjoisella [[puuraja]]lla suuressa osaa pohjoista pallonpuoliskoa. [[Dahurianlehtikuusi]] (''Larix gmelinii'') kasvaa 75. pohjoisella leveysasteella ja on siten maailman pohjoisimpana menestyvä puulaji. Jotkin mäntykasvit, erityisesti monet männyt, ovat sopeutuneet kuiviin [[aavikko]]- tai [[pensasaro|puoliaavikko-oloihin]] ja usein toistuviin [[maastopalo]]ihin. Jotkin heimon lajit, kuten [[karibianmänty]] (''Pinus caribaea'') ja [[khasinmänty]] (''Pinus kesiya'') kasvavat trooppisessa [[monsuuni|monsuuni-ilmastossa]].<ref>
{{Kirjaviite
| Tekijä = Farjon, Aljos
| Nimeke = A Handbook of the World's Conifers
| Vuosi = 2010
| Sivu = 17
| Julkaisupaikka = Leiden
| Julkaisija = Brill
| Tunniste = ISBN 9789004177185
| Kieli = {{en}}
}}</ref><ref name=gd/>
 
Useat mäntykasvilajit ovat hyvinkin pitkäikäisiä ja monet vanhimmista puista kuuluvat heimoon. Vanhin koskaan tunnettu yksittäinen puuyksilö on [[Kalifornia]]n [[White Mountains]] -vuoristossa kasvava [[okakäpymänty]] (''Pinus longaeva''), jonka laskettiin olevan 5&nbsp;060 vuotta vanha vuonna 2012.<ref name=gd/><ref>
{{Verkkoviite
| Osoite = http://www.conifers.org/pi/Pinus_longaeva.php
| Nimeke = Pinus longaeva
| Tekijä = Earle, Cristopher J.
| Julkaisu = The Gymnosperm Database
| Ajankohta = 12.12.2014
| Viitattu = 15.9.2015
| Kieli = {{en}}
}}</ref>
 
==Luokittelu==
Mäntykasvit on perinteisesti jaettu neljään [[alaheimo (biologia)|alaheimoon]] käpyjen muodon perusteella. [[suku (biologia)|Sukuja]] tunnetaan yksitoista:<ref name=gd/>
 
* '''''Pinoideae'''''<ref name=gd/>
** [[Männyt]]<ref name=vn/><ref name=finto/> – ''Pinus''
* '''''Piceoideae'''''<ref name=gd/>
** [[Kuuset]]<ref name=vn/><ref name=finto/> – ''Picea''
* '''''Laricoideae'''''<ref name=gd/>
** ''[[Cathaya]]''
** [[Lehtikuuset]]<ref name=vn/><ref name=finto/> – ''Larix''
** [[Douglaskuuset]]<ref name=vn/><ref name=finto/> – ''Pseudotsuga''
* '''''Abietoideae'''''<ref name=gd/>
** [[Pihdat]]<ref name=vn/><ref name=finto/> – ''Abies''
** [[Setrit]]<ref name=vn/><ref name=finto/> – ''Cedrus''
** ''[[Keteleeria]]''
** ''[[Nothotsuga longibracteata|Nothotsuga]]''
** [[Kultalehtikuuset]]<ref name=finto/> – ''Pseudolarix''
** ''[[Pseudolarix amabilis|Pseudolarix]]''
** ''[[Hemlokit|Tsuga]]''<ref name=vn/><ref name=finto/>hemlokit.''Tsuga''
 
== Lähteet Käyttö==
[[File:John_Deere_2054_DHSP_forestry_swing_machine,_Kaibab_National_Forest_1.jpg|thumb|[[Keltamänty]]jen (''Pinus ponderosa'') kaatoa [[Arizona]]ssa.]]
{{Viitteet}}
Mäntykasvit tuottavat varsinkin Pohjois-Amerikassa, [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Venäjä]]llä suurimman osan [[Sahateollisuus|saha-]] ja [[Paperiteollisuus|paperiteollisuuden]] käyttämästä puusta. [[Terva]], [[piki]] ja [[tärpätti]] valmistetaan yleensä mäntykasveista. Monista heimon lajeista saadaan [[eteerinen öljy|eteerisiä öljyjä]] ja useat mäntyjen suvun lajit tuottavat syötäviä [[männyn siemen|syötäviä siemeniä]]. Mäntykasvit ovat tärkeitä koristepuita ja metsänistutuspuita. Useimmista heimon suvuista on jalostettu lajikkeita erityisesti koristekasvikäyttöön. Heimon puut ovat tärkeitä myös [[dendrokronologia]]n tutkimuskohteina. Valtaosa kaikesta dendrokronologisesta tutkimuksesta kohdistuu juuri mäntykasveihin.<ref name=gd/>
 
==Lähteet==
{{Tynkä/Kasvi}}
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Mäntykasvit|*]]