Ero sivun ”Hankkija” versioiden välillä

31 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
p
siistiminen, typos fixed: Alunp → Alun p, yhtäaikaa → yhtä aikaa using AWB
p (Käyttäjän ComradeUranium (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 213.214.179.222 tekemään versioon.)
p (siistiminen, typos fixed: Alunp → Alun p, yhtäaikaa → yhtä aikaa using AWB)
Hankkijaa edeltänyt pysyvä yhteistyöjärjestely oli [[Pellervon Välitysliike]], joka toimi vuodesta 1901 vuoteen 1905, jolloin se lopetettiin kannattamattomana. Se ei perinyt kuin puolesta prosentista kahteen prosenttiin välityspalkkiota, minkä vuoksi sen uskottiin olevan hintakilpailukykyisin maatalouskaupan alalla. Ensimmäinen vuosi oli tappiollinen tuottojen ollessa 5 000 markkaa ja kulujen 15 000 markkaa. Vaikeudet jatkuivat eikä [[Pellervo-Seura]] halunnut enää maksaa Pellervon Välitysliikkeelle tukea.
 
Pellervon Välitysliikkeen toimialaan kuuluivat muun muassa [[vehnä]]nleseet, rehu[[vehnä]]jauhot, muut [[väkirehu]]t, [[kainiitti]], [[tuomaskuona]], [[luujauho]], [[chilensalpietari]], muut [[keinolannoite|keinolannoitteet]], [[siemenvilja]], [[heinänsiemen|heinänsiemenet]]et, [[olki|oljet]], [[peruna]]t, meijeritarpeet, jauhot, suolat, [[lamppuöljy]], [[työkalu]]t, [[rauta]], [[naula]]t ja [[hevosenkenkä|hevosenkengät]]. Pellervon Välitysliike oli aloittanut toimintansa marraskuussa 1901 ja sen johtajaksi oli valittu [[Pääskylahden maanviljelyskoulu]]n johtaja [[Benjamin Alfthan]].
 
Tarve kuitenkin oli edelleen olemassa ja perustettava Hankkija keskittyikin [[viljansiemen|viljansiementen]]ten kauppaan, minkä vuoksi se otti tunnuslauseekseen ''Tutkittu-tarkastettu-taattu'', mistä peräisin ovat Hankkijan liikemerkin kolme väkästä. 1901 Suomessa säädetty [[osuustoimintalaki]] oli jo kuitenkin mahdollistanut osuuskuntien perustamisen jo Pellervon Välitysliikkeen perustamisen aikana, joten [[Pellervo-Seura]]ssa ei pidetty välttämättömänä sitä, että juuri sen pitäisi harjoittaa siemenkauppaa.
 
Uudellamaalla ruotsinkieliset suurviljelijät olivat perustaneet maatalouden hankintojaan varten ''Suomenmaan kulutusyhdistys [[Labor]]in'' jo 1897, jonka sääntöjä olisi pitänyt muuttaa [[kansanvaltainen|kansanvaltaisemmiksi]], jotta se olisi soveltunut suomenkielisten maanviljelijöiden tarpeisiin.
 
===Autokauppa===
Hankkija oli harjoittanut autokauppaa jo 1920-luvulla, jolloin sillä oli ollut [[Chevrolet]]in yksinmyyntiedustus. Tästä luovuttiin kuitenkin pian, koska oman huoltoverkoston rakentaminen osoittautui liian kalliiksi. Toisen maailmansodan jälkeen Hankkija toi maahan [[Tšekkoslovakia|tšekkiläisiä]] raskaita [[Tatra (auto)|Tatra]]- ja Praga-kuorma-autoja sekä 1960-luvulla saksalaisia Krupp-kuorma-autoja.<ref> Martti Häikiö: ''Satoa ja katoa Hankkijan saralla'', s. 90. Helsinki: Kirjayhtymä, 1997.</ref>
 
