Ero sivun ”Yhtenäiskoulu (Helsinki)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteitä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{coor title dms|60|12|51|N|24|56|28|E|region:FI_type:landmark}}▼
{{Koulu
| nimi = Yhtenäiskoulu
Rivi 22 ⟶ 23:
Yhtenäiskoulun perustaminen sai 1950-luvulla alkunsa epävirallisen yhdistyksen Urania-piirin puitteissa<ref name = yhtenaiskouluhistoria>{{ Verkkoviite | url = http://www.hel.fi/hki/yhtenaisk/fi/Koulun+esittely/Koulun+historiaa | Nimeke = Koulun historiaa | Julkaisu = | Ajankohta = 25.11.2013 | Julkaisija = Yhtenäiskoulu | Viitattu = 13.9.2015 }}</ref>, kun seuran jäsenten lapset alkoivat tulla kouluikään ja silloiset koulut eivät olleet jäsenten mielestä sellaisia, joihin he lapsensa haluaisivat opintielle laittaa. Koulun perustajat, rehtori [[Touko Voutilainen]] ja muut Urania-piiriläiset, eivät hyväksyneet silloista rinnakkaiskoulujärjestelmää, jossa oppilaat neljän vuoden kansakoulun jälkeen erotettiin varallisuuden ja pääsykokeissa pärjäämisen perusteella niihin, jotka pääsivät yliopistoon johtavaan maksulliseen oppikouluun ja niihin, jotka jatkoivat maksuttomassa kansakoulussa ja jatkoivat mahdollisesti ammatillisessa koulutuksessa. He halusivat kehittää suomalaista koulujärjestelmää myöhemmin Britanniassa yleistyneen ''comprehensive schoolin'' eli kaikille oppilaille yhteisen, yleissivistävän yhtenäiskoulun suuntaan. Helsingin yhtenäiskoulua ylläpitämään perustettiin Yhtenäiskouluyhdistys ry ja koulu alkoi toimia syksyllä [[1956]]<ref name = yhtenaiskouluhistoria />, jolloin koulun aloitti 51 oppilasta, ensimmäinen ja toinen luokka.
Koulu toimi aluksi Helsingin ortodoksisen seurakunnan omistamassa vanhassa koulurakennuksessa Mannerheimintien ja Lönnrotinkadun kulmassa ja tämän jälkeen Oulunkylän vanhassa puisessa kansakoulurakennuksessa, kunnes syksyllä [[1962]] oli koulun oman rakennuksen ensimmäinen vaihe Käpylän Louhentiellä valmis<ref name = yhtenaiskouluhistoria />. Vaalean koulurakennuksen on suunnitellut [[Keijo Petäjä]] vaimonsa Marjan kanssa. Koulurakennuksen toinen, lukioluokat käsittävä vaihe valmistui vuonna 1965. Yhtenäiskoulun ensimmäiset ylioppilaat saivat lakkinsa vuonna 1966.
Yhtenäiskoulussa korostettiin luovuuskasvatusta, korkeaa yleissivistystä, ja kulttuuria ylläpitävän arvopohjan luomista, "oppimisen oppimista", kuten Yhtenäiskoulun tehtävän kiteytti koulun pitkäaikainen vararehtori Simo Sivenius. Siellä kehitettiin lukuisia opetukseen liittyviä kokeiluja, mm. englannin kielen varhaisopetus aloitettiin jo ensimmäisellä luokalla ja matematiikan opetukseen kehitettiin uusia menetelmiä. Myöhempiä kokeiluhankkeita olivat mm. tavoiteoppimiskokeilu ja tiedollisen kasvatuksen formaaliset tavoitteet (FOTA) -kokeilu. Arvostelussa Yhtenäiskoulussa luovuttiin perinteisestä numeroarvostelusta, ja oppilaat saivat kunkin periodin opintosuorituksista sanallisen arvosanan (erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai välttävä). Jos kurssia ei ollut suorittanut hyväksytysti, arvosana oli kertaus, jolloin kurssin saattoi suorittaa vielä periodin jälkeen pidettävässä kertauskokeessa.
Rivi 93 ⟶ 94:
==Lähteet==
{{Viitteet}}▼
*Osmo Pekonen, ''Marian maa - Lasse Heikkilän elämä 1925-1961''. ISBN 951-746-337-5, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002.
* [http://www.hel.fi/hki/yhtenaisk/fi/Etusivu Yhtenäiskoulun kotisivut]
* [http://www.sci.fi/~s151036j/sadut/yhtenais.htm Kari Rydman: Muistoja nuoruuteni korkeakoulusta]
▲{{Viitteet}}
▲{{coor title dms|60|12|51|N|24|56|28|E|region:FI_type:landmark}}
[[Luokka:Helsingin peruskoulut]]
| |||