Ero sivun ”Kansallinen audiovisuaalinen instituutti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Olen koonnut sivun kokonaan uusiksi jaotellen sen sisällöt KAVIn eri tulosalueiden mukaan. Terveisin, Outi Heiskanen, viestintäpäällikkö, KAVI
Rivi 1:
[[Tiedosto:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti logo.jpg|right|225px]]
'''Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI)''' on [[Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö]]nkulttuuriministeriön alainen valtion virasto, jonka tehtäviintoiminta kuuluuperustuu elokuvienlainsäädäntöön<ref>{{Verkkoviite|nimeke sekä= televisio-Laki jaKansallisesta radio-ohjelmienaudiovisuaalisesta… säilyttäminen1434/2007 sekä- mediakasvatuksenAjantasainen edistäminen.lainsäädäntö Elokuva-arkistoinnin jaFINLEX digitoinnin®|osoite tulosalue= onhttp://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071434|julkaisu viraston= suurin yksikköwww.finlex.fi|viitattu {{Lähde= 2015-09-15}}</ref>. MuitaKAVIn yksiköitälakisääteisiin ovattehtäviin Radio-kuuluvat elokuvien ja televisioarkistotelevisio- (RTVA),ja Audiovisuaalisenradio-ohjelmien kulttuurinsäilyttäminen edistäminen,sekä Mediakasvatus-niihin jaliittyvä kuvaohjelmayksikkötutkimus, (MEKU)kuvaohjelmien sekätarjoamisen Elävänvalvonta kuvanja museomediakasvatuksen edistäminen.
 
Instituutti aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2014syntyi, jolloin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus MEKU (entinen [[Valtion elokuvatarkastamo]]) jakun [[Kansallinen audiovisuaalinen arkisto]] (KAVA yhdistyivät.vuosina 2008-2013, Suomen elokuva-arkisto olivuosina viraston1957-2007) nimija ennenMediakasvatus- Kansallistaja audiovisuaalistakuvaohjelmakeskus arkistoa(MEKU vuosina 1957–2007.<ref>[https://kavi.fi/fi/kansallinen2012-audiovisuaalinen-instituutti2013, KansallinenValtion audiovisuaalinenelokuvatarkastamo instituuttivuosina 1946-2011) Yksiköt]yhdistyivät 1.1.2014.</ref>
 
== Organisaatio ==
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on jaettu viiteen tulosalueeseen<ref>{{Verkkoviite|nimeke = KAVI, opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto|osoite = https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/kavi-opetus-ja-kulttuuriministerion-alainen-virasto|viitattu = 2015-09-15}}</ref>.
 
*kokoelmat
*elokuva-arkistointi ja digitointi
*radio- ja televisioarkistointi
*audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen
*mediakasvatus ja kuvaohjelmat
*[[Elävänelävän kuvan museo]]
 
== Elokuva-arkistointiKokoelmat ==
Kokoelma- ja arkistotyössä huolehditaan siitä, että instituuttiin talletettu kotimainen ja ulkomainen elokuva sekä muu av-aineisto säilyvät asianmukaisesti järjestettyinä ja luetteloituina.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin filmi- ja videokokoelmissa on 283&nbsp;790 numeroitua nimikettä.<ref name="ohjelmisto">{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko=Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja elokuvateatteri Orion | Julkaisu=Orion/ohjelmisto | Vuosi=2008 | Numero=Toukokuu-elokuu | Sivut=58}}</ref> Ne on saatu lakisääteisinä ja vapaaehtoisina talletuksina tuottajilta ja levittäjiltä.<ref name="ohjelmisto"/> Instituutti harjoittaa myös tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Julkaisuista merkittävin on [[Suomen kansallisfilmografia]]<ref name="ohjelmisto"/>, jota vuodesta 2013 alkaen on julkaistu verkossa Elonet.fi-palvelussa.
 
