Ero sivun ”Bukka White” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p siistiminen, typos fixed: tänä päivänä → nykyään using AWB |
|||
Rivi 2:
== Elämä ==
[[
White sai musiikkioppinsa isältään, joka opetti hänelle aluksi viulunsoittoa ja sittemmin kitaraa. Hänen sanotaan tunteneen delta blues -legenda [[Charley Patton]]in, joka vaikutti Whiten soittotyylin syntyyn. White pelasi baseballia mustien ammattilaisliigassa Birmingham Black Cats -joukkueessa ja myös nyrkkeili.<ref name="allmusic" /><ref name="hellhound">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nps.gov/history/delta/blues/people/bukka_white.htm | Nimeke = Booker T. Washington "Bukka" White - Delta School| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Trail to the Hellhound| Viitattu = 2.6.2008 | Kieli = }}</ref>
Rivi 10:
Laman tulon myötä tämä jäi Whiten ainoaksi levytyssessioksi vuosiin, kunnes vuonna 1937 Big Bill Broonzy pyysi häntä tulemaan Chicagoon ja levyttämään Lester Melroselle. Session kappaleesta "Shake 'Em On Down" tuli hitti, joka myi yli 16 000 kappaletta. White joutui kuitenkin kolmeksi vuodeksi vankilaan Parchman Farmille Mississippiin ammuttuaan miehen.
Bukka White osoittui suosituksi mallivangiksi ja hän sai lisänimen "Barrelhouse". Folkloristit [[John Lomax|John]] ja [[Alan Lomax]] äänittivät Parchman Farmilla kaksi kappaletta Kongressin kirjastolle, jotka julkaistiin "Washington Barrelhouse White" -nimellä. Vankilasta vapauduttuaan vuonna 1940 hän äänitti Lester Melroselle 12 uutta kappaletta, joita
[[Bob Dylan]] levytti [[Bob Dylan (albumi)|debyyttialbumilleen]] vuonna 1961 Whiten kappaleen "Fixin' to Die Blues" aikana jolloin White oli jo unohdettu. Whiten oletettiin olevan jo kuollut. Bluesharrastajat John Fahey ja Ed Denson eivät kuitenkaan uskoneet tähän ja lähettivät vuonna 1963 kirjeen osoitteella "Bukka White (Old Blues Singer), c/o General Delivery, Aberdeen, Mississippi". Sattumalta eräs Whiten sukulainen oli töissä postitoimistossa Aberdeenissa ja välitti kirjeen Whitelle Memphisiin. Faheyn ja Densonin Takoma-merkillä julkaistiin ''Mississippi Blues'' -albumi vuonna 1964<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wirz.de/music/whitbfrm.htm | Nimeke = 'Bukka' White discography| Tekijä = Stefan Wirz| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 2.6.2008 | Kieli = }}</ref>. Pian tämän jälkeen White alkoi levyttää Chris Strachwitzin [[Arhoolie]]-merkille. Hän levytti kaikkiaan kolme albumia Strachwitzille ja opetteli myös Lester Melroselle tekemänsä kappaleet uudelleen. Toisin kuin monet muut uudelleen löydetyt 1920- ja 1930-luvun bluestähdet, White oli hyväkuntoinen, hyvinpukeutuva erinomainen viihdyttäjä, joka piti huomion keskipisteenä olosta. White kiersi festivaaleja Yhdysvalloissa ja Euroopassa aina kuolemaansa saakka.<ref name="allmusic" />
Rivi 25:
{{DEFAULTSORT:White, Bukka}}
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset bluesmuusikot]]
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset kitaristit]]
| |||