Ero sivun ”Heidi Hautala” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Lisää tietoa siitä, miten Hautala ei halua presidentillä olevan kovin paljon valtaa.
viitteiden päivitystä
Rivi 30:
|}}
 
'''Heidi Anneli Hautala''' (s. [[14. marraskuuta]] [[1955]] [[Oulu]])<ref>{{Kirjaviite |on Tekijäsuomalainen = Paavilainen, Ulla (päätoimpoliitikko.) | Nimike = Kuka kukinHän on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015 | Sivu = 165 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2014 | Tunniste = ISBN 978-951-1-28228-0}}</ref> on suomalainentoiminut [[Vihreä liitto|vihreiden]] poliitikko. Hän on toiminut [[Suomen kansanedustaja|kansanedustajana]]na, [[Euroopan parlamentin jäsen|europarlamentaarikkona]] ja [[Suomen kehitysministeri|kehitysministerinä]].<ref name=em>{{Edustajamatrikkeli|nro=352}}</ref> Heinäkuusta 2014 Hautala on ollut Euroopan parlamentin jäsen.
 
Hautala oli Vihreän liiton puheenjohtaja vuosina 1987–1991. Hän toimi kansanedustajana vuodet 1991–1995 ja 2003–2009. [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentissa]] hän istui vuosina 1995–2003 ja 2009–2011. [[Suomen presidentinvaali 2000|Presidentinvaaleissa 2000]] ja [[Suomen presidentinvaali 2006|2006]] Hautala oli vihreiden [[Luettelo Suomen presidenttiehdokkaista|presidenttiehdokas]].
Rivi 37:
 
== Tausta ==
Hautala syntyi Oulussa viisilapsisen perheen nuorimmaiseksi.<ref name=esittely>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.todayorg/ijY1web/20131014195737/http://yle.fi/vaalit/ehdokkaat/id20180.html | Nimeke = Vihreiden voimahahmo avoimuuden asialla | Julkaisija = Yle | Selite = InternetArkistoitu Archivesivu | Tekijä = Kokko, Ulla-Marja | Ajankohta = 2006 | Viitattu = 258.49.20142015}}</ref> Hänen isänsä oli yleisesikuntaeversti ja pankinjohtaja Yrjö Hautala,<ref name=esittelyem/><ref name=matrikkeli>{{Edustajamatrikkeli|nro=352|Viitattu=14.3.2013}}<esittely/ref> joka toimi [[jatkosota|jatkosodan]] aikana 4. maaliskuuta 1944 alkaen [[Suomen IV armeijakunta (jatkosota)|IV AK:n]] esikuntapäällikkönä.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Suomen sota 1941-1945| Julkaisija = Kivi| Vuosi =1957| Tekijä = Sotahistoriallinen tutkimuslaitos|| Luku = Karjalan kannaksen tilanne vuoden 1944 alkupuolella | Sivut = 19-20| Selite = 7. osa | Julkaisupaikka = Kuopio| Isbn =|Viitattu = 29.3.2013}}</ref> Perheen isän jäätyä eläkkeelle Hautalat muuttivat vuonna [[1968]] [[Helsinki|Helsingin]] [[Lauttasaari|Lauttasaareen]].<ref name=esittely/>
 