=== Kotimainen elokuvakokoelma ===
KAVIn elokuvakirjasto on Suomen suurin. Kirjaston kirja-, lehti- ja leikekokoelmat ovat avoinna yleisölle.<ref name="ohjelmisto"/> Instituutti on valtakunnallisten elokuvatapahtumien yhteistyökumppani.<ref name="ohjelmisto"/> Instituutti järjestää myös omaa esitystoimintaa ympäri Suomea. Helsingissä esityspaikkana toimii [[Orion (elokuvateatteri)|elokuvateatteri Orion]] Eerikinkadulla ja näytöksiä on pääosan vuodesta kuutena päivänä viikossa, kolme näytöstä illassa. Lisäksi aluesarjoja järjestetään yhdeksällä muulla paikkakunnalla: Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa.
KAVIn filmikokoelmat käsittävät noin 1 300 pitkää kotimaista elokuvaa, ja tätä nykyä tämä määrä karttuu noin 25 uuden elokuvan vuositahdilla.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Elokuvakokoelmat|osoite = https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/elokuvakokoelmat|viitattu = 2015-09-15}}</ref> Kotimaisen elokuvaperinnön säilyttäminen jälkipolville on yksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin keskeisistä tehtävistä, jota tuetaan lainsäädännöllä.
 
Laki velvoittaa tekijöitä ja tuottajia tallettamaan kotimaassa tuotetun elokuvamateriaalin alkuperäiset kuva- ja ääninegatiivit, niitä vastaavat esityskopiot sekä kappaleet mainos- ja pr-materiaalista. Laki koskee julkisesti esitettäviksi tarkoitettuja kotimaisia elokuvia.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja… 1433/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433#L5P14|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
Talletustapahtuman hoitaa elokuvan tuottaja tai, jos erikseen sovitaan, tallettaja voi pyytää laboratoriota hoitamaan talletusliikenteen. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti lähettää talletustodistuksen aina elokuvan tuottajalle.
 
Jokainen suomalainen elokuvantekijä ja -tuottaja voi saada elokuvansa talletetuksi Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin. Tähän ns. tallettajapalveluun kuuluu ilmainen ja luottamuksellinen tallettajan aineistojen selvitys- ja kunnostustyö. Tarvittaessa materiaali luovutetaan tallettajan käyttöön, jonka jälkeen se palautuu arkiston kokoelmiin.
 
Tekijän kannalta olennaista on, että tallettajalla on oikeus käyttää omaa arkistoon talletettua materiaaliaan vapaasti.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja… 1433/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433#L5P17|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2015-09-15}}</ref> Arkistoituja elokuvia saa käyttää ilman oikeuksienomistajan lupaa vain korkeakoulutasoiseen tutkimukseen ja opetukseen. Kaikkeen muuhun käyttöön tarvitaan tallettajan lupa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Käyttöoikeudet|osoite = https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/elokuvakokoelmat/kayttooikeudet|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
Laissa on erilaisia määräaikoja, joiden kuluessa elokuvat tulee tallettaa. Ne lasketaan elokuvan tarkastamispäivästä. Jos elokuvaa ei ole tarkastettu, ajat määräytyvät sen valmistumisesta. Elokuvan alkuperäisaineisto on talletettava viiden vuoden kuluessa. Esityskelpoinen kopio ja kopiot mainos- ja tiedotusaineistosta talletetaan kolmen vuoden kuluessa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja… 1433/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433#L5P15|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
=== Digitaaliset palvelut ===
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin digitaalisten palveluiden yksikkö vastaa kotimaisen elokuvaperinnön saattamisesta digitaaliseen muotoon.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Digitaaliset palvelut|osoite = https://kavi.fi/fi/elokuvakokoelmat/digitaaliset-palvelut|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
Pitkät kotimaiset elokuvateatterielokuvat digitoidaan vuosittain tehtävän suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on taata kotimaisen elokuvaperinnön saatavuus myös digitalisoituihin elokuvateattereihin. Lähtökohtana on siis tehdä elokuvista digitaalinen esityskopio, DCP (Digital Cinema Package).
 
