Ero sivun ”Laskostuminen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p puuttuva väkänen </ref>issä korjattu
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p clean up, typos fixed: voidaa → voidaan using AWB
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee signaalin laskostumista näytteenotossa. Proteiinien laskostumista käsittelee artikkeli [[Proteiinin rakenne]]}}
[[Kuva:Moire_pattern_of_bricksMoire pattern of bricks.jpg|thumb|205px|left|Riittävälla tarkkuudella kuvattu tiiliseinä.]]
[[Kuva:Moire_pattern_of_bricks_smallMoire pattern of bricks small.jpg|thumb|205px|right|Laskostumisesta johtuvia [[Moiré-kuvioita]].]]
 
'''Laskostuminen''' (myös aliasoituminen) on [[signaalinkäsittely]]ssä signaalin kaistaleveyteen nähden liian pienestä [[näytteenottotaajuus|näytteenottotaajuudesta]] johtuva signaalin vääristyminen. Kun [[analogisuus|analogisesta]] signaalista otetaan näytteitä [[Sample and Hold|näytteenotto-]] ja [[kvantisointi]]piirien avulla, näytteenottotaajuuden tulee [[Nyquistin teoreema]]n mukaisesti olla vähintään kaksinkertainen näytteistettävän signaalin [[taajuus|taajuuteen]] verrattuna. Tätä niin sanottua Nyquistin taajuutta harvempi näytteenotto tai korkeampi signaalin kaistaleveys johtaa siihen, että yhdestä värähtelyjaksosta saadaan vähemmän kuin kaksi näytettä, eikä alkuperäistä signaalia enää voida palauttaa siitä otettujen näytteiden perusteella. Liian korkeataajuisesta signaalista otetut näytteet muodostavat samanlaisen näytejonon kuin näytteenottotaajuuden monikerran verran matalampi taajuuskin eikä näitä osasignaaleja voida erottaa toisistaan. Laskostumisessa muodustuu signaali, jonka taajuus on signaalitaajuuden ja näytteenottotaajuuden erotus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.courses.physics.helsinki.fi/astro/havaitsevaII/Radiomoniste/liite_b.pdf | Nimeke = Fourier–menetelmät| Tekijä = | Tiedostomuoto = .pdf| Selite = B2. Diskreetti Fourier–muunnos, s. 145| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin yliopisto| Viitattu =19.1.2011 | Kieli = }}</ref>
 
Tunnettu esimerkki laskostumisesta on lännenelokuvissa usein näkyvä kärrynpyörien näennäinen väärä pyörimisnopeus. Elokuvafilmille otetaan näytteitä 24 kuvaa sekunnissa. Kärrynpyörien nopeus on sellainen, että kahden kuvan välillä pyörä ehtii kiertyä useammankin puolavälin ja näennäeinen "puolataajuus" laskostuu väärälle nopeudelle.<ref>[http://www.youtube.com/watch?v=YpMtanpsVeE Kärrynpyörävideo] {{deadlink}}</ref>
Rivi 13:
==Näytteistys ja Rekonstruktio==
 
[[Kuva:AliasingSines.svg|frame|right|Sininen käyrä kuvaa punaisen käyrän alinäytteistyksestä johtuvaa laskostunutta rekonstruktiota. Mustat pallot kuvaavat punaisesta signaalista otettuja näytteitä. Ne voidaan ajatella kuuluvan kumpaan tahansa piirretyistä sinikäyristä eikä rekonstruktiossa voidaavoidaan erottaa kummasta käyrästä näytteet on otettu.]]
 
Nyquist-Shannonin näytteenottoteoreeman mukaan jatkuva funktio, joka ei sisällä suurempia taajuuksia kuin <math>f\,</math> voidaan täydellisesti palauttaa näytteistä, jotka on otettu vähintään taajuudella <math>2f\,</math> (Nyquist-taajuus). Mikäli näytteenottotaajuus on matalampi signaali laskostuu kuten yllä olevassa kuvassa
 
 
==Lähteet==