|
'''Kolme vanhan kirkon tunnustusta:''' Ne ovat [[apostolinen uskontunnustus]], [[Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus]] ja [[Athanasioksen uskontunnustus]]. Tunnustukset otettiin mukaan erityisesti sen takia, että luterilaisuus ei halunnut olla uusi kirkko. Apostolinen uskontunnustus on saanut tunnustuksista erityisaseman luterilaisuudessa ja se on selitetty [[Vähä katekismus|Vähässä katekismuksessa]].
'''[[Augsburgin tunnustus]]:''' (Melanchthon): Se on laadittu [[Augsburg]]in [[valtiopäivät|valtiopäiviä]] varten. Kokouksen oli tarkoitus selventää [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] ja luterilaisuuden erimielisyyksiä. Augsburgin tunnustus luettiin valtiopäivillä vuonna [[1530]] saksaksi. Tunnustukseen sisältyy 28 kappaletta, jotka määrittelevät luterilaista oppia. Kappaleet ensimmäisestä 21:teen ovat tärkeimmät uskonkohdat. Augsburgin tunnustuksen on laatinut [[Philipp Melanchthon]]. Melanchon on muuttanut tunnustusta noin vuoteen [[1540]] saakka. Yksimielisyyden kirjaan valittiin kuitenkin alkuperäinen vuoden 1530 versio.
'''Augsburgin tunnustuksen puolustus:''' (Melanchthon): Se laadittiin vastineeksi katolilaisten "Confutatio pontificialle". Siinä on tarkennettu oppia katolilaisten puolustusta vastaan. Se ilmestyi vuonna [[1531]] [[latina]]ksi.
'''Schmalkaldenin opinkohdat:''' (tai '''Schmalkaldenin artiklat''') (Luther): Ne on laadittu paavi [[Paavali III]]:n koollekutsumaa kirkolliskokousta varten ([[1537]]), jossa oli tarkoitus keskustella opillisista asioista. Luterilaiset kuitenkin torjuivat [[paavi]]n kutsun. Siksi näitä opinkohtia ei koskaan tarvittu alkuperäiseen tarkoitukseensa, mutta ne on hyväksytty tunnustuskirjaksi.
'''Paavin valta ja johtoasema:''' (Melanchthon): Koska Augsburgin tunnustuksessa ei ole käsitelty paavin asemaa kirkossa, tehtiin se jälkikäteen. Tämä asiakirja on Melanchtonin laatima ja se on hyväksytty Augsburgin tunnustuksen täydennökseksi. Melanchtonin vielä Schmalkaldenin opinkohdissa esittämä myötämielinen suhtautuminen paavin asemaan on muuttunut tähän teokseen mennessä päinvastaiseksi.
'''Katekismukset:''' (Luther): Tunnustuskirjat sisältää kaksi [[katekismus]]ta, [[Vähä katekismus|Vähän katekismuksen]] ja [[Iso katekismus|Ison katekismuksen]]. Ne on laadittu ennen tunnustuskirjojen osia. Ne kirjoitettiin alun perin saksaksi, mutta käännettiin myöhemmin myös latinaksi. Vähä katekismus on tarkoitettu kansanopetukseen ja iso katekismus papeille ja opettajille, mutta myös kaikille kristityille. Katekismuksiin on tehty paljon erilaisia muutoksia. Katekismukset eivät ensisijaisesti ole opin tunnustuksia, vaan lähinnä opetuskäyttöön tarkoitettuja oppikirjoja.
'''Yksimielisyyden ohje:''' (tai '''Sovinnonkaava''') (mm. Andreae, Chemnitz, Selnecker, Chytraeus): Se laadittiin, koska [[Martti Luther|Lutherin]] ja Melanchtonin kuoltua luterilainen kirkko alkoi hajaantua opillisesti. Tässä asiakirjassa pyrittiin tarkentamaan opinkohtia ja lopettamaan luterilaisen kirkon alkava hajaannus. Yksimielisyyden ohje oli alun perin tarkoitus hyväksyä laajassa luterilaisten kokouksessa, mutta sen sijaan päädyttiin vain keräämään allekirjoituksia opukseen. Yksimielisyyden ohje ontuo paremmin pitkältiesiin [[aitoluterilaisuus|aitoluterilaisten]] (gnesioluterilaisten) kuin [[filippistit|filippistien]] laatimanäkemyksiä. Tämä tunnustustunnustuskirja on muiden joukossa siinä mielessä erikoinen, ettei se ole suunnattu katolilaisuutta vastaan, vaan se on luterilaisten sisäinen tunnustuskirja. Tämä tunnustustunnustuskirja voidaan nähdä myös [[luterilainen ortodoksia|ortodoksiluterilaisuudenluterilaisen ortodoksian]] aluksi.
== Aiheesta muualla ==
| 