Digitointien joukkoon otetaan vuosittain muutamia restauroitavia elokuvia. Nämä ovat elokuvia, joille on kysyntää ja joiden esitysoikeudet ovat selvät. Vuosittain digitoidaan lisäksi kymmenkunta elokuvaa, jotka levitetään tallenteina. Esitystoiminnan ja elokuvafestivaalien tarpeet pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan. Etusijalla ovat elokuvat, joista ei ole kunnollista esityskopiota tai pelastemateriaalia filmimuodossa.
 
=== Ulkomainen elokuvakokoelma ===
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti pyrkii säilyttämään kopiot kaikista Suomessa levitetyistä ja suomeksi tekstitetyistä ulkomaisista elokuvista. Kopiot ovat tarpeen myös instituutin toteuttaessa elokuvakasvatuksellista tehtäväänsä. Kokoelmaa laajennetaan ja kartutetaan yhteistyössä tuottajien ja maahantuojien kanssa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ulkomainen elokuvakokoelma|osoite = https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/lakisaateinen-tallettaminen-takaa-kotimaisen-av-kulttuuri-5|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
=== Videokokoelma ===
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin videokokoelmat muodostuvat Suomessa levitettyjen vuokra- ja myyntivideokasettien ja DVD-levyjen vapaakappaleista, videotekniikalla tehtyjen elokuvien ja ohjelmien tallenteista ja tutkimustarkoituksiin tehdyistä kotimaisten elokuvien DVD- ja videokopioista.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Videokokoelma|osoite = https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/lakisaateinen-tallettaminen-takaa-kotimaisen-av-kulttuuri-2|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
Vapaakappalelaki, joka elokuva-arkiston osalta tuli voimaan vuonna 1981, on velvoittanut videotallenteiden valmistajia, maahantuojia ja levittäjiä luovuttamaan vapaakappaleet kaikista videotallenteista, joita on valmistettu tai tuotu maahan yli 50 kappaletta. Vuoden 2008 alusta voimaan astunut '''Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä'''<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja… 1433/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2015-09-15}}</ref> korvasi vanhan vapaakappalelain.
 
=== Oheisaineistot ===
Oheisaineistokokoelmissa on noin 450 000 kotimaista valokuvaa 1800 eri elokuvasta. Ulkomaisia valokuvia on 500 000 yli 20 000 eri elokuvasta. Koti- ja ulkomaisia julistenimikkeitä on yli 12 000, käsikirjoitusnimikkeitä yli 20 000.
 
Yksikkö toimittaa ja lainaa asiakkailleen valokuvia ja julisteita sekä niiden vedoksia. Valokuvat ja julisteet annetaan pelkästään lainaksi, ja käytön jälkeen aineisto palautetaan arkistoon.
 
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ei myy kokoelmissaan olevaa aineistoa. Kuva- ja julistelainoista veloitetaan hinnaston mukaisesti. Palvelumaksu veloitetaan kaikesta uloslainatusta aineistosta käytöstä riippumatta. Yksikön tiloissa on lisäksi mahdollista tutkia elokuvien käsikirjoituksia ja mainosmateriaalia. Käyttöoikeuksien selvittäminen on aina käyttäjän vastuulla.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Oheisaineistot|osoite = https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/lakisaateinen-tallettaminen-takaa-kotimaisen-av-kulttuuri-3|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
=== Tenho ja Elonet ===
Tenho-elokuvatietokantaan on luetteloitu Suomessa valmistettujen tai elokuvateattereissa esitettyjen ulkomaisten elokuvien filmografisia ja ensi-iltatietoja sekä suomen- ja ruotsinkielisiä nimiä.
 
Asiakaspäätteen avulla voi hakea myös tietoa elokuviin liittyvästä arkistoaineistosta (filmit ja videot, valokuvat, julisteet, käsikirjoitukset, leikekansiot, sisältöselvitykset, elokuvaesitteet).
 
