Avaa päävalikko

Muutokset

p
siistiminen, typos fixed: jäljellej → jäljelle j using AWB
== Kuiden ja rengasjärjestelmien kehitys ==
 
Kuujärjestelmien kehityksessä ratkaisevassa asemassa ovat [[vuorovesivoima]]t. Planeettaa kiertävä kuu aiheuttaa planeettaan vuorovesivoiman, koska kuun gravitaatiovoima on erisuuruinen eri kohdissa planeettaa. Tämän seurauksena planeettaan syntyy kaksi pullistumaa, toinen sille puolelle joka on lähimpänä ja toinen sille joka on kauempana satelliitista. Avainasemassa on se, onko satelliitin kiertoaika planeetan ympäri suurempi, pienempi vai yhtä suuri kuin planeetan [[vuorokausi]] eli pyörähdysaika oman akselinsa ympäri.
 
Jos planeetta pyörii nopeammin kuin satelliitti kiertää planeettaa, vuorovesipullistuma laahaa planeetan pinnalla aina hieman satelliitin edellä. Tällöin energiaa siirtyy planeetan pyörimisestä satelliitin rataliikkeeseen, jolloin planeetan pyöriminen hidastuu ja satelliitti loittonee planeetasta hitaasti kasvavalla spiraalin muotoisella radalla. Esimerkkinä tästä ovat Maa ja Kuu. Kuu on vuorovesilukkiutunut Maan suhteen, sillä se kääntää jatkuvasti saman puolen kohti Maata, joten sen pyörähdysaika akselinsa ympäri on yhtä pitkä kuin kiertoaika Maan ympäri eli yksi kuukausi. Tulevaisuudessa Kuu loittonee edelleen hitaasti kauemmas Maasta ja Maan pyöriminen hidastuu. Jos taivaankappaleet selviävät Auringon muuttumisesta punaiseksi jättiläiseksi, koittaa noin 50 miljardin vuoden kuluttua aika jolloin päivä ja kuukausi ovat yhtä pitkät, jolloin kärventyneet ja jäähtyneet Maa ja Kuu ovat molemmat [[Vuorovesilukkiutuminen|vuorovesilukinneet]] toisensa.
 
Tilanne on toinen, jos kuu kiertää planeettaansa nopeammin kuin planeetta pyörii tai mikäli kiertosuunta on planeetan pyörimissuuntaa vastaan. Tällöin vuorovesivoimat nopeuttavat planeetan pyörimistä ja vievät energiaa satelliitin rataliikkeestä. Tällainen kuu on tuhoon tuomittu, sillä se lähestyy jatkuvasti [[Spiraali|spiraaliradallaspiraali]]radalla emoplaneettaansa. Kun välimatka on pienempi kuin [[Rochen raja]], kuu murskautuu vuorovesivoimien puristuksessa palasiksi, joista ehkä muodostuu planeetan ympärille rengas. Tämä tulee tapahtumaan ainakin suurille kuille, kuten Neptunuksen [[Triton (kuu)|Triton]]ille. Pienempi satelliitti, kuten Marsin sisempi kuu [[Phobos]], saattaa säilyä tästä ehjänä ja tuhoutua vasta osuessaan planeettaan.
 
Kolmas tilanne on erikoistapaus, jossa kuu ja planeetta ovat jo valmiiksi vuorovesilukittuneita toistensa suhteen. Tällöin planeetan pinnan vuorovesipullistuma on täsmälleen planeetan ja kuun välisellä linjalla eikä energiaa siirry kumpaankaan suuntaan. Satelliitin kiertoaika ja etäisyys pysyvät samoina, esimerkkinä Pluto ja Kharon.<ref name="pluto">{{Verkkoviite | osoite = http://arxiv.org/abs/astro-ph/0702179 | nimeke = Orbits and photometry of Pluto's satellites: Charon, S/2005 P1 and S/2005 P2 | tekijä = Marc Buie, William Grundy, Eliot Young, Leslie Young, Alan Stern | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Astronomical Journal 2005/12/19 | ajankohta = 20.12.2005 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 20.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> Plutoa ei kuitenkaan enää pidetä planeettana ja toisillakin [[transneptuninen kohde|transneptunisilla kohteilla]] ja joillain [[asteroidi|asteroideilla]] on omaan kokoonsa verrattavia kuita.
== Auringon ja planeettojen elinkaari ==
 
Aurinko tulee ajan mittaan hitaasti kirkkaammaksi ja kuumemmaksi, jolloin Maan pintalämpötila nousee. Miljardin vuoden kuluttua auringon kirkkaus on kasvanut 10 prosenttia nykyisestä.<ref name="oursun" /> Tällöin Maan pintalämpötila saavuttaa rajan, jossa [[karkaava kasvihuoneilmiö]] käynnistyy, jolloin Maa muuttuu elinkelvottomaksi koska se siirtyy pois [[Elinkelpoinen vyöhyke|elinkelpoiselta vyöhykkeeltä]]. Maan meret höyrystyvät ja vesihöyry hajoaa [[Vety|vedyksi]] ja [[Happi|hapeksi]]. Vetyatomit karkaavat avaruuteen happiatomien jäädessä ilmakehään.<ref name="earth">{{Verkkoviite | osoite = http://arxiv.org/abs/astro-ph/0702179 | nimeke = Distant future of the Sun and Earth revisited | tekijä = K.P. Schröder, Robert Connon Smith | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Monthly Notices of the Royal Astronomical Society 386 | ajankohta = 25.1.2008 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 22.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> Ilmanpaine ja pintalämpötila kohoavat samoihin lukemiin kuin Venuksella.
 
