Wikipedia

Ero sivun ”Ceres” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Asikal1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 145 muokkausta
uusi kuva
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
10 638 muokkausta
p clean up, typos fixed: ttin → ttiin, muunmua → muun mua using AWB
Rivi 10:
| suurinetäisyyskm= 447 838 164 | suurinetäisyysau=2,987
| eksentrisyys=0,08<ref name=URSA2>URSA - [http://www.ursa.fi/kosmos/p/pikkuplaneetta.html Pikkuplaneetat].</ref>
| kiertoaika=4,6 vuotta<ref name=URSA2>< /ref> | synodinen=366,7 d
| ratanopeus=17,882
| inklinaatio=10,587°
Rivi 35:
 
== Löytäminen ==
Ensimmäisen oletuksen Marsin ja Jupiterin välisestä planeetasta teki [[Johann Elert Bode]] vuonna 1772.<ref name=Palermo1>< /ref> Oletus perustui [[Titiuksen–Boden laki]]in, jonka avulla pystyttiin laskemaan planeettojen etäisyydet toisiinsa nähden. Laki mahdollisti planeetan sijaitsemisen kyseisellä paikalla.<ref name=Palermo1/> [[Uranus|Uranuksen]] löytäminen 1781 kasvatti teorian uskottavuutta. [[Franz Xaver von Zach]]in johtama ryhmä aloitti hypoteettisen planeetan etsinnät. Vaikka he eivät löytäneetkään Cerestä, he löysivät silti kolme muuta suurta asteroidia.<ref name=Palermo1/><ref>Hogg, Helen Sawyer (1948). [http://adsabs.harvard.edu/abs/1948JRASC..42..241S "The Titius-Bode Law and the Discovery of Ceres"]. ''Journal of the Royal Astronomical Society of Canada'' '''242''': 241–246 {{en}}</ref>
 
[[Giuseppe Piazzi]] löysi Ceresin vahingossa, <ref name=URSA1>< /ref> etsiessään Mayer 87 -nimistä tähteä. Mayer 87 oletettu virhesijainti johtui Francis Wollastonin virheestä tähden sijainnin listauksessa Mayerin luetteloon. Piazzi löysi Mayer 87:n sijasta [[komeetta|komeetaksi]] arvelemansa, tähden kaltaisen liikkuvan kappaleen.<ref name=Forbes1>Forbes, Eric G. (1971). [http://adsabs.harvard.edu/abs/1971JHA.....2..195F "Gauss and the Discovery of Ceres"]. Journal for the History of Astronomy, 2: 195–199. {{en}}</ref>
 
Piazzi tarkkaili Cerestä kaikkiaan 24 kertaa, joista viimeinen oli 11. helmikuuta 1801. Tämän jälkeen sairastuminen keskeytti hänen työnsä, mutta hän ilmoitti löydöstään muille tähtitieteilijöille. Kirjeidensä mukaan hän oli löytänyt komeetan, mutta kirjoitti kuitenkin varauksen: "Koska sen liike on hidasta ja tasaista, uskon löytäneeni jotain paljon parempaa kuin pelkän komeetan."<ref name=Palermo1>Hoskin, Michael (1992-06-26). [http://www.astropa.unipa.it/HISTORY/hoskin.html "Bodes' Law and the Discovery of Ceres"]. Palermon tähtitorni "Giuseppe S. Vaiana". {{en}}</ref> Helmikuun alussa Ceres katosi Auringon taakse. Huhtikuussa Piazzi lähetti täydelliset muistiinpanonsa Orianille, Bodelle ja Lanandalle. Kun tulokset oli tarkastettu, ne julkistettiin syyskuussa ''Monatliche Correspondenz'' -nimisessä tähtitieteen julkaisussa.<ref name=Forbes1>< /ref>
 
Saksalainen astronomi [[Carl Friedrich Gauss]] laski Ceresin kiertoradan muistiinpanoja hyväksi käyttäen määritystavan Ceresin kiertoradan laskemiseksi. Ceresin ilmestyttyä jälleen Auringon takaa Gauss laski muutamassa viikossa Ceresin kiertoradan ja lähetti työnsä ''Monatliche Correspondenzin'' päätoimittajalle 13. joulukuuta 1801. ''Monatliche Correspondenzin'' varmisti Ceresin löytyneen uudelleen kiertoradaltaan, ja Ceres nostettiin planeettojen listaan.<ref name=Palermo1>< /ref>
 