Kun italialainen autovalmistaja [[Fiat]] halusi 1960-luvun alussa vaihtaa maahantuojaansa Suomessa, merkin edustus siirtyi neuvottelujen jälkeen Hankkijalle vuonna 1962. Hankkijan tytäryhtiöksi Fiat-henkilö-, paketti-, linja- ja kuorma-autojen maahantuontia varten perustettiin Autonovo Oy.<ref> Häikiö 1997, s. 90–91.</ref> Samana vuonna toteutetun henkilöautojen tuontisäännöstelyn purkamisen ansiosta Fiat nousi nopeasti yhdeksi Suomen eniten myydyistä henkilöautomerkeistä. Rekisteröityjen Fiat-henkilöautojen määrä kasvoi Suomessa 1960-luvun aikana yli kymmenkertaiseksi, noin 4&nbsp;200 autosta lähes 48&nbsp;000 autoon. Myydyimmät mallit olivat pikkuautot [[Fiat 600]] ja [[Fiat 850|850]].<ref> Olli J. Ojanen: ''Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla'', s. 61–64. Helsinki: Alfamer Oy, 2002.</ref> Merkin menestys jatkui 1970-luvulla ja vuoden 1979 lopussa Fiat-henkilöautot muodostivat kymmenesosan koko Suomen rekisteröidyistä henkilöautoista noin 117&nbsp;000 kappaleella. Vuosikymmenen eniten myyty malli oli [[Fiat 127]].<ref> Timo Laitinen: ''Auto 70-luvulla'', s. 71. Helsinki: Alfamer Oy, 2008.</ref> Vuonna 1988 Autonovo Oy aloitti [[Lancia]]-henkilöautojen maahantuonnin ja samalla Fiat-henkilöautojen maahantuonti siirtyi Oy [[Veho]] Ab:lle.<ref> Heikki Laurell (toim.): ''Suomen henkilöautot 1988,'' s. 119 ja 309. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1988.</ref>
 
===Yhteistyö osuuskauppojen kanssa===
 
Hankkija toimi [[Pellervo-seura]]n piirissä yhteistyössä [[SOK|Suomen Osuuskauppaan]] kuuluvien osuuskauppojen kanssa. Hankkijaan liittyi alusta pitäen mukaan [[meijeri|osuusmeijereitä]], vaikka osuusmeijereiden oma keskusliike [[Valio]] oli aloittanut miltei yhtäaikaayhtä aikaa Hankkijan kanssa. Hankkijalta meijerit hankkivat meijerikoneistoja. Usean keskusliikkeen välisen työnjaon epäselvyys oli ongelma. AlunperinAlun perin SOK:n tehtävänä oli asutuskeskuksien [[Kulutus|kuluttajaväestön]] tarpeiden tyydyttäminen, ja Hankkija keskittyisi maatalouskoneiden ja -tarvikkeiden, [[lannoite|lannoitteiden]], [[väkirehu]]jen ja siementen kauppaan. [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla kuitenkin erimielisyydet kärjistyivät niin, että Hankkija joutui luomaan oman kenttämyyntiverkostonsa kilpailemaan osuuskauppojen kanssa. Tästä lähtien kuntien ja kylien osuuskaupat leimautuivat pääyhteistyösuuntansa mukaan hankkijalaisiin ja SOK:laisiin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kokko, Marja | Nimeke = Kyliltä keskuksiin – Eteläpohjalaisista osuuskaupoista alueosuuskaupaksi, Eepee 1903–2003| Vuosi = 2003| Luku = | Sivu = 127–128| Selite =| Julkaisupaikka =Jyväskylä | Julkaisija =Gummeruksen kirjapaino | Tunniste =ISBN 952-91-6221-9}}</ref>
 
Hankkijan ja SOK:n välirikko kärjistyi 1968, jolloin jotkut osuuskaupat lakkasivat jakelemasta Hankkijan tuotteita sen itsensä rinnalla. Varmistaakseen yhteytensä Hankkijaan, maanviljelijät joutuivat perustamaan maatalousosuuskuntien Keskusosuusliike Hankkijaan. Turun maatalousosuuskunta perustettiin 16. tammikuussa 1970. 1971 vuoden lopussa niitä oli jo 74 ja 1984 lopussa 163. Maatalousosuuskuntien jäsenmäärä ylitti 75 000 henkilöjäsentä yhteensä. Tätä vaihetta on sanottu ''Hankkijan talvisodaksi''.
*Benjamin Alfhan, marraskuu 1901 - 1901
===Keskusosuusliike Hankkija===
*Taavi Arola, 1919–1947<ref> Martti Häikiö: ''Satoa ja katoa Hankkijan saralla'', s. 378.</ref>
*[[Väinö Pessi]], 1947-1961
*Eino Tuomola, 1961-1970<ref>http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=975</ref>
10 638

muokkausta