Ero sivun ”Myeliini” versioiden välillä

'''Myeliini''' on sekä [[keskushermosto]]ssa että [[ääreishermosto]]ssa esiintyvä solukalvon erikoistunut rakenne, joka muodostaa eristekerroksen (myeliinitupen) [[aksoni]]en ympärille. Keskushermostossa myeliiniä tuottavat [[oligodendrosyytti|oligodendrosyytit]] ja ääreishermostossa [[Schwannin solu]]t. Jotkin taudit, kuten [[MS-tauti]] ja eräät [[aivo]]jen ja [[selkäydin|selkäytimen]] [[tulehdus|tulehdukset]] vaurioittavat myeliiniä ja aiheuttavat oireita sen hermon vaikutusalueella, jonka myeliinikerros on vaurioitunut. Myelinisoituneessa aksonissa hermoimpulssit kulkevat nopeammin kuin myelinisoitumattomassa.{{lähde}}<ref name="JYU">[http://cibr.jyu.fi/vaikutaaivoihin/Lapsenaivojenkehitys.Mkel.pdf Miten lapsen aivot kehittyvät?] Jyväskylän yliopisto</ref>

Myeliini ''[[in situ]]'' sisältää noin 40% vettä. Myeliinissä on poikkeuksellisen suuri osuus [[lipidi|lipidejä]] (noin 70-85%), kun taas [[proteiini|proteiineja]] on suhteellisen vähän (15-30%). Yleensä biologisissa kalvoissa proteiineja on suhteessa enemmän lipideihin verrattuna. Matala vesipitoisuus ja erityinen lipidikoostumus ovat keskeisiä myeliinin kyvylle toimia eristeenä.