== Nimeäminen ==
Rivi 47:
 
== Määrittely ==
[[Tiedosto:Three_proposed_planetsThree proposed planets.jpg‎|260px|left|thumb|right|Vasemmalta oikealle: [[Eris (plutoidi)|Eris]], [[Kharon]], Ceres ja [[Maa]].]]
Cereksen asema [[Aurinkokunta|aurinkokunnassa]] on vaihtunut monesti. Sitä pidettiin [[Planeetta|planeettanaplaneetta]]na yhdessä [[2 Pallas|Pallaksen]], [[3 Juno|Junon]] ja [[4 Vesta|Vestan]] kanssa noin puolen vuosisadan ajan,<ref name=Palermo1>< /ref> kunnes ne uusien asteroidien löydyttyä (alkaen [[5 Astraea|Astraean]] löytymisestä vuonna 1845) poistettiin planeettojen joukosta 1850–1860-luvulla. Vestan löytymisestä Astraean löytymiseen saakka [[Tähtitiede|tähtitieteeseen]] johdattelevissa teksteissä 11 planeettaa lueteltiin sen mukaan, miten kaukana ne ovat Auringosta.<ref name="minorplanets">{{Verkkoviite | Osoite = http://aa.usno.navy.mil/faq/docs/minorplanets.php | Nimeke = When did asteroids become minor planets? | Tekijä = James L. Hilton |Julkaisija = USNO | Viitattu = 1.3.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Elements of astronomy">{{Kirjaviite | Tekijä = Hugo Reid | Nimeke = Elements of astronomy | Vuosi = 1842| Luku = III The Solar System| Sivu = 36| www = http://books.google.fi/books?id=EJ2Wlj5syw4C&pg=PA36&dq=%22vesta+juno+ceres+pallas%22+jupiter+primary+planets&hl=fi&sa=X&ei=15FNU4fCG6SC4gSx04HoCA&ved=0CFcQ6AEwBA#v=onepage&q=%20pallas&f=false| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.4.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="Astronomy simplified">{{Kirjaviite | Tekijä = Frances Barbara Burton | Nimeke = Astronomy simplified| Vuosi = 1838| Luku = Introduction; Fifth, sixth, seventh & eighth planets. Vesta, Juno, Ceres and Pallas| Sivu = 17, 41 | www = http://books.google.fi/books?id=cWAEAAAAQAAJ&pg=PA41&dq=pallas+juno+ceres+vesta+planets+orbit&hl=fi&sa=X&ei=J0VaU_-NFtDR4QSSmoBo&ved=0CEkQ6AEwATgK#v=onepage&q=pallas%20juno%20ceres%20vesta%20planets%20orbit&f=false| Viitattu = 25.4.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Vuonna 1851 Marsin ja Jupiterin välissä kiertäviä kohteita tunnettintunnettiin jo 15 (viimeisimpänä löydetty oli [[15 Eunomia|Eunomia]] symboli: [[Tiedosto:15 Eunomia symbol.svg|8px]]), ja ne listattiin edelleenkin etäisyytensä mukaiseen järjestykseen, kuten muutkin planeetat. [[J. F. Encke]] kuitenkin muutti sen jo samana vuonna ''[[Berliner Astronomisches Jahrbuch]]issa''. Encke oli ensimmäinen, joka antoi asteroideille numeroinnin ja luetteli ne löytämisjärjestyksensä mukaisesti. Hän antoi asteroideille uudenlaiset [[tähtitieteelliset symbolit|symbolit]], ympyröidyt numerot, korvaamaan niiden aikaisempia symboleita. Encken aikomus ei kuitenkaan ollut erottaa asteroideja planeetoista, vaan vain helpottaa niiden symbolien merkitsemistä, sillä monet uusista symboleista olivat vaikeasti piirrettäviä, ja uusien symbolien kehittäminen yhä uusille löydetyille asteroideille oli osoittautunut hankalaksi tehtäväksi. Numerosymbolit tekivät asian paljon yksinkertaisemmaksi. Hän kuitenkin aloitti numeroinnin Astraeasta ja antoi sille uuden symbolin &#x2460;①, Eunomian symboliksi tuli &#x246A;⑪. Cereksestä, Pallaksesta, Junosta ja Vestasta hän käytti edelleen niiden vanhoja symboleja ([[Tiedosto:Ceres symbol.svg|15px]], [[Tiedosto:2Pallas symbol.svg|8px]], [[Tiedosto:Juno symbol.svg|15px]] ja [[Tiedosto:4 Vesta (2).svg|10px]]), ja listasi ne edelleenkin etäisyyden mukaan muiden planeettojen kanssa. Vuonna 1852 samassa julkaisussa hän yhä aloitti numerosymbolien käytön Astraeasta, mutta oli vaihtanut sen symbolin ympyröidyksi viitoseksi (&#x2464;⑤), täten myös muiden asteroidien symbolit olivat muuttuneet. Eunomian symboliksi oli tullut &#x246E;⑮. Vuonna 1864 ''Berliner Astronomisches Jahrbuchissa'' Encke antoi Cerekselle, Pallakselle, Junolle ja Vestalle numerosymbolit &#x2460;①, &#x2461;②, &#x2462;③ ja &#x2463;④. Vähitellen näistä symboleista kehkeytyivät asteroidien järjestysnumerot.<ref name="minorplanets"/>
 