Nuorena Hautala oli epäpoliittinen ja kiinnostunut itämaisesta ajattelusta.<ref name=esittely/> Helsingissä hän tutustui [[kasvissyönti]]in ja liittyi [[Ananda Marga]] -joogayhteisöön.<ref name=bio>{{Kansallisbiografia|id=8903|nimi=Hautala, Heidi (1955—)|tekijä=Peter Lodenius (suom. Markus Lång)|ajankohta=15.1.2010 (päivitetty 22.5.2012)|viitattu=3.3.2015}}</ref> Vuonna 1974 hänHautala olikirjoitti perustamassa Helsinkiin Suomen ensimmäistä kasvisravintolaaylioppilaaksi.<ref name=matrikkeli/kko15><ref{{Kirjaviite name=esittely/>| Kasvis-nimisenTekijä ravintolan= ympärillePaavilainen, syntynytUlla piiri(päätoim.) vaikutti 1970-1980-luvuilla [[ympäristöliike|vihreän liikkeen]]Nimike syntyyn Suomessa.<ref name=esittely/> VihreidenKuka ajatustenkukin levittämiseksion: perustettiinHenkilötietoja myösnykypolven ''Uudensuomalaisista ajan aura'' -lehti, jonka toimittajana Hautala toimi vuosina 1976–1982.<ref name=cv>{{Verkkoviite2015 | OsoiteSivu = https://archive.today/XPAzo165 | NimekeJulkaisupaikka = CVHelsinki | JulkaisuJulkaisija = Heidihautala.fiOtava | SeliteVuosi = Arkistoitu sivu2014 | ViitattuTunniste = 3.3.2015ISBN 978-951-1-28228-0}}</ref> LehtiSamana yhdistyivuonna myöhemminhän [[Pekkaoli Haavisto]]nperustamassa ''Komposti''-lehteenHelsinkiin jaSuomen saiensimmäistä nimekseen ''[[Suomi (lehti)|Suomi]]''kasvisravintolaa.<ref name=esittelyem/> Hautala oli sen toimittaja vuosina 1982–1985.<ref name=cvesittely/> MuidenKasvis-nimisen töidensäravintolan ohellaympärille Hautalasyntynyt opiskelipiiri [[puutarhatiede]]ttävaikutti 1970-1980-luvuilla [[Helsinginympäristöliike|vihreän yliopistoliikkeen]]ssa ja valmistuisyntyyn maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi vuonna 1988Suomessa.<ref name=esittely/>
 
Vihreiden ajatusten levittämiseksi perustettiin myös ''Uuden ajan aura'' -lehti, jonka toimittajana Hautala toimi vuosina 1976–1982<ref name=em/>. Lehti yhdistyi myöhemmin [[Pekka Haavisto]]n ''Komposti''-lehteen ja sai nimekseen ''[[Suomi (lehti)|Suomi]]''.<ref name=esittely/> Hautala oli sen toimituskunnassa vuosina 1982–1985.<ref name=em/> Muiden töidensä ohella Hautala opiskeli [[puutarhatiede]]ttä [[Helsingin yliopisto]]ssa ja valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi vuonna 1988.<ref name=esittely/>
Hautala eli avoliitossa kuvataiteilija [[J.O. Mallander]]in kanssa vuosina 1980–1985 ja heillä on vuonna 1981 syntynyt poika.<ref name=bio/> Vuosina 1992–2009 Hautala oli parisuhteessa [[saksa]]laisen tutkijan [[Carlo Jordan]]in kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/viihde/2009100110343653_vi.shtml | Nimeke = Heidi Hautala erostaan Sara-lehdessä: Sydäntäni raastaa | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 1.10.2009 | Viitattu = 12.4.2014 }}</ref> Hautalan nykyinen miesystävä on [[Venäjä|venäläinen]] elokuvaohjaaja [[Andrei Nekrasov]].<ref name="Hautalan piina">{{Lehtiviite | www=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013031616788501_uu.shtml | Otsikko=Täältä alkoi Hautalan piina | |Tekijä=Timo Hakkarainen |Julkaisu = Iltalehti |Sivut=2-3 | Ajankohta = 16.3.2013 | Viitattu = 16.3.2013}}</ref>
 
== Poliittinen ura ==
Rivi 47:
Hautala kiinnostui politiikasta 1970-luvulla ja alkoi osallistua vaihtoehtoliikkeiden toimintaan. Hänen vaikutuksestaan Suomi-lehdestä muodostui merkittävä foorumi niiden katsantokantojen esiin tuomiseen. Yhdessä [[Olli Tammilehto|Olli Tammilehdon]] kanssa hän muun muassa kirjoitti [[ydinvoima]]n käyttöä kritisoivia puheenvuoroja.<ref name="bio"/> Hautala kiinnostui myös globaaleista, [[nälänhätä|nälänhädän]] kaltaisista ongelmista ja oli kriittinen [[globalisaatio]]ta kohtaan.<ref name="bio"/> Hän oli välillisesti mukana myös [[Koijärvi-liike|Koijärvi-liikkeessä]].<ref name="bio"/>
 
