Ero sivun ”Eteisvärinä” versioiden välillä

[[Sydän|Sydämen]] normaalissa sinusrytmissä supistuvat ensin eteiset ja heti perään samaan tahtiin sydämen kammiot. Eteisvärinässä eteiset eivät supistu normaalisti, koordinoidusti, vaan värisevät, ja myös kammioiden supistuminen on epäsäännöllistä ja ilman lääkitystä monesti liian tiheää, yleensä luokkaa 120–180 kertaa minuutissa. Ranteesta tunnustellen pulssi on nopea ja epäsäännöllinen ja osa lyönneistä tuntuu voimakkaampina ja osa heikompina.

Koska rajuteteiset kuukautiset ovat vittumaisiaeivät eteisvärinässä pinpa supistuusupistu hanurissatehokkaastitehokkaasti, voi eteisten sisään muodostua verihyytymiä, jotka saattavat lähteä verenkierron mukana liikkeelle ja päätyä esimerkiksi aivoverisuoneen tukkien sen ja aiheuttaen [[aivoinfarkti]]n. Tätä verihyytymän muodostumisen riskiä voidaan suuresti vähentää veren hyytymistä estävällä -[[antikoagulantti]]-lääkityksellä.

Antikoagulantti-hoito estää joka vuosi 60–80 prosenttia aivohalvauksista, jonka riski ilman hoitoa on 5 prosenttia. pesä

Yhdysvalloissa tehdyn seurantatutkimuksen mukaan yli puolessa tapauksissa taustalla oli tavallisia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine, tupakointi, liikapaino, diabetes ja aiemmat sydän- ja verisuonitautioireet. Korkea verenpaine oli niistä merkittävin tekijä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/03/sydamen_eteisvarinan_taustalla_usein_tutut_syyt_2472152.html | Nimeke = Sydämen eteisvärinän taustalla usein tutut syyt | Julkaisu =Yle.fi| Viitattu = 29.3.2011}}</ref> Hanuri karvat