Ero sivun ”Luomiskertomukset” versioiden välillä

'''Luomiskertomukset''' voivat olla [[kaunokirjallisuus|kaunokirjallisuutta]], [[myytti|myyttejä]], osa [[uskonto|uskontoa]]a tai [[perimätieto|perimätietona]]na säilyneitä tarinoita [[Maailmankaikkeus|maailman]] ja [[Ihminen|ihmisen]] synnystä. Lähes kaikilla kulttuureilla on ollut omat luomistakertomuksensa, jotka heijastuvat niiden toiminnassa tai muissa myyteissä, ja joiden kautta ne voivat määritellä itsensä. Luominen tapahtuu usein tyhjyydestä, sekasortoisesta tai tuntemattomasta alkutilasta, [[alkumuna]]sta tai alkuolennon ruumiista. Maailma tai sen ihmiset voivat myös nousta Maan päälle alkumeren pohjasta tai maan alta tai kuten Raamattu kertoo, että Jumala loi sanallaan ihmisen maan tomusta. Joskus luomisessa on mukana vain yksi tai useampi Luoja, mutta joissain kertomuksissa Luojaa vastustaa Paholainen. Luomiskertomuksissa esiintyy joskus vedenpaisumus, jossa Luoja saattaa tuhota koko ihmiskunnan ja luoda sen uudelleen. Länsimaissa ja juutalaisuudessa [[Raamatun luomiskertomus]] on tunnetuin tarina ja osa uskontoa, mutta Raamatussa vedenpaisumus ei liity luomiseen eikä siinä myöskään Jumala tuhoa koko ihmiskuntaa tai luo sitä uudelleen.<ref>1. Mooseksen kirja 7-8</ref> [[Kalevala]]n runon alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi [[sotka]]n munasta.

Varhaisimmat Kiinalaiset kirjoitusmerkit viittaavat useiden tutkijoiden mukaan Raamatun luomiskertomukseen mm. sanat'' puutarha,'' ''paratiisi, joki'' ja ''metsä. ''Metsä-sana on kiinaksi kaksi puuta vierekkäin ja tämä merkitsee kiinalaisille kristityille luomiskertomuksen hyvän ja pahan tiedon puita. Sana ''joki'' kirjoitetaan neljällä viivalla, jotka kuvaavat jokia ja luomisessa mainitaan neljä jokea nimeltä. Esimerkiksi puutarha-sana syntyy kiinaksi, kun piirretään yhteen kirjaimeen sanat ''pöly, henkäys, kaksi henkilöä'' ja ''suljettu(tai aidattu) alue.'' Henki-sana syntyy kiinaksi sanoista ''taivas, suoja, vesi, sade, kolme persoonaa'' ja ''ihmeiden tekijä''. <ref>{{Kirjaviite | Nimeke =The Discovery of Genesis: How the Truths of Genesis Were Found Hidden in the Chinese Language | Julkaisija =Concordia Publishing House | Vuosi =1979 | Tekijä =C. H. Kang ja Ethel Nelson | Sivu =39,54 | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn =978-0570037927 | www =http://www.bibleetnombres.online.fr/genesis.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =3.4.2014 | Kieli = }}</ref>

* sekasorrosta luominen, jossa maailma syntyy jostain olemassaolevastaolemassa olevasta tilasta tai materiaalista kuten [[alkumuna]]sta

* maailmanvanhemmat, jossa maailma syntyy kahdesta "vanhemmasta", kuten Maasta ja Taivaasta, tai yhden vanhemman jakaantumisesta<ref name="Leeming 2010, s. 16">Leeming 2010, s. 16.</ref>

Moniin erityyppisiin luomismyytteihin kuuluu kertomus ihmisen luomisesta sekä kertomus tulvasta ja sitä seuraavasta uudesta luomisesta.<ref name="Leeming 2010, s. 2">Leeming 2010, s. 2.</ref>