Vihreiden organisoituessa puolueeksi Hautala valittiin [[Vihreä liitto|Vihreän liiton]] puheenjohtajaksi vuonna [[1987]] ja hän hoiti tehtävää vuoteen [[1991]].<ref name="bio" /> [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]ssa Hautala vaikutti vuosina 1985–1994.<ref name="matrikkeli" em/> [[Kunnallisvaalit 2012|Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa]] Hautala palasi Helsingin kaupunginvaltuustoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/helsinki_uusi_valtuusto_1_91.html|Nimeke=Helsingin uusi valtuusto|Julkaisu=Kuntavaalit 2012 tulospalvelu|Ajankohta=1.11.2012|Julkaisija=Yle|Viitattu=1.11.2012}}</ref>
 
===Kansanedustaja===
Kansanedustajana Hautala on toiminut kolmella vaalikaudella vuosina 1991–1995 ja 2003–2009. Ensimmäisen kerran hänet valittiin [[eduskunta]]an [[Eduskuntavaalit 1991|vuoden 1991 vaaleissa]]. Vuodet 1995–2003 Hautala istui [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentissa]], mutta [[Eduskuntavaalit 2003|vuoden 2003]] ja [[Eduskuntavaalit 2007|2007 eduskuntavaaleissa]] hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi.
 
Eduskunnassa Hautala on ollut jäsen [[suuri valiokunta|suuressa valiokunnassa]] (2003–2007), [[ympäristövaliokunta|ympäristövaliokunnassa]] (1991–1995, 2004–2006 varapuheenjohtajana), [[työelämä- ja tasa-arvovaliokunta|työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa]] (1993–1995, 2003–2004), [[perustuslakivaliokunta|perustuslakivaliokunnassa]] (2006–2007) ja [[lakivaliokunta|lakivaliokunnassa]] (2007–2009 puheenjohtajana).<ref name=em/> Hän toimi muun muassa [[Neste Oil]]in [[hallintoneuvosto]]n jäsenenä vuosina 2005–2007 ja puheenjohtajana 2008–2011.<ref name=cvkko15/>
 
Hautala oli vihreiden ehdokas [[Suomen presidentinvaali 2000|vuoden 2000 presidentinvaalissa]] ja sai ensimmäisellä kierroksella 100&nbsp;740 ääntä eli 3,3&nbsp;prosenttia, mikä oli viidenneksi eniten kaikista annetuista äänistä. [[Suomen presidentinvaali 2006|Vuoden 2006 presidentinvaalissa]] hän sai 105&nbsp;085 ääntä eli 3,5&nbsp;prosenttia ja neljänneksi eniten annetuista äänistä. Kumpikin kannatusluku jäi huomattavasti pienemmäksi kuin vihreiden keskimääräinen kannatus muissa vaaleissa. Vuoden 2006 kampanjassaan Hautala peräsi [[ilmaston lämpeneminen|ilmastonmuutoksen]] kaltaisten uusien kansainvälisten uhkien torjuntaa ja korosti niiden tärkeyttä suhteessa perinteisiin sotilaallisiin uhkiin ja [[terrorismi]]in. Muita teemoja olivat kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, [[Suomen tasavallan presidentti|presidentin]] valtaoikeuksien supistaminen sekä globalisaation poliittinen säätely.
Rivi 61:
Vuonna 2003 hän siirtyi takaisin eduskuntaan, mutta palasi europarlamenttiin [[Europarlamenttivaalit 2009|vuoden 2009 eurovaalien]] jälkeen. Vuonna 2011 hänet valittiin [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] kehitysministeriksi, ja hän jätti paikkansa europarlamentissa.
 
[[Suomen europarlamenttivaalit 2014|Vuoden 2014 eurovaaleissa]] Hautala valittiin jälleen Euroopan parlamentin jäseneksi.<ref>{{lehtiviiteLehtiviite | Otsikko = Tässä ovat Suomen 13 euroedustajaa | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 26.5.2014 | Sivu = A2–A3 | www = http://www.hs.fi/politiikka/T%C3%A4llaisia+ovat+Suomen+13+euroedustajaa++lue+profiilit/a1400998412858 | Viitattu = 8.9.2015}}</ref> Hän toimii europarlamenttiryhmänsä varapuheenjohtajana ja Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen valtuuskunnan puheenjohtajana. Hautala on myös kehitysyhteistyövaliokunnan (DEVE) jäsen ja budjettivaliokunnan (BUDG) ja oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) varajäsen.<ref name=ep/>
 
