Ero sivun ”Kilikian armenialaiskuningaskunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p siistiminen, typos fixed: alunp → alun p using AWB
Rivi 1:
'''Kilikian armenialaiskuningaskunta''' oli muinainen kuniningaskunta [[Vähä-Aasia|Vähässä-Aasiassa]].<ref> "[http://digicoll.library.wisc.edu/cgi-bin/History/History-idx?type=article&did=HISTORY.CRUSTWO.I0032&id=History.CrusTwo&isize=M The Kingdom of Cilician Armenia]." in ''A History of the Crusades, vol. II''. Kenneth M. Setton (ed.) Philadelphia: University of Pennsylvania Press, 1962, pp. 630–631.</ref>.
 
Valtakunta sai alkunsa noin vuonna 1080 Rubenid-dynastiana, ja sitä hallitsi Bagratidin perhe, joka eri aikoina hallitsi [[Armenia]]n ja [[Georgia]]n valtaistuimia. Heidän pääkaupunkinsa oli alunperinalun perin Tarsus, josta sittemmin tuli Sis. Kilikia oli vahva Euroopan ristiretkeläisten liittolainen, ja se piti itseään kristikunnan linnakkeena idässä. Koska [[mongolit]] valloittivat suuria alueita Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä, Het'um-suku ja Het'umid-suvun hallitsijat pyrkivät luomaan armenialaisten ja mongolien liittouman ​​yhteisiä muslimivihollisia, varsinkin [[mamelukit|mamelukkeja]] vastaan. 1200–1300-luvulla ristiretkivaltiot hajosivat ja mongolit kääntyivät islamiin, jolloin Armenian kuningaskunta jäi ilman alueellisia liittolaisia. Kun mamelukkien säälimättömät hyökkäykset jatkuivat Egyptissä 1300-luvulla, Kilikian Armenian Lusignanin dynastia ajautui sisäiseen uskonnolliseen konfliktiin ja lopulta hajosi vuonna 1375.
 
Kaupalliset ja sotilaallinen vuorovaikutus eurooppalaisten kanssa toi uusia länsimaisia vaikutteita Kilikian yhteiskuntaan. Niihin kuuluivat monet länsieurooppalaisten elämänmuodot, kuten aatelisto, ritari, muoti ja vaatteet ja [[ranskan kieli|ranskankielisten]] otsikoiden, nimien ja ranskan kielen käyttö. Lisäksi Kilikian yhteiskunta siirtyi perinteisestä järjestelmästä lähemmäksi länsimaista [[feodalismi]]a. Euroopan ristiretkeläiset puolestaan lainasivat armenialaista osaamista, kuten osia armenialaisesta linnanrakentamisesta ja kirkkoarkkitehtuurista. Kilikian Armenia menestyi taloudellisesti, ja Ayasin satama toimi idän ja lännen välisen kaupan keskuksena.