Ero sivun ”Jeesuksen kirkastuminen” versioiden välillä

'''Jeesuksen kirkastuminen''' tai '''kirkastaminen''' on [[Jeesus|Jeesuksen]] elämän tapahtuma, joka mainitaan kaikissa [[Synoptiset evankeliumit|synoptisissa evankeliumeissa]]<ref> {{Raamatunpaikka|Matt. 17:1-8}}, {{Raamatunpaikka|Mark. 9:2-8}}, {{Raamatunpaikka|Luuk. 9:28-36}}</ref> ja johon mahdollisesti viitataan [[2. Pietarin kirje|toisessa Pietarin kirjeessä]].<ref>{{Raamatunpaikka|2.Piet. 1:16-18}}</ref><ref name=eerdmans/>

Suomen evankelisluterilainen kirkko viettää tapahtuman kunniaksi [[Kirkastussunnuntai]]ta aina kahdeksantena sunnuntaina helluntaista.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0067| nimeke = Kirkkokäsikirja – Kirkastussunnuntai| julkaisija = Suome ev.lut. kirkko | viitattu = 27.12.2014 }}</ref> Kristuksen kirkastuminen on myös yksi ortodoksisen kirkkovuoden[[Ortodoksiset suuret juhlapäivät| suurista juhlapäivistä]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.ort.fi/kirkkovuosi/kristuksen-kirkastuminen| nimeke = Kristuksen kirkastuminen| julkaisija = Suomen ortodoksinen kirkko | viitattu = 27.12.2014 }}</ref> Katolisessa kirkossa kirkastuminen kuuluu [[ruusukko]]-rukouksen valoisiin salaisuuksiin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://katolinen.fi/?page_id=5330| nimeke = Pyhä ruusukko| julkaisija = Katolinen tiedotuskeskus KATT | viitattu = 27.12.2014 }}</ref>

Kertomuksessa on selkeitä viittauksia Vanhan Testamentin kertomukseen, jossa Mooses nousee vuorelle ja Mooseksen kasvot säteilivät sen jälkeen kun hän oli puhunut Jumalan kanssa. Taivaasta kuuluva ääni, kuten Jeesuksen kasteessakin, tuovat mieleen Psalmin 2 ja viidennessä Mooseksen kirjassa (5.Moos 18:15) luvatun Mooseksen kaltaisen profeetan.<ref name=Adams /> Myös Elia sai Jumalalta näyn vuorella ja sekä Mooses että Elia välttivät luonnollisen kuoleman. Joidenkin perinteiden mukaan molempien odotettiin vielä palaavan Maan päälle.<ref name=eerdmans/>

Eräs teologinen tulkinta on, että kertomus on alunperinalun perin ollut ylösnousseen Jeesuksen ilmestymiskertomus eli Jeesuksen kuoleman jälkeinen tapahtuma, joka kuitenkin on myöhemmin siirretty Jeesuksen elinajalle.<ref name=eerdmans/><ref name=Verhoeven>{{Kirjaviite | Nimeke = Jeesus Nasaretilainen| Julkaisija = Into kustannus| Vuosi =2012 | Tekijä =Verhoeven, Paul | Sivut = 134-135 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Suomentaja =Janatuinen, Mari | Isbn = 978-952-264-160-1 | Kieli ={{fi}} }}</ref> Toisen tulkinnan mukaan kertomuksen on tarkoitus todistaa Jeesuksen jumaluutta. Joidenkin tulkintojen mukaan kertomus on vain kreikkalaisperäinen myytti<ref name=eerdmans/> tai vuorella tapahtuneen rukoushetken päälle maalattu yliluonnollinen tapahtuma.<ref name=Verhoeven /> Kertomus voi kuitenkin myös kuvastaa sitä mitä opetuslapset todella kokivat vuorella.<ref name=eerdmans/>

Evankelistojen omat kirjoitustyylit näkyvät selvästi alkuperäistekstissä. Markus tapansa mukaan yhdistää lauseita käyttämällä sanaa ''kai'' ja aloittaa selityksiä sanalla ''gar''. Yksi Matteuksen suosikki-ilmauksista ''kai-idou'' esiintyy kerran Matteuksen versiossa kirkastamiskertomuksesta ja lisäksi sana ''idou'' vielä toiseenkin kertaan. Luukas puolestaan käyttää kertomuksessaan tunnetusti laajaa kreikan kielen sanastoaan. Hän käyttää muutamia harvinaisia kreikan sanoja kuten esimerkiksi sanaa ''diagregoreo'', joka tarkoittaa hereillä pysymistä ja tämä maininta Luukkaan evankeliumissa on vanhin tunnettu sanan esiintyminen säilyneessä kreikankielisessä kirjallisuudessa. Kirkastuskertomusten pienistä eroista voidaan havaita kirjoittajille tyypillisiä taipumuksia eli Markuksen kiinnostus tiedon salassapitoon, Matteuksen näkemys Jeesuksesta uutena Mooseksena ja Luukkaan kiinnostus rukoukseen.<ref name=Adams>{{Kirjaviite | Nimeke = Parallel Lives of Jesus – A Guide to the Four Gospels| Julkaisija = Society for Promoting Christian Knowledge| Vuosi =2011 | Tekijä =Adams, Edward | Sivut = 155-163 | Selite = | Julkaisupaikka = London | Tunniste = | Isbn = 978-0-664-23331-0 | Kieli ={{en}} }}</ref>

{{Viitteet}}