Ero sivun ”Rajamerkki” versioiden välillä

'''Rajamerkki''' (myös '''rajapyykki''') on pysyvä maastomerkki, joka osoittaa rekisteriyksikön rajan pääte- ja kulmapisteen paikan.

Rajamerkkejä syntyy kiinteistötoimitusten ([[Maanmittaustoimitus|maanmittaustoimitustenmaanmittaustoimitus]]ten) yhteydessä. Kiinteistötoimituksia tekevät viranomaiset (valtion [[Maanmittauslaitos]] sekä kaupungit asemakaava-alueilla) mittaavat rajamerkeille koordinaatit. [[Kiinteistötietojärjestelmä|Kiinteistötietojärjestelmässä]]ssä (KTJ) on noin 12 miljoonaa rajamerkkiä, joille on määritelty sijaintitarkkuus. Todellinen rajamerkkien lukumäärä on tätä paljon suurempi.

Rajamerkkejä voi olla ja on ollut sekä kiinteistöjen, kylien, kuntien, maakuntien, läänien että valtakuntien rajoilla ja useilla vielä nykyäänkin käytössä olevista rajapaikoista voi olla takanaan vuosisatainen historia jo ajalta ennen maanmittaustoimitusten karttoja ja nykyaikaisia maanmittaustoimituksia. Jotkut edelleen käytössä olevista vanhoista rajapaikoista luokitellaan historiallisen ajan muinaisjäännöksiksi.

== Rajamerkkeihin liittyviä käsitteitä ==

''Rajapaikka'' on historiallisesti, ennen maanmittaustoimitusten kartoilla määritettyjen rajojen aikakautta, ollut paikka, joka määrittää rajan kulkua maastossa. Se on voitu merkitä maastoon rajamerkeillä, mutta vanhastaan rajapaikoiksi on saatettu valita myös maastossa jo valmiiksi hyvin erottuvia luonnonpaikkoja kuten erikoisia luonnonkiviä, siirtolohkareita, [[mäki]]ä, [[vaara|vaaroja]], [[tunturi|tuntureita]], [[saari]]a, [[joki]]en suita jne.

''Rajapyykki'' (murteissa myös ''sammas''<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/index.php?t=hae&kirjain=s&sivu=9 | Nimeke =Sammas | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Evita - Etymologinen viitetietokanta | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 14.5.2009 | Kieli = }}</ref>) on voinut olla rajamerkiksi kivistä tehty rakennelma kuten röykkiöpyykki tai viisaripyykki, mutta nykyaikana rajapyykkejä tehdään myös betonista tai metallista.

[[Suomi|Suomessa]] tilojen ja tonttien rajoja on merkitty kivin jo vuosisatoja, ja näin tehdään edelleen. Samanlaisia rajamerkkejä on jo tätä ennen ollut myös [[kylä|kylien]], [[Jakokunta|jakokuntien]], [[pitäjä|pitäjien]], [[maakunta|maakuntien]], [[lääni]]en ja [[valtakunta|valtakuntien]] rajoilla. Suomessa on useita historiallisesti arvokkaita rajakiviä, ja ikivanhat kylien, pitäjien ja maakuntien rajakivet on rauhoitettu [[muinaisjäännös|muinaisjäännöksinä]], myös vaikka ne olisivat edelleenkin rajapaikkoina käytössä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Niukkanen, Marianna | Nimeke =Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu | Vuosi =2009 | Luku = | Sivu =111-112 | Selite =Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Museoviraston rakennushistorian osasto | Tunniste ={{ISSN|1795-9225}} | www =http://www.nba.fi/fi/File/685/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf| www-teksti =julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 15.8.2012 | Kieli = }}</ref>.

Tunnetuimpia näistä ovat [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n välisten rajojen merkit. Useisiin näistä on hakattu Ruotsin ja Venäjän tunnukset eli Ruotsin kruunu tai kruunut ja Venäjän kaksipäinen kotka. Joskus niissä on läntistä ja itäistä [[kristinusko]]a edustavat ristit, joskus taas pelkkä rajaviiva. Historiallisesti arvokkaita muinaismuistoja ovat myös monet maakuntien, läänien ja pitäjien rajakivet ja rajapaikat, kuten esimerkiksi [[Kuhankuono]] ja [[Pirttiniemennokka]] Varsinais-Suomessa. Monesti rajat vedettiin tarkoituksella siten, että jokin suuri kivi eli [[siirtolohkare]] sattui rajan varrelle – ei niinkään siirrelty kiviä rajojen mukaan.

[[Lounais-Suomi|Lounais-Suomessa]] ja erityisesti [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnassa]] on ollut saksankiviksi kutsuttuja rajakiviä. Niitä tunnetaan ainakin [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoesta]] sekä [[Merikarvia]]sta ja [[Pomarkku|Pomarkusta]].<ref>[http://www.paikkaoppi.fi/User:Laura-puolamaki/Kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6kasvatuksen_opetuspaketti_Poriin/Nakkilan_ymp%C3%A4rist%C3%B6polku/Kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6/Havaintokohde%3A_Esihistorian_Nakkila%3B_Ruskila Keskiajan Nakkila: Ruskilan kylä.] Viitattu 27.4.2013.</ref> Kokemäenjoen saksankivien on alunperinalun perin arveltu saaneen nimensä saksalaisilta [[Hansaliitto|hansakauppiailta]], jotka ankkuroivat veneensä joessa olevien kivien luokse ja aloittivat myymään tavaroitaan. Professori [[Unto Salo]]n mukaan nimitys juontaa kuitenkin [[Ruotsin kieli|muinaisruotsin]] terävää kiveä tarkoittavasta sanasta "sax". Tunnetuin Kokemäenjoen saksankivistä sijaitsee [[Nakkila]]n ja [[Ulvila]]n rajalla olevassa [[Ruskilankoski|Ruskilankoskessa]]. Sen arvellaan alunperinalun perin olleen rajamerkki, joka erotti toisistaan piispalle ja talonpojille kuuluneet kalavedet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074152257/Vahaa+rajalle | Nimeke = Vahaa rajalle | Ajankohta = 8.10.2006 | Julkaisija= Turun Sanomat | Viitattu = 27.4.2013}}</ref>