===Kehitysministeri===
Kesäkuussa 2011 Hautala valittiin [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] kehitysministeriksi ja hän jätti europarlamentin. Hänen tehtäviinsä kuuluivat myös valtion omistajaohjausasiat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/teematniinisto_ymparistoministeriksi_hautala_kehitysyhteistyoministeriksi/vaalit_2011/2011/06/niinisto_ymparistoministeriksi_hautala_kehitysyhteistyoministeriksi_2676272.html2676272 | Nimeke = Niinistö ympäristöministeriksi, Hautala kehitysyhteistyöministeriksi |Julkaisija Julkaisu =YLE Yle Uutiset | Ajankohta = 20.6.2011 | Viitattu =20 8.69.20112015}}</ref> Hautalan ministerikautta varjostivat niin ministerin tehtäviin kuin yksityiselämäänkin liittyvät kohut, ja hän erosi lopulta ministerin tehtävästä kesken kauden 17. lokakuuta 2013.
 
Maaliskuussa 2012 Hautala ilmoitti valtion vaativan [[Finnair]]in hallituksen niin sanottujen stay-bonuksista salaa päättäneiden jäsenten eroa. Hallitusammattilaisten erottamista pidettiin poikkeuksellisena toimenpiteenä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/03/15/he-saavat-potkut-finnairin-hallituksesta/201225322/12|Nimeke=He saavat potkut Finnairin hallituksesta|Julkaisija=Taloussanomat|Ajankohta=15.3.2012|Viitattu=11.10.2013}}</ref> Ministerinä ollessaan Hautala olikertoi olevansa valmis luopumaan valtion Finnairin enemmistöosakkuudesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikkahautala_valmis_luopumaan_finnairin_enemmistoosuudesta/2012/02/hautala_valmis_luopumaan_finnairin_enemmistoosuudesta_3246803.html3246803 | Nimeke = Hautala valmis luopumaan Finnairin enemmistöosuudesta |Julkaisija Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 9.2.2012 | Viitattu =11 8.109.20132015}}</ref>
 
Maaliskuussa 2013 Hautalan väitettiin teettäneen kotonaan oviremontin maksamatta työstä pakollisia eläkemaksuja ja maksaneen myöhemmin kotiaan siivonneelle [[Suomen tšetšeenit|tšetšeenipakolaiselle]] palkkaa ilman veroja.<ref name="Hautalan piina"/><ref name="iltalehti1">{{Lehtiviite|Otsikko=Ministeri Hautala teetti pimeän oviremontin|Julkaisu=Iltalehti|Tekijä=Tiinanen, Pekka|Ajankohta=14.3.2013|www=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013031416783448_uu.shtml|Viitattu=16.3.2013}}</ref><ref name="iltalehti2">{{Lehtiviite|Otsikko=Hautala myöntää: Maksoin siivoojalle pimeästi|Julkaisu=Iltalehti|Tekijä=Tiinanen, Pekka|Ajankohta=14.3.2013|www=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013031416784848_uu.shtml|Viitattu=16.3.2013}}</ref> Hautala kertoi luulleensa remonttimiehen hoitavan itse eläkemaksut.<ref name="iltalehti2"/> Remontin tehnyt mies todettiin myöhemmin yrittäjäksi, joka oli itse vastuussa verojensa ja eläkemaksujensa maksamisesta.<ref>{{LehtiviiteVerkkoviite |Otsikko Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1363661011817 | Nimeke = SK: Hautalan remonttimies onkin yrittäjä | Julkaisu =Helsingin Sanomat|Tekijä=HS.fi | Ajankohta = 19.3.2013 |www=http://www.hs.fi/politiikka/SK+Hautalan+remonttimies+onkin+yritt%C3%A4j%C3%A4/a1363661011817| Viitattu =30 8.39.20132015}}</ref> Hautala yhdistettiin myös miesystävänsä taloremonttiin, jota hoiti [[Helvetin enkelit|moottoripyöräkerhon]] yhtiö.<ref name="MiesystävänRemontti1">{{LehtiviiteVerkkoviite |Otsikko Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1364265502018 | Nimeke = Iltalehti: Hautalan miesystävän taloa remontoi Helvetin enkeleiden yhtiö | Julkaisu =Helsingin SanomatHS.fi | Ajankohta = 26.3.2013 |www=http://www.hs.fi/kotimaa/Iltalehti+Hautalan+miesyst%C3%A4v%C3%A4n+taloa+remontoi+Helvetin+enkeleiden+yhti%C3%B6/a1364265502018| Viitattu =16 8.49.20132015}}</ref> Tilanne oli Hautalalle erityisen kiusallinen, koska hän oli [[Harmaa talous|harmaan talouden]] vastaisen ministerityöryhmän jäsen.<ref>{{LehtiviiteVerkkoviite |Otsikko Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1363315811787 | Nimeke = Verotusneuvos Hautalan remonttimaksuista: Kuuluisa maan tapa | Julkaisu =Helsingin SanomatHS.fi | Tekijä = Halminen, Laura | Ajankohta = 15.3.2013 |www=http://www.hs.fi/kotimaa/Verotusneuvos+Hautalan+remonttimaksuista+Kuuluisa+maan+tapa/a1363315811787| Viitattu =16 8.39.20132015}}</ref> jaKohun julkisen kohun jälkeenseurauksena Hautala erosi työryhmästä.<ref>{{LehtiviiteVerkkoviite |Otsikko Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1363400920744 | Nimeke = Ville Niinistö: Hautala eroaavoi harmaanjatkaa taloudenministerinä työryhmästä| Julkaisu =Helsingin SanomatHS.fi | Tekijä = Peppiina Ahokas, PeppiinaVirve Kähkönen & Elina Väntönen | Ajankohta = 16.3.2013 | wwwViitattu = http://www8.hs9.fi/kotimaa/Hautala+eroaa+harmaan+talouden+ty%C3%B6ryhm%C3%A4st%C3%A4/a1363400920744|Viitattu=16.3.20132015}}</ref>
 