Tenho sisältää perustiedot kaikista Suomessa levitetyistä (tarkastetuista) pitkistä elokuvista ja lukuisista lyhytelokuvista. Tätä yksityiskohtaisempaa tietoa tietokannassa on kotimaisista pitkistä elokuvista ja uudemmista kotimaisista lyhytelokuvista.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Tenho-tietokanta|osoite = https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/lakisaateinen-tallettaminen-takaa-kotimaisen-av-kulttuuri-0|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
Arkiston asiakkaat voivat vapaasti katsella tietoja elokuvista kirjastossa sijaitsevan asiakaspäätteen avulla. Osaa Tenhon tiedoista pääsee tarkastelemaan KAVIn '''Elonet'''-sivuston<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Elonet|osoite = http://www.elonet.fi/fi|julkaisu = Elonet|viitattu = 2015-09-15}}</ref> kautta.
 
== '''Audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen''' ==
Yksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tärkeistä tehtävistä on edistää audiovisuaalista kulttuuria Suomessa. Käytännössä se tapahtuu usealla eri toiminta-alueella: esitystoimintana, elokuvakasvatuksena, kirjasto- ja tietopalveluina, näyttely- ja julkaisutoimintana.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen|osoite = https://kavi.fi/fi/audiovisuaalisen-kulttuurin-edistaminen|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
KAVIn esitystoiminta keskittyy perinteikkääseen Orion-elokuvateatteriin<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Orionin historiaa|osoite = https://kavi.fi/fi/ohjelmisto/esityspaikat/orionin-historiaa|viitattu = 2015-09-15}}</ref> Helsingissä. Näytöksiä on pääosan vuodesta kuutena päivänä viikossa, kolme näytöstä illassa. Esityssarjat kattavat elokuvan historian varhaisvaiheista nykyelokuvaan. Esillä on niin klassikkoteoksia kuin uudelleenlöydettyjä helmiäkin, laajoja retrospektiivejä, tutkimusretkiä lajityyppien historiaan sekä ainutlaatuisia tapahtumia kinokonserteista seminaareihin. Esitystoiminnan aluesarjoja järjestetään yhdeksällä eri paikkakunnalla: Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Aluesarjat|osoite = https://kavi.fi/fi/ohjelmisto/aluesarjat|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
KAVI tekee myös yhteistyötä useiden elokuvafestivaalien ja järjestöjen kanssa. Yksi tärkeä yhteistyökumppani on Helsingin yliopisto, jonka kanssa järjestetään luentosarjoja ja niihin liittyviä esityssarjoja.
 
Arkiston kirjasto<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kirjasto|osoite = https://kavi.fi/fi/kirjasto|viitattu = 2015-09-15}}</ref> palvelee asiakkaitaan audiovisuaalisen ja elokuva-alan erikoiskirjastona, joka on valikoimaltaan ainutlaatuinen maassamme. Kirjastossa on selailtavissa myös laaja elokuvia ja elokuvantekijöitä koskeva leikekokoelma.
 
Elokuvakasvatus<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Yleisötyö ja elokuvakasvatus|osoite = https://kavi.fi/fi/elokuvakasvatus|viitattu = 2015-09-15}}</ref> on nykyään merkittävä osa audiovisuaalisen kulttuurin edistämistyötä. Helsingin Orionissa ja aluesarjoissa järjestetään koululaisnäytöksiä, joihin on tarjolla myös oppimateriaaleja. Näytösten lisäksi koulut voivat osallistua erilaisiin työpajoihin. Syksyllä 2013 avautui Elokuvapolku-sivusto<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Elokuvapolku|osoite = http://elokuvapolku.kavi.fi/fi|julkaisu = Elokuvapolku|viitattu = 2015-09-15}}</ref>, joka tarjoaa kasvattajille tietopankin sekä ilmaisia elokuvanäytteitä elokuvakasvatuksen tueksi.
 
Elokuvaan liittyvän tutkimustoiminnan tuloksena julkaistaan alaan liittyviä teoksia. Julkaisuista merkittävin on Suomen kansallisfilmografia, jota vuodesta 2013 alkaen on julkaistu verkossa Elonet.fi-palvelussa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet|osoite = http://www.elonet.fi/fi/suomen-kansallisfilmografia/suomalaisen-elokuvan-vuosikymmenet|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
KAVIn kokoelmia tuodaan yleisölle esille myös erilaisten näyttelyiden kautta. Kansainvälinen kulttuurivaihto keskittyy yhteistyöhön monien ulkomaisten tahojen kanssa lähinnä elokuvaesitysten muodossa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen|osoite = https://kavi.fi/fi/audiovisuaalisen-kulttuurin-edistaminen|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
== '''Radio- ja tv-arkisto''' ==
Radio- ja televisioarkisto (RTVA) on perustettu huolehtimaan suomalaisen radio- ja tv-kulttuurin säilymisestä jälkipolville.
 
