Ero sivun ”Marmoripalatsi (Helsinki)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Vuodet 1918–1946: Linkkilisäyksiä
Rivi 42:
sisarensa, Kammion sairaalan entinen ylisairaanhoitaja Fanny Bremer ja Keiknerien sihteerinä jo Ähtärissä toiminut Anna Waldén. Fanny Bremer kuoli juolukuussa 1936, jonka seurauksena Keirkner päätti lopulta myydä liian autioksi jääneen palatsinsa paperitehtailija [[Rudolf Walden]]ille 4,25 miljoonalla markalla vuonna 1937. Kaupan yhteydessä August Keirknerin hauta siirrettiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle. Lydia Keirkner muutti Raatimiehentielle, jossa asui aina kuolemaansa saakka vuonna 1945. Marmoripalatsissa säilytetyn merkittävän taidekokoelman hän testamenttasi [[Ateneum (museo)|Ateneumin taidemuseo]]lle.<ref>Rakennushistoriaselvitys 2012: s. 16-22</ref>
 
Marmoripalatsin uusi omistaja Rudolf Waldén muutti rakennukseen puolisonsa [[Anni HelinHellin Konkola|Anni Waldenin]] kanssa marraskuussa 1937. Taloon muuttivat myös perheen kaksi nuorinta lasta, Liisa ja Lauri. Palatsi remontoitiin kokonaisuudessaan, ja sen sisätilat maalattiin uudelleen vaaleammilla värisävyillä. [[Yhtyneet Paperitehtaat|Yhtyneiden paperitehtaiden]] johtajana Walden järjesti Marmoripalatsissa erilaisia edustustilaisuuksia ja päivällisiä. Marmoripalatsin ikkunat hajosivat, ja rakennuksen välihalli sai sirpalevaurioita [[Helsingin suurpommitukset|Helsingin suurpommituksissa]] [[jatkosota|jatkosodan]] aikana vuonna 1944. Rudolf Waldén kuoli lokakuussa 1946. Marmoripalatsi oli siirtynyt jo saman vuoden maaliskuussa vuokralle valtiolle.<ref>Rakennushistoriaselvitys 2012: s. 23-25</ref>
 
==Vuoden 1946–1984==