Ero sivun ”Pentti Iisalo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Iisalon sisarukset: Kirjoitusvirhe korjattu
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
fix
Rivi 1:
[[FileTiedosto:Pentti Iisalo 16.jpg|thumb|Pentti Iisalo]]
'''Keijo Pentti Iisalo''' ([[8. tammikuuta]] [[1920]] [[Toijala]] – [[30. lokakuuta]] [[2008]] [[Lahti]])<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.calamnius.fi/tunnetut.html | Nimeke = Calamnius-sukuseura ry | Viitattu = 18.12.2010}}</ref> oli [[Mannerheim-risti|Mannerheim-ristin ritari]] numero 16 ja samalla ensimmäinen [[vänrikki]], joka nimitettiin ritariksi.
 
Rivi 11:
 
== Suojeluskuntakorpraali ==
 
[[Talvisota|Talvisodan]] syttyessä Pentti Iisalo oli 19-vuotias suojeluskuntakorpraali. Hän toimi vartiopäällikkönä, tehtävänä oli vartioida [[Näsijärvi|Näsijärven]] lähellä suurta rautatiesiltaa. Tammikuussa hän kävi pari viikkoa aliupseerikoulua, joka kuitenkin keskeytettiin. Tämän jälkeen Iisalo vartioi Tampereen keskustan tehtaita.
 
Rivi 23 ⟶ 22:
 
== Joukkueenjohtaja ==
 
[[Jatkosota|Jatkosotaan]] vänrikki Iisalo lähti jääkärieversti [[Antti Kääriäinen|Antti Kääriäisen]] komentaman [[Jalkaväkirykmentti 2 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 2:ssa]]. Iisalon joukkue lähti Lappeenrannasta kohti rintamaa heinäkuun 1. päivänä. Oman joukkueen Iisalo sai heinäkuun 23. päivänä edellisen joukkueenjohtajan, vänrikki Toimi Ravin, kaaduttua partiomatkalla.
 
Rivi 33 ⟶ 31:
 
== Mannerheim-risti ==
 
Jalkaväkirykmentti 2:n I pataljoona, jota komensi kapteeni [[Veikko Väänänen]], taisteli sunnuntaina 17.8. Tiurinkoskella [[Räisälä]]stä [[Suvanto|Suvannon]] rannalle [[Kiviniemi (Sakkola)|Kiviniemeen]] johtavan tien varrella. Tavoitteena oli saartaa vihollinen katkaisemalla ainoa vetäytymistie [[Vuoksi|Vuoksen]] kapean sivuhaaran, Tiurin kapeikon, maastossa. Iisalo sai johtoonsa kärkijoukkueen, jonka tavoitteena oli räjäyttää Tiurin silta.
 
Rivi 55 ⟶ 52:
 
== Haavoittuminen ==
 
[[Puna-armeija]]n suurhyökkäys alkoi 9.6.1944 [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]]. [[Syväri]]n voimalaitoksen sillanpääasemalta päätettiin vihollisen aikeiden selvittämiseksi tehdä väkivaltainen tiedustelu ja vanginsieppaus. Tehtävään määrättiin 3. komppania ja johtajaksi Iisalo. Yritykseen lähdettiin sunnuntaina 11.6. yön hiljaisuudessa. Mukana oli viisi upseeria ja noin 50 huolella valittua miestä.
 
Rivi 71 ⟶ 67:
 
== Iisalon sisarukset==
Myös Pentti Iisalon veljestä, lentueenjohtaja ja kapteeni [[Tauno Iisalo]]sta, tehtiin Mannerheim-ristin ritari vuoden 1944 joulukuussa. Tauno kuului [[Lentorykmentti 4]]:n kaukotoimintalaivueeseen. Kannaksen torjuntataisteluissa vuoden 1944 kesällä Tauno Iisalo teki yhdeksän pommituslentoa neljän päivän aikana [[Äyräpää]]n ja [[Vuosalmi|Vuosalmen]] sillanpääasemiin, joissa ankarat taistelut riehuivat. Tauno Iisalo menehtyi loppuun lennetyn sodanaikaisen pommikoneensa JK-273 maahansyöksyssä 18. kesäkuuta 1947 toisen moottorin sammuttua nousussa.
 
