Ero sivun ”Vissarion Belinski” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähde? |
lähteitä |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Vissarion Belinsky by K Gorbunov 1843.jpg|thumb|Vissarion Belinski vuonna 1843. K. Gorbunovin piirtämä muotokuva.]]
'''Vissarion Grigorjevitš Belinski''' ({{k-ru|Виссарион Григорьевич Белинский}}; [[11. kesäkuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 30. toukokuuta)</small> [[1811]] [[Suomenlinna|Viapori]], [[Helsinki]] — [[7. kesäkuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 26. toukokuuta)</small> [[1848]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]) oli [[Venäjä|venäläinen]] kirjallisuusarvostelija, toimittaja ja filosofi sekä uudistusmielinen [[demokratia]]n kannattaja. Häntä pidetään venäläisen [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskritiikin]] uranuurtajana.<ref name="oit"/> Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat muun muassa [[Aleksandr Herzen]], [[Mihail Bakunin]] ja [[Nikolai Nekrasov]].{{Lähde}}
Belinski opiskeli [[Moskovan valtionyliopisto|Moskovan yliopistossa]], mutta hänet erotettiin sieltä vuonna 1832 poliittisen aktivismin takia. Hän julkaisi estetiikan alaan kuuluvia kirjoituksia aikakauslehdissä ja toimitti ''Moskovski nabljudatel'' -lehteä 1838–1839. Kun lehti kiellettiin, hän muutti [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] ja ryhtyi ''Otetšestvennyje Zapiski'' -lehden avustajaksi. Hän julkaisi artikkeleita muun muassa [[Mihail Lermontov]]ista, [[Aleksandr Puškin]]ista, [[Ivan Turgenev]]ista ja [[Nikolai Gogol]]ista. Hän sai vaikutteita Länsi-Euroopan idealistisilta filosofeilta, erityisesti [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|G. W. F. Hegeliltä]] ja [[Ludwig Feuerbach]]ilta.<ref>''Otavan Suuri Ensyklopedia 1'', s. 576 (s.v. Belinski, Vissarion). Helsinki 1977.
Vuoden 1841 aikoihin Belinski alkoi kutsua itseään [[sosialismi|sosialistiksi]]. Hän pohti yhteiskuntarakenteen syvällistä muuttamista. Hän piti [[kapitalismi]]a väistämättömänä välivaiheena edettäessä kohti [[utopistinen sosialismi|utopistista sosialismia]]. Hän uskoi Venäjän kehittyvän kohti eurooppalaista yhteiskuntaa ja pilkkasi [[slavofilia|slavofiileja]]. Hän arvosteli [[Yksinvaltius|yksinvaltiutta]] ja [[maaorjuus|maaorjuutta]], köyhyyttä, [[alkoholismi]]a, [[byrokratia|virkavaltaisuutta]] ja heikompien – kuten naisten – syrjintää.{{Lähde}}
Viimeisinä vuosinaan 1847–1848 Belinski toimitti Nekrasovin aikakauslehteä ''Sovremennik'' ja julkaisi siinä merkittäviä artikkeleita Venäjän kirjallisuudesta ja Gogolista.
Belinski kuului aikansa vaikutusvaltaisimpiin vapaamielisiin kirjoittajiin, ja hän suosi kirjallisuutta, joka edusti ”sosiaalista tietoisuutta”, esimerkiksi [[Fjodor Dostojevski]]n esikoisromaania ''[[Köyhää väkeä]]'' (1845). Belinski kuuluu venäläisen realistisen estetiikan ja kirjallisuuskritiikin uranuurtajiin, ja hänen filosofiset katsomuksensa ja omaleimaiset kirjoituksensa vaikuttivat tuntuvasti venäläisen kirjallisuuden ja yhteiskunta-ajattelun kehitykseen.
Belinki kuoli [[tuberkuloosi]]in vain vähän ennen kuin hänet olisi pidätetty poliittisten näkemystensä vuoksi. Hänen kootut teoksensa julkaistiin venäjäksi vuosina 1859–1862 (12 osaa) ja uudestaan 1953–1956, julkaisijana [[Neuvostoliiton tiedeakatemia]].<ref name="oit">''Otavan Iso Tietosanakirja,'' osa 1, palsta 1130. Otava, 1967.</ref>
|