Huhtikuussa 2013 [[Ilta-Sanomat]] julkaisi uutisen, jonka mukaan Venäjän mediassa on julkaistu Hautalaa koskevia, kotiosoitteella varustettuja "erittäin kriittisiä kirjoituksia". Suojelupoliisi harkitsi kirjoitusten vuoksi Hautalan turvatoimien kiristämistä.<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Hautalan kotiosoite julkaistu Venäjällä - Supo kiristämässä turvatoimia?|Julkaisu=Ilta-Sanomat|Tekijä=Jarmo Huhtanen|Ajankohta=28.3.2013|www=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288551984921.html|Viitattu=3.4.2013}}</ref>
 
====Arctia Shipping -kohu ja ero ministerin tehtävästä====
Lokakuussa 2013 puhkesi niin sanotun [[Arctia Shipping]] -kohu, joka johti Hautalan eroon. 9. lokakuuta 2013 kävi ilmi Hautalan estäneen valtio-omisteisen Arctia Shippingin tekemän rikosilmoituksen [[Greenpeace]]-ympäristöaktivistien vallattua jäänmurtajia Helsingissä keväällä 2012.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013100917581780_uu.shtml | Nimeke=Hautala esti rikosilmoituksen | Julkaisija=Iltalehti | Ajankohta=9.10.2013|Viitattu=11.10.2013}}</ref> Ministerin "suosituksen ja toiveen" välittäneet virkamiehet kehottivat Arctia Shippingiä perumaan rikosilmoituksen ja vastaava virkamies Pekka Timonen uhkasi yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan erolla, jos näin ei tehdä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013101117595021_uu.shtml | Nimeke=Selvitys paljastaa - Näin Arctia Shippingiä taivuteltiin luopumaan rikosilmoituksesta | Julkaisija = Iltalehti | Ajankohta=11.10.2013|Viitattu=11.10.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/Valtion+laivayhti%C3%B6n+toimitusjohtajaa+uhattiin+erottamisella/a1305730105877 | Nimeke = Valtion laivayhtiön toimitusjohtajaa uhattiin erottamisella | Tekijä = Suominen, Heli & Luukka, Teemu |Julkaisija Julkaisu = HS.fi | Ajankohta = 11.10.2013 | Viitattu = 11.10.2013}}</ref>
 