Vuoden 2008 alussa perustetun radio- ja tv-arkiston toiminta perustuu kulttuuriaineistolakiin, joka asettaa velvoitteita sekä radio- ja tv-arkistolle että ohjelmien tuottajille.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Radio- ja televisioarkisto|osoite = https://kavi.fi/fi/rtva|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
RTVA palvelee tutkijoita ja opiskelijoita tallentamalla televisio- ja radiokanavien digitaalista ohjelmavirtaa<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Tallennettava ohjelmavirta|osoite = https://kavi.fi/fi/rtva/aineistot/tallennettava-ohjelmavirta|viitattu = 2015-09-15}}</ref>, jota voi selata ja tutkia katselu- ja kuuntelupisteissä seitsemällä eri paikkakunnalla<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ohjelmavirran katselu ja kuuntelu|osoite = https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta|viitattu = 2015-09-15}}</ref>. Lisäksi RTVA tallettaa laissa määritellyt ohjelmatyypit alkuperäistasoisina fyysisinä kappaleina tai tiedostoina. RTVA ottaa vastaan vanhaa radio- ja tv-aineistoa, joka on lähetetty Ylen ulkopuolisilla kanavilla. Tällä hetkellä kokoelmaan kuuluvat mm. MTV Oy:n vanha filmiarkisto sekä Moon TV:n ja Radio Cityn arkistot. Vanhimmat ohjelmat ovat vuodelta 1962. Vanhaa aineistoa voi katsella ja kuunnella KAVIn tiloissa.
 
=== Aineistot ===
RTVA tallentaa keskeisten kotimaisten radio- ja tv-kanavien ohjelmavirran kokonaisuudessaan sekä näytteitä yli 100 kanavalta.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Tallennettavat radio- ja tv-kanavat 2015|osoite = https://kavi.fi/fi/rtva/aineistot/tallennettava-ohjelmavirta/kanavat|viitattu = 2015-09-15}}</ref> Laki velvoittaa myös ohjelmien tuottajia toimittamaan kaikista vuoden 2007 jälkeen ensiesityksensä saaneista ohjelmista alkuperäistasoisen kappaleen arkistolle.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja… 1433/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433#L4P11|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
Digitaalinen kaappaustallennus aloitettiin vuoden 2009 alussa, ja asiakaskäyttöön järjestelmä otettiin marraskuussa 2010. Tallennus tapahtuu KAVIn vuosittain laatiman ja opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän tallennussuunnitelman mukaisesti.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja… 1433/2007 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®|osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433#L4P13|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
Alkuperäistasoisten ohjelmien arkistoinnilla varmistetaan se, että ohjelmasta on arkistoitu uusintalähetyksen tai uuden julkaisun vaatimukset täyttävä kappale, jonka laatu on paras saatavissa oleva. Ohjelmat saavat varman säilytyspaikan arkiston suojissa, ja ne numeroidaan ja luetteloidaan tietokantaan.
 