Tyhjästä luominen (lat. ''ex nihilo'') on laajimmalle levinnyt ja luultavasti yleisin luomiskertomustyyppi. Siinä ylijumala tai yksi Jumala tai yksi Jumala kolmessa persoonassa luo koko maailmankaikkeuden tyhjästä tai meteriaalittomasta tilasta. Monoteististen [[Abrahamilaiset uskonnot|abrahamilaisten uskontojen]] kuten juutalaisuuden, kristinuskon (joilla on yhteinen [[Raamatun luomiskertomus]]) ja islamin vaikutusalueella tyhjästä luominen on vallitseva luomisen kuvaus. Tyhjästä luomisen taruja kerrottiin myös [[Muinaisen Egyptin mytologia|muinaisessa Egyptissä]] ja Intian [[Rigveda]]ssa, ja niitä on kerrottu myös monissa muiden maanosien [[Animismi|animistisissa]] uskonnoissa.<ref> name="Leeming 2010, s. 2.<"/ref> Raamatussa Jumala luo, valmistelee ja inspiroi kutsuen aluksi valkeuden ja erottaen sen pimeydestä. Raamattu jatkaa, että Jumalan Henki liikkui vetten päällä ja kaikkina luomispäivinä Raamatussa Jumala luo olevaista sanoen tai käskien luomansa asiat olevaiseksi.<ref>1. Moos 1:2-4,6,9,11,14,20,24,26,29</ref>

Tyhjästäluomistaruissa ihmisten luomisella on tärkeä osuus. Luotuaan ensin kaiken muun Jumala usein huomaa jotain olennaista puuttuvan ja luo siksi ihmisen<ref>Leeming 2010, s. 9.</ref>. Pohjois-Amerikan [[Creekit|creek-intiaanien]] Luoja loi ensin eläimet, mutta nämä eivät löytäneet elämälleen tarkoitusta, joten hän loi ihmiset heidän avukseen. Heprealaisten jumala loi ihmiset omaksi kuvakseen hallitsemaan luomakuntaa. [[Pawneet|Pawnee-intiaanien]] luoja loi ihmiskunnan äidin aamu- ja iltatähdestä, ja ihmiskunnan isän auringosta ja kuusta. [[Maasait|Maasai]]-luojajumala [[Enkai]] loi ihmiset puusta, samoin kuin mayojen jumalat, ja Tahitin luojajumala Taaroa loi ihmiset maasta. Ensimmäiset ihmiset syntyvät taruissa myös usein jumalien insestisestä suhteesta.<ref name="Leeming 2010, s. 5–6">Leeming 2010, s. 5–6.</ref>

Tyhjästä luodussa maailmassa on usein myös paha voima tai sielun vihollinen jossakin mudossa, kuten [[Eedenin puutarha|Eedenin paratiisi]]n käärme. Joskus pahuuden voittaessa Jumala suuttuu luomilleen ihmisille, kuten [[Bushmannit|bushmannien]] ja mayojen luomistaruissa. [[Gilgameš]]in kertomukset kertoo suuttuvasta jumalasta, joka rankaisi ihmisiä vedenpaisumuksella ja siitä selvinneet pääsevät jatkamaan ihmiskuntaa puhtaalta pöydältä.<ref> name="Leeming 2010, s. 5–6.<"/ref> Joissain luomistaruissa kaikki ihmiset menehtyvät ja Jumala luo ihmiskunnan uudelleen.<ref>Leeming 2010, s. 7.</ref>

Maailmanvanhemmat-luomismyytissä on ennen maailman luontia aluksi alkumaailma. Se voi olla koostunut kahdesta "vanhemmasta", jotka erotetaan, tai yhdestä vanhemmasta, joka hajoaa kappaleiksi muodostaen näin maailman. Kahden vanhemman muunnelmassa vanhemmat ovat yleensä isällinen Taivas ja äidillinen Maa, jotka ovat näennäisen pysyvästi mutta passiivisesti kiinni toisissaan. Tästä on seurannut pimeä ja ahdas maailma, jossa muulle luomakunnalle ei ole tilaa. Tällaisia luomistaruja on muun muassa [[Kelttiläinen mytologia|kelteillä]], japanilaisilla, kreikkalaisilla, egyptiläisillä, [[Togo]]n ja [[Ghana]]n [[krachit|kracheilla]], [[Mikronesia]]n gilbertinsaarelaisilla, polynesialaisilla, Amerikan [[zunit|zuneilla]] ja Pohjois-Intian [[minyongit|minyongeilla]].<ref> name="Leeming 2010, s. 16.<"/ref>