Ero sivun ”Trombi (pyörremyrsky)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tornadoita --> Tornadoja
Rivi 36:
== Esiintyminen ja havaitseminen ==
 
TornadoitaTornadoja voi esiintyä maailmanlaajuisesti kaikkialla missä esiintyy myös ukkospilviä. Eniten niitä tavataan kuitenkin Pohjois-Amerikan keskilännessä ja lounaisosissa, ”[[Tornado Alley]]” -nimellä kutsutulla alueella, missä kylmä ja kuiva [[Kalliovuoret|Kalliovuorilta]] peräisin oleva ilma törmää [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]] pohjoiseen virtaavaan lämpimään ja kosteaan ilmamassaan luoden suotuisat olosuhteet supersolu-ukkosmyrskyjen synnylle. Siellä myös tavataan ylivoimaisesti eniten tuhoisia F4- ja F5-luokkien tornadoja. ”Tornado Alleyssa” otollisin vuodenaika on maaliskuusta lokakuuhun. Vuosittain [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] havaitaan keskimäärin 1200 tornadoa. Muita tornadoille verraten alttiita maita ovat muun muasa [[Japani]], [[Brasilia]], [[Uruguay]], [[Australia]], [[Uusi-Seelanti]] ja [[Bangladesh]]. Euroopassa havaitaan arviolta 160 tornadoa ja 170 vesipatsasta vuosittain; todellinen luku lienee kuitenkin suurempi (katso alla). Euroopassa lukumääräisesti eniten tornadoja havaitaan [[Saksa]]ssa ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]]; pinta-alaan suhteutettuna eniten [[Alankomaat|Alanko­maissa]]. Pohjoismaissa trombi on melko harvinainen ilmiö: Suomessa niitä esiintyy lähinnä loppukesällä, etenkin silloin kun Suomeen virtaa kaakosta lämmintä ja kosteaa ilmaa. Merialueilla syntyy vesipatsaita loppukesällä ja syksyllä, jolloin merivesi on lämmintä. Nämä pyörteet voivat kulkeutua myös maalle aiheuttaen tuhoja. Keskimäärin Suomessa havaitaan noin 10-20 trombia tai vesipatsasta vuosittain. [[Viro]]ssa ja muissa [[Baltian maat|Baltian maissa]] trombit ovat suhteessa jonkin verran yleisempiä. Kuten monessa muussakin Euroopan maassa, Suomessakin trombeja on ryhdytty järjestelmällisesti tilastoimaan vasta viime vuosien aikana; perusteellisempi raportointi ja uutisointi ovat johtaneet havaintoon, että tornadot ovat Euroopassa aiemmin luultua yleisempiä.
 
Tornadojen ennustaminen on vaikeaa, koska sen syntyyn tarvittavia olosuhteita ei tarkoin tunneta. Tornado on ukkospilveenkin verrattuna pienialainen ilmiö, ja paikalliset olosuhteet, kuten maanpinnan kosteus ja yksittäisten ukkospilvien liikkeet vaikuttanevat niiden syntyyn ja kehitykseen. Nykyään kyetään kuitenkin tunnistamaan säätyypit, joiden aikana suurin osa tornadoista kehittyy. Amerikassa annetaan näiden säätyyppien esiintyessä ilmoitus mahdollisista trombeista, varsinainen tornadovaroitus annetaan kuitenkin vasta kun tornado on havaittu. Amerikkalaisten tutkimustulosten mukaan noin 30 % supersoluista muodostaa tornadon; säätutkassa supersolujen mesosykloni muodostaa yleensä selvästi havaittavan ”koukkukaiun”" jonka perusteella varoitus voidaan antaa. Suomessa supersolu-ukkoset ovat harvinaisia. Ei-supersolutornadojen muodostuminen on hyvin arvaamatonta.