10 638
muokkausta
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit) |
p (siistiminen, typos fixed: ennaltaehkäise → ennalta ehkäise using AWB) |
||
Harmaakaihin riskiä lisää korkea ikä. 16 prosenttia 65–69-vuotiaista kärsii siitä, ja yli 85-vuotiaista peräti yli 70 prosenttia.<ref>[http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00052 Harmaakaihi, Käypähoito.fi]</ref> Perintötekijöillä on jotain vaikutusta sairauden syntyyn, ja sairastumisen riski on suurempi naisilla ja mm. [[diabetes|diabeetikoilla]]. Riskitekijöitä tunnetaan lukuisia.
Altistus [[Ultraviolettisäteily|UV-säteilylle]] sekä [[
[[Aurinkolasit]] voivat auttaa osaltaan
Harmaakaihi etenee yksilöllisesti ja esiintyy joko jommassakummassa tai molemmissa silmissä.
Harmaakaihin oire on heikkenevä näöntarkkuus. Sairauteen ei tyypillisesti liity kipua. Harmaakaihipotilas joutuu yleensä aluksi hankkimaan [[silmälasi]]t, ja lopuksi näöntarkkuus voidaan palauttaa leikkauksen avulla. Sokeus voi ilmetä potilailla, joilla sairaus pahenee eikä sitä leikata.
Nykyaikaisessa kaihileikkauksessa samentunut silmän [[mykiö]] (linssi) korvataan keinotekoisella; aiemmin mykiö poistettiin kokonaan ja näön keskittyminen palautettiin voimakkailla erikoissilmälaseilla; eräs kuuluisimpia näin leikattuja potilaita oli ranskalainen fyysikko, kaksinkertainen Nobel-palkinnon saaja [[Marie Curie]].<ref>Eve Curie: Äitini Marie Curie</ref>
[[Suomi|Suomessa]] keskimääräinen kaihileikkauspotilas on 72–74-vuotias. Sairautta esiintyy harvinaisempana myös nuoremmilla henkilöillä, joilla sen monesti aiheuttaa jokin muu [[sairaus]] tai ikään liittymättömät riskitekijät. Lääkehoitoa ei ole, mutta sairauden näkökyvylle aiheuttama haitta on korjattavissa leikkauksella varsin tehokkaasti. Lisävaikutuksena on joskus ollut se, että potilas on onnistuneen leikkauksen jälkeen voinut jättää siihen asti käyttämänsä lukulasit pois.
==Lähteet==
|
muokkausta