Ero sivun ”Vissarion Belinski” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähde?
lähteitä
Rivi 1:
[[Tiedosto:Vissarion Belinsky by K Gorbunov 1843.jpg|thumb|Vissarion Belinski vuonna 1843. K. Gorbunovin piirtämä muotokuva.]]
'''Vissarion Grigorjevitš Belinski''' ({{k-ru|Виссарион Григорьевич Белинский}}; [[11. kesäkuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 30. toukokuuta)</small> [[1811]] [[Suomenlinna|Viapori]], [[Helsinki]] — [[7. kesäkuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 26. toukokuuta)</small> [[1848]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]) oli [[Venäjä|venäläinen]] kirjallisuusarvostelija, toimittaja ja filosofi sekä uudistusmielinen [[demokratia]]n kannattaja. Häntä pidetään venäläisen [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskritiikin]] uranuurtajana.<ref name="oit"/> Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat muun muassa [[Aleksandr Herzen]], [[Mihail Bakunin]] ja [[Nikolai Nekrasov]].{{Lähde}}.
 
Belinski opiskeli [[Moskovan valtionyliopisto|Moskovan yliopistossa]], mutta hänet erotettiin sieltä vuonna 1832 poliittisen aktivismin takia. Hän julkaisi estetiikan alaan kuuluvia kirjoituksia aikakauslehdissä ja toimitti ''Moskovski nabljudatel'' -lehteä 1838–1839. Kun lehti kiellettiin, hän muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] ja ryhtyi ''Otetšestvennyje Zapiski'' -lehden avustajaksi. Hän julkaisi artikkeleita muun muassa [[Mihail Lermontov]]ista, [[Aleksandr Puškin]]ista, [[Ivan Turgenev]]ista ja [[Nikolai Gogol]]ista. Hän sai vaikutteita Länsi-Euroopan idealistisilta filosofeilta, erityisesti [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|G. W. F. Hegeliltä]] ja [[Ludwig Feuerbach]]ilta.<ref>''Otavan Suuri Ensyklopedia 1'', s. 576 (s.v. Belinski, Vissarion). Helsinki 1977.{{Lähde}} ISBN 951-1-02233-4</ref>
 
Vuoden 1841 aikoihin Belinski alkoi kutsua itseään [[sosialismi|sosialistiksi]]. Hän pohti yhteiskuntarakenteen syvällistä muuttamista. Hän piti [[kapitalismi]]a väistämättömänä välivaiheena edettäessä kohti [[utopistinen sosialismi|utopistista sosialismia]]. Hän uskoi Venäjän kehittyvän kohti eurooppalaista yhteiskuntaa ja pilkkasi [[slavofilia|slavofiileja]]. Hän arvosteli [[Yksinvaltius|yksinvaltiutta]] ja [[maaorjuus|maaorjuutta]], köyhyyttä, [[alkoholismi]]a, [[byrokratia|virkavaltaisuutta]] ja heikompien – kuten naisten – syrjintää.{{Lähde}}
 
Viimeisinä vuosinaan 1847–1848 Belinski toimitti Nekrasovin aikakauslehteä ''Sovremennik'' ja julkaisi siinä merkittäviä artikkeleita Venäjän kirjallisuudesta ja Gogolista.{{Lähde}}<ref name=EE />
 
Belinski kuului aikansa vaikutusvaltaisimpiin vapaamielisiin kirjoittajiin, ja hän suosi kirjallisuutta, joka edusti ”sosiaalista tietoisuutta”, esimerkiksi [[Fjodor Dostojevski]]n esikoisromaania ''[[Köyhää väkeä]]'' (1845). Belinski kuuluu venäläisen realistisen estetiikan ja kirjallisuuskritiikin uranuurtajiin, ja hänen filosofiset katsomuksensa ja omaleimaiset kirjoituksensa vaikuttivat tuntuvasti venäläisen kirjallisuuden ja yhteiskunta-ajattelun kehitykseen.{{Lähde}}<ref name=EE>''Eesti Nõukogude Entsüklopeedia 1'', s. 505 (s.v. Belinski, Vissarion Grigorjevitš). Tallinn 1985.</ref>
 
Belinki kuoli [[tuberkuloosi]]in vain vähän ennen kuin hänet olisi pidätetty poliittisten näkemystensä vuoksi. Hänen kootut teoksensa julkaistiin venäjäksi vuosina 1859–1862 (12 osaa) ja uudestaan 1953–1956, julkaisijana [[Neuvostoliiton tiedeakatemia]].<ref name="oit">''Otavan Iso Tietosanakirja,'' osa 1, palsta 1130. Otava, 1967.</ref>