[[Karjalan armeija]]n komentaja [[Erik Heinrichs]] esitti myös vänrikki [[Aulis Iisalo]]lle ([[1918]]–[[2007]]1918–2007) Mannerheim-ristiä vuoden 1941 joulukuussa. Aulis oli tuolloin joukkueenjohtajana [[Karhumäki|Karhumäen]] valtaustaisteluissa. [[Talvisota|Talvisodassa]] varusmiesalikersantti Aulis Iisalo soti [[Suomussalmi|Suomussalmen]] ja [[Raatteentien taistelu|Raatteentien]] taisteluissa. Jatkosodassa hän taisteli joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä everstiluutnantti [[Kaarle Kustaa Kari]]n Jalkaväkirykmentti 60:ssä. Kenraaliluutnantti Heinrichsin esitys ei kuitenkaan mennyt läpi.
Myös Pentti Iisalon veljestä, lentueenjohtaja ja kapteeni [[Tauno Iisalo]]sta, tehtiin Mannerheim-ristin ritari vuoden 1944 joulukuussa. Tauno kuului [[Lentorykmentti 4]]:n kaukotoimintalaivueeseen. Kannaksen torjuntataisteluissa vuoden 1944 kesällä Tauno Iisalo teki yhdeksän pommituslentoa neljän päivän aikana [[Äyräpää]]n ja [[Vuosalmi|Vuosalmen]] sillanpääasemiin, joissa ankarat taistelut riehuivat.
Tauno Iisalo menehtyi loppuun lennetyn sodanaikaisen pommikoneensa JK-273 maahansyöksyssä vuoden 1947 kesäkuun 18. päivänä toisen moottorin sammuttua nousussa.
 
Neljäskin veli [[Viljo Iisalo]] ([[1914]]–[[1983]]1914–1983) taisteli luutnanttina viime sodissamme. Joukkueenjohtajana ja komppanian ainoana upseerina Viljo Iisalo haavoittui vakavasti vuonna 1942 hyökkäyksen aikana, kun räjähtävä luoti osui hänen vasempaan käsivarteensa. Lisäksi heillä on myös Tampereella asuvat sisaret Hilkka Lipponen ([[1915]] - [[2015]]) ja Aila Iisalo (s. [[1917]]), joka toimi lottana talvi- ja jatkosodassa.
[[Karjalan armeija]]n komentaja [[Erik Heinrichs]] esitti myös vänrikki [[Aulis Iisalo]]lle ([[1918]]–[[2007]]) Mannerheim-ristiä vuoden 1941 joulukuussa. Aulis oli tuolloin joukkueenjohtajana [[Karhumäki|Karhumäen]] valtaustaisteluissa. [[Talvisota|Talvisodassa]] varusmiesalikersantti Aulis Iisalo soti [[Suomussalmi|Suomussalmen]] ja [[Raatteentien taistelu|Raatteentien]] taisteluissa. Jatkosodassa hän taisteli joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä everstiluutnantti [[Kaarle Kustaa Kari]]n Jalkaväkirykmentti 60:ssä.
Kenraaliluutnantti Heinrichsin esitys ei kuitenkaan mennyt läpi.
 
Iisalon sisar Hilkka Lipponen on(1915–2015) oli Suomen entisen pääministerin [[Paavo Lipponen|Paavo Lipposen]] äiti ja. Pentti Iisalo oli Paavo Lipposen kummi. Toinen sisar Aila Iisalo (s. 1917) toimi lottana talvi- ja jatkosodassa.
Neljäskin veli [[Viljo Iisalo]] ([[1914]]–[[1983]]) taisteli luutnanttina viime sodissamme. Joukkueenjohtajana ja komppanian ainoana upseerina Viljo Iisalo haavoittui vakavasti vuonna 1942 hyökkäyksen aikana, kun räjähtävä luoti osui hänen vasempaan käsivarteensa. Lisäksi heillä on myös Tampereella asuvat sisaret Hilkka Lipponen ([[1915]] - [[2015]]) ja Aila Iisalo (s. [[1917]]), joka toimi lottana talvi- ja jatkosodassa.
Hilkka Lipponen on Suomen entisen pääministerin [[Paavo Lipponen|Paavo Lipposen]] äiti ja Pentti Iisalo oli Paavo Lipposen kummi.
 
==Kuolema==
 
Pentti Iisalo sai [[28. lokakuuta]] [[2008]] sydänkohtauksen kesken osallistumisensa Suomiforum-keskustelutilaisuuteen kotikaupungissaan Lahdessa. Hänen sydämensä pysähtyi, mutta hänet saatiin elvytettyä. Iisalo kiidätettiin sairaalaan tehohoitoon, missä hän kuitenkin kuoli 30.10. Iisalo oli kuollessaan 88-vuotias. Hänen jälkeensä eloon jäi enää kolme Mannerheim-ristin ritaria.