=== Ohjelmien katselu ja kuuntelu ===
Radio- ja televisioarkistoon talletettuja ohjelmia voi katsella ja kuunnella Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tiloissa sekä alueellisissa katselu- ja kuuntelupisteissä. Vuoden 2009 alusta lähtien tallennettua ohjelmavirtaa voi katsella ja kuunnella kaikissa katselupisteissä. Arkistoituun materiaaliin voi tehdä myös tiedonhakuja. Talletettuja alkuperäislaatuisia ohjelmia voi katsella ja kuunnella ainoastaan KAVIn tiloissa. Katselu ja kuuntelu edellyttävät aineiston noutoa varastolta ja katselu- ja kuuntelutilan varaamista, joten siihen täytyy varata aika.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Alkuperäistasoisten ohjelmien katselu ja kuuntelu|osoite = https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/alkuperaistasoiset|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
== '''Mediakasvatus ja kuvaohjelmaluokittelu''' ==
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) koordinoi ja edistää kansallista mediakasvatusta, kouluttaa kuvaohjelmaluokittelijoita ja valvoo heidän toimintaansa sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö|osoite = https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/mediakasvatus-ja-kuvaohjelmayksikko|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö kouluttaa kuvaluokittelijat ja valvoo heidän toimintaansa (ks. tarkemmin kuvaohjelmalaki<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kuvaohjelmalaki 710/2011 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®|osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710|julkaisu = www.finlex.fi|viitattu = 2015-09-15}}</ref>). Luokittelijat antavat ikärajat kuvaohjelmille – eli elokuville, tv-ohjelmille ja digitaalisille peleille. KAVIn pääasiallinen tiedotuskanava ikärajoista on Ikärajat.fi -sivusto.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Ikärajat.fi - Elokuvien, televisio-ohjelmien ja pelien ikärajat|osoite = http://www.ikarajat.fi/|julkaisu = www.ikarajat.fi|viitattu = 2015-09-15}}</ref>
 
MEKU valvoo myös kuvaohjelmien tarjoamista eli esimerkiksi sitä, noudattavatko televisiokanavat, elokuvateatterit ja tallenteita myyvät kaupat ikärajamerkintöjä. MEKU vastaa kuvaohjelmaluokittelijoiden koulutuksesta ja kertauskoulutuksesta sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa, jonka avulla kuvaohjelmalaissa tarkoitettu luokittelu toteutetaan.
 
Yleisö voi antaa MEKUlle palautetta lapsen kehitykselle haitallisten kuvaohjelmien tarjoamisesta.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Anna palautetta mediasta|osoite = https://kavi.fi/fi/meku/anna-palautetta-mediasta|viitattu = 2015-09-15}}</ref> Yleisöpalautteen vastaanottamisesta annetaan vahvistus, ja jos palaute aiheuttaa toimenpiteitä, siitä toimitetaan tieto palautteen antajalle.
 
MEKU edistää myös lasten mediataitoja ja lapsille turvallisen mediaympäristön kehittämistä yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialan yhteisöjen kanssa.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Mediakasvatus|osoite = https://kavi.fi/fi/meku/mediakasvatus|viitattu = 2015-09-15}}</ref> MEKU tiedottaa lapsia ja mediaa koskevista asioista sekä toimii asiantuntijana lasten mediaympäristön kehityksessä. Yksikössä myös edistetään toimialaan liittyvää tutkimusta sekä seurataan alan kansainvälistä kehitystä.
 
== '''Elävän kuvan museo''' ==
KAVIn museoesinekokoelmassa on elokuvauksessa, laboroinnissa, levityksessä ja esityksissä käytettyjä laitteita ja aineistoja kuten kameroita, leikkauspöytiä, projektoreita, rekvisiittaa, näyttelijöiden rooliasuja ja elokuvateattereiden kalusteita. Joukossa on myös taikalyhtyjä, jotka kuuluvat elokuvaa edeltäneeseen, vuosisatojen takaiseen kuvanesitysperinteeseen. Suurin osa esineistöstä on kuitenkin peräisin äänielokuvan ajalta, 1930-luvun ja nykyhetken väliltä.
 
Museon kokoelmia kartutetaan pääasiassa lahjoituksin. KAVIin talletettavien elokuvien käyttöoikeudet jäävät useimmiten tallettajalle, mutta museoesineet instituutti pyrkii saamaan omistukseensa.
 
Helsingin Kalasatamassa yhdentoista vuoden ajan toiminut Elävän kuvan museo sulki näyttelytilansa 4.6.2015. Omaehtoinen näyttelytoiminta on korvaavien tilojen puuttuessa toistaiseksi keskeytynyt.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Elävän kuvan museo|osoite = https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/elavan-kuvan-museo|viitattu = 2015-09-15}}</ref>  
 
== Lähteet ==
<references />
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==