Ero sivun ”Kansallisvaltio” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei pidä paikkansa, onko todisteita? Tai mitään virallista tietoa? |
p siistiminen, typos fixed: alunp → alun p using AWB |
||
Rivi 1:
'''Kansallisvaltio''' on [[valtio]], jossa yksi [[kansallisuus]] on ylivoimaisesti hallitsevassa asemassa.
Kansallisvaltioiden voidaan katsoa syntyneen [[Eurooppa|Euroopassa]] hallinnollisten ja kulttuuristen muutosten seurauksena. Kansallisvaltio kytketään usein [[moderni]]in aikakauteen ja erotetaan hallintonsa puolesta [[keskiaika]]isesta [[feodalismi|feodaalivaltiosta]] sekä [[itsevaltius|absolutistisesta]] valtiosta.
Rivi 13:
==Kansallisvaltio ja kansallinen kulttuuri==
Kansallisvaltio nojaa käsitykseen [[kansakunta|kansakunnasta]] kulttuurisena yhteisönä. Kansallisvaltio on sekä yhteiskunnallista todellisuutta kuvaava käsite että ihanne, jonka mukaan poliittisen ja kulttuurisen yhteisön pitäisi olla yhteneviä. [[Italia]]lainen filosofi [[Giuseppe Mazzini]] ilmaisi [[1800-luku|1800-luvulla]] ensimmäisten ajattelijoiden joukossa ajatuksen yhdestä kansasta valtiota kohti ja päinvastoin.<ref>Gallagher, Tom: ''Outcast Europe: The Balkans, 1789-1989'' (Routledge, 2001), ss. 31-35. ISBN 0-415-27089-8</ref> Valtioiden tulisi kansallisvaltioihanteen mukaan siis olla kulttuurisesti yhtenäisiä. [[Nationalismi]] on poliittinen aate, joka pyrkii tähän tavoitteeseen. Usein ihanteena on myös kielellinen yhtenäisyys, eli sama [[äidinkieli]] kaikilla kansalaisilla. Tämä eroaa merkittävästi aiemmasta tilanteesta Euroopassa, jossa monikansallisten [[imperiumi]]en sisällä puhuttiin vuosisatojen ajan lukuisia eri kieliä.
== Kansallisvaltion ja kansallisen kulttuurin synty ==
[[Benedict Anderson
Tällaisten kuviteltujen yhteisöjen luominen tuli mahdolliseksi todella vasta [[Kirjapainotaito|kirjapainotaidon]] kehittymisen myötä, kun muun muassa yhtenäisten massamedioiden, yhtenäisen koulutuksen ja yhtenäisen hallinnon kautta tietyn alueen ihmisille on päästy luomaan yhtenäistä kieltä ja kulttuuria.
Rivi 25:
Esimerkiksi suomen kielen tapauksessa kirjakieli on kehitetty pääosin lounaissuomalaisten murteiden pohjalta. Ensimmäisenä suomeksi painettiin lähinnä uskonnollisia ja hallinnollisia tekstejä, mutta viimeistään suomenkielinen lehdistö ja vuoden 1863 [[Kielireskripti|kieliasetus]] loivat suomelle yhtenäisen kielen.
Historioitsija [[Eric Hobsbawm]] taasen korostaa, että kansakunnat eivät ole kovinkaan vanhoja, vaan verrattain hyvinkin uusia. Kyseessä ei hänen mukaansa ole kovinkaan pitkistä traditioista eikä esimerkiksi
== Katso myös ==
Rivi 43:
{{tynkä/Yhteiskunta}}
[[Luokka:Nationalismi]]
[[Luokka:Poliittinen maantiede]]
|