Ero sivun ”Lapsilisä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kaiken Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 212.86.15.124 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän RotlinkBot tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
'''Lapsilisä''' tarkoittaa valtion lapsiperheille maksamaa etuutta ja tulonsiirron muotoa, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisällä voi nähdä olevan lapsiperheen toimeentuloa tukevan vaikutuksen ohella syntyvyyttä lisäävä kannustinvaikutus.
==Suomessa==
==anal sex==[[Luokka:Sosiaaliturva]]▼
{| align="right" class="wikitable" style="width:30%;margin-left:1em;"
|+
<nowiki> </nowiki>Lapsilisän määrä (2015)
| 1. lapsi || 95,75 €/kk
|-
| 2. lapsi || 105,80 €/kk
|-
| 3. lapsi || 135,01 €/kk
|-
| 4. lapsi || 154,64 €/kk
|-
| seuraavat lapset || 174,27 €/kk
|-
| colspan="2" | [[Yksinhuoltajuus|Yksinhuoltajalle]] maksetaan jokaisesta lapsesta yksinhuoltajakorotusta 48,55 euroa.
|}
Suomen lainsäädäntöön lapsilisä tuli vuonna 1948 pohjoismaisen mallin mukaan. Se syntyi Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n aloitteesta. Se oli ensimmäinen laaja toimeentuloturvan muoto ja nosti sosiaalimenojen osuuden kerralla lähes [[Tanska]]n ja [[Ruotsi]]n tasolle, noin 10–12 prosenttiin [[bruttokansantulo]]sta.<ref name="HäggmanAnttila2010">Sipilä, Jorma & Anttonen, Anneli: ''Miten hyvinvointivaltio muutti elämäämme?'', s. 40 teoksessa Häggman, Kai & Anttila, Anu-Hanna. ''Suomalaisen arjen suuri tarina''. 2010. Helsinki: WSOY. ISBN 978-951-0-36732-2.</ref>
Lapsilisien edeltäjänä valtion työntekijöiden perheille maksettiin lapsilisää jo 1920-luvulta lähtien, mutta vasta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen siitä tuli kaikkien lapsiperheiden etuus. Vuonna 1948 köyhimmille lapsiperheille maksettiin lisäksi [[perhelisä|perhelisää]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/lapsilisien_maksua_vuonna_1957_18814.html#media=18815 | Julkaisija = Yle Elävä arkisto | Viitattu =24.01.2011 | Nimeke=Lapsilisien maksua vuonna 1957}}</ref>
Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kela.fi/lapsilisa | Nimeke = Lapsilisä | Julkaisija = Kela | Viitattu = 21.10.2014}}</ref> Lapsilisän maksaa [[Kansaneläkelaitos]] ja se on verotonta tuloa, joka voidaan maksaa myös lapselle itselleen, mikäli lapsen etu sitä vaatii. Vuonna 2013 Kela maksoi lapsilisiä yhteensä noin 1,49 miljardia euroa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kela.fi/documents/10180/1630858/Kelan_lapsiperhe-etuustilasto_2013.pdf/fde7f7ee-b89a-47a4-a620-7bf325a583b5 | Nimeke = Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2013 | Julkaisija = Kela | Selite = s. 57 | Viitattu = 21.10.2014}}</ref>
===Lapsilisän määrä ja kehitys===
Lapsilisän suuruus nousee lasten lukumäärän kasvaessa, vaikka lapsesta aiheutuvat kustannukset yleensä pienenevät sitä mukaa, kun lasten lukumäärä kasvaa ja hankittuja tavaroita voidaan hyödyntää uudelleen. Lapsilisät kattavat kuitenkin vain osan lapsesta johtuvista kustannuksista. Toisin sanoen perheissä, joissa on enemmän lapsia, materiaalinen elintaso laskee enemmän kuin perheissä, joissa on vähän lapsia.
Lapsilisän ostovoima heikkeni yli viidenneksen vuosien 1995–2010 välillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/11/29/nain-paljon-lapsilisa-kutistui/201016603/139 | Julkaisija = Taloussanomat | Nimeke=Näin paljon lapsilisä kutistui | Viitattu =24.01.2011 }}</ref> Ostovoiman heikkeneminen haluttiin pysäyttää vuonna 2011 sitomalla lapsilisät elinkustannusten muutoksia seuraavaan kansaneläkeindeksiin. Syksyllä 2012 hallitus antoi kuitenkin uuden lakiesityksen vuosien 2013–2015 indeksikorotusten perumisesta. Esityksen mukaan kyseisiä indeksikorotuksia ei tehtäisi myöskään takautuvasti vuoden 2015 jälkeen, vaan lapsilisien tason aleneminen jäisi pysyväksi.<ref>[https://archive.is/20121129170342/217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+116/2012&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta ja 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.] 17.9.2012.</ref>
Lapsilisien taso on ollut poliittinen kiistan aihe lähes koko tukimuodon olemassaolon ajan. Aluksi vasemmisto ja oikeisto kiistelivät sen maksamisesta ja määrästä. 2000-luvulla on keskusteltu rikkaimmille perheille maksettavan tuen tarpeellisuudesta sekä siitä, kuinka lapsilisät tulisi huomioida [[toimeentulotuki|toimeentulotuen]] varassa olevien perheiden kohdalla. Vuonna 2014 lapsilisiä päätettiin leikata noin seitsemän prosenttia. Rinnalle luotiin kuitenkin järjestelmä, jossa vanhemmat saavat lapsista verovähennystä tulojensa mukaan (ns. lapsivähennys).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/paatos+leikata+lapsilisia+sailyi++lapsivahennys+paikkaa+tilannetta/a2263148 | Nimeke = Päätös leikata lapsilisiä säilyi - lapsivähennys paikkaa tilannetta | Julkaisu = Talouselämä.fi | Ajankohta = 28.8.2014 | Viitattu = 21.10.2014}}</ref>
== Lapsilisät muissa maissa ==
Monissa maissa kuten Ruotsissa lapsiperheitä tuetaan Suomen lapsilisäjärjestelmän kaltaisilla tuilla. Tuet voivat olla rahana maksettavia tulonsiirron kaltaisia tukia tai veropalautuksia. Usein lapsilisien tarpeellisuutta selvitetään vanhempien tulojen tarkistamisella.
Kun lapsilisä otettiin Suomessa käyttöön 1948, vastaavanlainen järjestelmä oli jo Pohjoismaiden lisäksi useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Yhdysvalloissa lapsilisän kaltaista etuutta ei ole koskaan otettu käyttöön.<ref name="HäggmanAnttila2010"/>
==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
[[Luokka:Perhepolitiikka]]
[[Luokka:Kansaneläkelaitos]]
| |||