11. lokakuuta 2013 Hautala ilmoitti eroavansa ministerin toimesta.<ref name="ero">{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/ministeri_heidi_hautala_eroaa/6877239|Nimeke=Ministeri Heidi Hautala eroaa|Julkaisija=Yle Uutiset|Ajankohta=11.10.2013|Viitattu=11.10.2013}}</ref> Tasavallan presidentti myönsi hänelle eron 17. lokakuuta ja nimitti [[Pekka Haavisto]]n hänen seuraajakseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://valtioneuvostowww.formin.fi/ajankohtaista/tiedotteetpublic/tiedote/fidefault.jspaspx?oidcontentid=397014290380&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Pekka Haavisto kehitysministeriksi | Julkaisija =Valtioneuvosto Ulkoasiainministeriö | Ajankohta = 17.10.2013 | Viitattu =18 8.109.20132015}}</ref> Eronsa jälkeen Hautala kertoi tehneensä virheen vastattuaan syytöksiin selvittämättä ensin faktoja.<ref name=hs>[http://www.hs.fi/kotimaa/Heidi+Hautala+Olin+ay-liikkeen+sylkykuppi/a1382679658545 Heidi Hautala: Olin ay-liikkeen sylkykuppi], HS.fi 26.10.2013.</ref> [[Suomen Merimies-Unioni|Merimies-Unionin]] entiset aktiivit myönsivät myöhemmin käynnistäneensä kohun<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/hautala-gate_ay-konkarit_kayttivat_matti_putkosta_viestinviejana/6883742 | Nimeke = Hautala-gate: Ay-konkarit käyttivät Matti Putkosta viestinviejänä | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Richt, Jyrki & Hakkarainen, Jari | Ajankohta = 15.10.2013 | Viitattu = 25.4.2014}}</ref> ja Hautala katsoi joutuneensa ay-liikkeen sylkykupiksi, koska ei ministerinä voinut estää teollisuuden rakennemuutoksen aiheuttamia irtisanomisia.<ref name=hs/> Helmikuussa 2014 oikeuskansleri [[Jaakko Jonkka]] katsoi, ettei Hautala ollut toiminut väärin estäessään rikosilmoituksen tekemisen.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Median haavoittamat | Julkaisu = Journalisti | Tekijä = Sallinen, Paula | Vuosi = 2014 | Numero = 3 | Sivut = 8–12 | www = http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2014/03/artikkelit/median-haavoittamat/ | Viitattu = 8.9.2015}}</ref>
 
== Poliittisia näkemyksiä ==
Rivi 82:
Hautalan erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut Venäjä. Eduskunnan satavuotisjuhlaistunnossa vuonna 2006 Hautala tuomitsi vihreiden ryhmäpuheenvuorossa Venäjän demokratiakehityksen saaman negatiivisen käänteen.<ref name=hs13/><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/nain_vuonna_2006_hautala_kritisoi_venajaa_rajusti_duuman_edustajien_edessa_-_ei_puhemiehen_puhuttelua/6839748|Nimeke=Näin vuonna 2006: Hautala kritisoi Venäjää rajusti duuman edustajien edessä - ei puhemiehen puhuttelua|Julkaisija=Yle Uutiset|Ajankohta=19.9.2013|Viitattu=12.10.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpptk&${BASE}=faktautpPTK&${THWIDS}=0.11/1425384251_8174&${TRIPPIFE}=PDF.pdf | Nimeke = Eduskunnan pöytäkirja 63/2006 vp – Juhlaistunto | Julkaisija = Eduskunta | Selite = s. 6–7 | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 1.6.2006 | Viitattu = 3.3.2015}}</ref> Hautalan kannanotto sai muun muassa [[eduskunnan puhemies]] [[Paavo Lipponen|Paavo Lipposelta]] kielteistä palautetta.<ref name=hs13/> Vuonna 2007 Hautala oli perustamassa Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi -yhdistystä, jonka perustamiseen vaikutti muun muassa [[Anna Politkovskaja]]n murha.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.heidihautala.fi/suomalais-venalainen-kansalaisfoorumi-perustettu/ | Nimeke = Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi perustettu | Julkaisu = Heidihautala.fi | Ajankohta = 18.1.2007 | Viitattu = 3.3.2015}}</ref> Keväällä 2012 Hautala arvosteli venäläisaktivisti [[Jevgenia Tširikova]]n kiinni ottamista Venäjällä ennen kuin tämän piti saapua vihreiden puoluekokouksen puhujavieraaksi Lappeenrantaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/suomi_puuttui_venalaisen_demokratia-aktivistin_kiinniottoon/6102628|Nimeke=Suomi puuttui venäläisen demokratia-aktivistin kiinniottoon|Julkaisija=Yle Uutiset|Ajankohta=20.5.2012|Viitattu=12.10.2013}}</ref>
 