Samanaikaisesti [[Mars]]issa pintalämpötila nousee, jolloin ikiroutaan sitoutuneet vesi ja hiilidioksidi vapautuvat ilmakehään. Planeetan olosuhteet ovat kasvihuoneilmiön ansiosta ehkä tietyn ajan otolliset elämälle.<ref name="mars">{{Kirjaviite | Tekijä = Kargel, Jeffrey S. | Nimeke = Mars - A Warmer, Wetter Planet | Vuosi = 2004| Luku = | Sivu = 509 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Springer Science & Business Media | Tunniste = ISBN 1-85233-568-8 | www = http://books.google.fi/books?id=0QY0U6qJKFUC&pg=PA509&lpg=PA509&dq=mars+future+%22billion+years%22+sun&hl=fi#v=onepage&q=mars%20future%20%22billion%20years%22%20sun&f=false | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.10.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref> Samoin joissakin [[Jupiterin kuut|Jupiterin]] ja [[Saturnuksen kuut|Saturnuksen]] kuissa pintalämpötila saattaa nousta lukemiin, joissa jonkinlainen elämä pystyisi selviytymään.
 
Kun vety loppuu Auringon sisäosista, tähden ytimestä ulospäin kohdistuva säteilypaine ei enää pysty vastustamaan ulompien kerrosten painoa, mikä saa aikaan luhistumisen. Tämä kasvattaa ytimen lämpötilaa niin korkeaksi, että [[Heliumleimahdus|heliumin fuusio]] käynnistyy. Aurinko laajenee [[Punainen jättiläinen|punaiseksi jättiläiseksi]], jolloin sen [[luminositeetti]] ja läpimitta kasvavat huomattavasti nykyisestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zeilik, Michael A.; Gregory, Stephen A. | Nimeke = Introductory Astronomy & Astrophysics (4th ed.)
| Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 320–321 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Saunders College Publishing | Tunniste = ISBN 0-03-006228-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.10.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="oursun">{{Verkkoviite | osoite = http://adsabs.harvard.edu/doi/10.1086/173407 | nimeke = Our Sun. III. Present and Future. | tekijä = Sackmann, I.-Juliana; Boothroyd, Arnold I.; Kraemer, Kathleen E. | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Astrophysical Journal v.418, s.457-468 | ajankohta = 1993 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 22.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
Koska Aurinko muuttaa ainettaan säteilyksi, sen massa pienenee ajan myötä, jolloin kaikki planeetat siirtyvät pikkuhiljaa siitä kauemmaksi. Tutkijoiden kesken on epäselvyyttä siitä, kuinka suureksi Aurinko laajenee. Sisemmät planeetat Merkurius ja ehkä myös Venus jäävät laajenevan Auringon sisään ja höyrystyvät. Joidenkin arvioiden mukaan myös Maa joutuu nielaistuksi, kun taas vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan se välttyy tältä massan menetyksen takia.<ref name="earth" />
== Linnunradan ja Andromedan sulautuminen ==
 
Maailmankaikkeuden laajenemisen seurauksena [[galaksi]]t ja galaksijoukot liikkuvat enimmäkseen erilleen toisistaan. Riittävän lähellä toisiaan olevien galaksien kohdalla painovoima kuitenkin voittaa yleisen laajenemisen ja saa galaksit liikkumaan toisiaan kohti. Linnunrataa lähinnä oleva toinen suuri galaksi M31, eli [[Andromedan galaksi]], liikkuu meitä kohti noin 120 kilometrin sekuntinopeudella.<ref name="universetoday">{{Verkkoviite | osoite = http://www.universetoday.com/1604/when-our-galaxy-smashes-into-andromeda-what-happens-to-the-sun/| nimeke = When Our Galaxy Smashes Into Andromeda, What Happens to the Sun? | tekijä = Fraser Cain | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Universe Today | ajankohta = 10.5.2007 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 20.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> Galaksit törmäävät toisiinsa kolmen vuosimiljardin kuluttua.
 
Koska tähdet sijaitsevat keskimäärin useiden valovuosien päässä toisistaan, todennäköisyys, että [[Tähtien törmäykset|yksittäiset tähdet törmäävät toisiinsa]], on kuitenkin hyvin pieni. Galaksien törmäys, joka tulee tapahtumaan kymmenesosalla [[Valon nopeus|valon nopeudesta]], tulee heittämään osan tähdistä galaksienväliseen avaruuteen, ja on mahdollista, että Aurinkomme tulee olemaan yksi ulos sysätyistä tähdistä. Lopputuloksena sulautumisesta on [[elliptinen galaksi]], jolla ei ole [[Spiraaligalaksi|spiraalihaaroja]].
|-
| 10<sup>15</sup>&nbsp;vuotta
| Aurinko jäähtyy lämpötilaan 5 Kelviniä. Ohikulkevien tähtien painovoima on irrottanut jäljellejääneetjäljelle jääneet kuolleet planeetat radoiltaan. Aurinkokunta on lakannut olemasta.
|}
 
10 638

muokkausta