Ero sivun ”DNA-profilointi” versioiden välillä

Ensimmäisen DNA-sormenjälkitekniikan kehitti Sir Alec Jeffreys Leicesterin yliopistosta vuonna 1985. Tämä perustui minisatelliiteiksi kutsuttuihin suhteellisen pitkiin DNA-sekvenssin toistojaksoihin, joiden lukumäärä vaihtelee runsaasti eri yksilöiden ja [[kromosomi]]en välillä. Kun tutkitaan useita merkkilokuksia, on äärimmäisen epätodennäköistä, että kahdella yksilöllä olisi täysin samanlainen minisatellittienminisatelliittien yhdistelmä.<ref>[http://archive.sciencewatch.com/interviews/sir_alec_jeffreys.htm Sir Alec Jeffreys on DNA Profiling and Minisatellites] Science Watch 2008</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.le.ac.uk/ebulletin/news/press-releases/2000-2009/2005/09/nparticle-kv8-487-wdd | Nimeke = Sir Alec Jeffreys wins Lasker Award | Julkaisija = University of Leicester | Ajankohta = 2005}}</ref>

MinisatellititMinisatelliitit ja eräät muut aiemmin rikostutkimuksessa käytetyt metodit perustuivat [[RFLP-analyysi]]in (''restriction fragment length polymorphism''). Uudemmat menetelmät perustuvat yleensä [[PCR|PCR-tekniikkaan]] (''polymerase chain reaction''). Tärkeimipiä menetelmiä ovat olleet [[mikrosatelliitti (biologia)|mikrosatellliitteihin]] perustuva [[STR-analyysi]] (''short tandem repeats'') sekä nykyisin käytetty [[SNP]]-merkkeihin perustuvaa profilointi. Vaikka yksittäisten SNP-lokusten vaihtelevuus on rajallinen, niiden suuri lukumäärä kompensoi tilanteen.

Erityistapauksissa käytetään poikkeavasti periytyviä genomin osia: [[Y-kromosomi]]n tai [[mitokondrio]]-DNA:n analyysia. Y-kromosomi periytyy isältä pojille, mitokondrio äidiltä kaikille lapsille. Näitä käytetään esimerkiksi onnettomuuden uhrien tunnistamisessa.<ref name="HGP">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ornl.gov/sci/techresources/Human_Genome/elsi/forensics.shtml | Nimeke = DNA Forensics | Julkaisu = Human Genome Porject Information}}</ref> Mitokondrio-analyysiä käytetään myös pitkälle hajonneiden näytteiden tapauksessa, koska mtDNA:ta on soluissa enemmän kuin muita merkkigeenejä.