Tutkija [[Johan Bäckman]] syytti vuonna 2007 kirjassaan ''[[Saatana saapuu Helsinkiin]]'' Hautalaa Venäjä-vastaisuuden lietsomisesta ja Politkovskajan murhan käyttämisestä vaaliaseena.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/backman.htm|Nimeke=Johan Bäckman: Saatana saapuu Helsinkiin. Anna Politkovskajan murha ja Suomi.|Selite=Arvio|Tekijä=Roos, J. P.|Julkaisija=Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta|Ajankohta=2007|Viitattu=12.10.2013}}</ref> Hautala vastasi jättävänsä kirjan omaan arvoonsa ja pitävänsä sitä osana laajempaa mustamaalauskampanjaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httpshttp://archivewww.todayhameensanomat.fi/sX1Nuutiset/kotimaa/160727-tutkija-syyttaa-hautalaa-ja-mediaa-putin-vihan-lietsonnasta | Nimeke = Tutkija syyttää Hautalaa ja mediaa Putin-vihan lietsonnasta | Julkaisu = HS.fi | Selite = ArkistoituHämeen sivuSanomat | Ajankohta = 28.2.2007 | Viitattu = 38.39.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.vihrealanka.fi/node/339|Nimeke=Bäckman saapui Moskovaan|Julkaisija=Vihreä Lanka|Ajankohta=9.3.2007|Viitattu=21.3.2007}}</ref> Remonttikohun tiedostustilaisuudessaan keväällä 2013 Hautala kutsui Bäckmania ja [[Juha Molari]]a "arkkivihollisikseen".<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/57765-heidi-hautala-minua-kiristetty-remonttiasia-ollut-arkkivihollisteni-tiedossa|Nimeke=Heidi Hautala: ”Remonttiasia on ollut arkkiviholliseni Johan Bäckmanin tiedossa”|Julkaisu=Uusi Suomi|Ajankohta=19.3.2013|Viitattu=12.10.2013}}</ref>
 
Hautala arvostaa [[presidentti]]-instituutiota, mutta hän on ajanut presidentin valtaoikeuksien reilua vähentämistä. Hautala näkee presidentin ennen kaikkea arvojohtajana, henkilönä, joka saa kansalaiset keskustelemaan tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/22.toukokuu/VIHR2098.HTM | Nimeke = Hautala haluaisi supistaa presidentin valtaoikeuksia | Julkaisu = Verkkouutiset.fi | Ajankohta = 24.5.1998 | Viitattu = 26.7.2015}}</ref><ref>http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hautala-presidentin-tarkein-valtaoikeus-on-arvovalta/1974880</ref> Hautalan mukaan presidentin tärkeimpiä tehtäviä ei ole johtaa ulkopolitiikkaa eikä presidentin pitäisi olla puolustusvoimain ylipäällikkö.<ref>http://www2.vaalikone.fi/presidentti2006/naytaehdokas.jsp?VP=1007&ehdokas=1005</ref>
 
==Yksityiselämä==
Hautala eli avoliitossa kuvataiteilija [[J. O. Mallander]]in kanssa vuosina 1980–1985. ja heilläHeillä on vuonna 1981 syntynyt poika.<ref name=biokko15/> Vuosina 1992–2009 Hautala oli parisuhteessa [[saksa]]laisen tutkijan [[Carlo Jordan]]in kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/viihde/2009100110343653_vi.shtml | Nimeke = Heidi Hautala erostaan Sara-lehdessä: Sydäntäni raastaa | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 1.10.2009 | Viitattu = 12.4.2014 }}</ref> Hautalan nykyinen miesystävä on [[Venäjä|venäläinen]] elokuvaohjaaja [[Andrei Nekrasov]].<ref name="Hautalan piina">{{Lehtiviite | www=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013031616788501_uu.shtml | Otsikko=Täältä alkoi Hautalan piina | |Tekijä=Timo Hakkarainen |Julkaisu = Iltalehti |Sivut=2-3 | Ajankohta = 16.3.2013 | Viitattu = 16.3.2013}}</ref>
 
== Teokset ==