Kun Ceres ja muut Marsin ja Jupiterin välissä kiertävät kappaleet olivat menettäneet planeetan aseman, niitä ruvettiin yleisesti kutsumaan asteroideiksi ([[William Herschel]] oli käyttänyt kyseistä termiä kuvaamaan näitä kohteita jo vuonna 1802, sillä ajan parhaatkin kaukoputket näyttivät ne vain tähtimäisinä valopisteinä, kun muut planeetat näkyivät kiekkoina). Asteroideista ruvettiin käyttämään myös nimitystä [[pikkuplaneetta]].<ref name="">[http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2007/27/background/ Hubble Images of Asteroids Help Astronomers Prepare for Spacecraft Visit] {{en}}</ref><ref name="minorplanets"/>
Rivi 67:
Ceres on [[hiili]]pitoinen G-tyypin asteroidi joka on C-ryhmän [[asteroidiluokat|asteroidien]] on suhteellisen harvinainen alalaji. Ceresin pinnan valonheijastuskyky eli [[albedo]] on 0,113 ja tiheys on 2,08 g/cm³. Tutkijat väittävät Ceresillä olevan 60–120 km:n paksuinen vesijäävaippa<ref name=NASA1>NASA: [http://solarsystem.nasa.gov/planets/profile.cfm?Object=Ceres Ceres] {{en}}.</ref> ja vettä 200 miljoonaa kuutiokilometriä, eli Ceresin massasta neljännes olisi vettä. Ceresin pinnalla voidaan havaita avaruuskaukoputkella ainakin valkea täplä ja tummia pilkkuja. Vuoden 2009 alussa Ceresin magnitudi oli 6,9, eli se näkyi poikkeuksellisen hyvin.<ref>[http://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/kaapioplaneetta-ceres-nakyy-poikkeuksellisen-hyvin.html Kääpiöplaneetta Ceres näkyy poikkeuksellisen hyvin]. Tähdet ja avaruus. Viitattu 10.2.2010.</ref>
 
Ceres kiertää aurinkoa niin kaukaisella redalla ettei se ole asteroidivyöhykkeen kirkkain asteroidi, vaikka onkin suurin. Kirkkain asteroidi on [[4 Vesta|Vesta]], koska se kiertää Cerestä lähempänä Aurinkoa ja sen albedo on kolminkertainen.<ref name=Britannica1>< /ref>
 
Ceresin pinta on luultavasti samantapainen kuin muillakin [[C-tyypin asteroidi|C-tyypin]] asteroideilla, sen koostumus näyttäisi olevan samanlainen kuin [[hiilikondriitti|hiilikondriiteilla]] ja [[hydraatti]]-[[Mineraali|mineraaleilla]].<ref name="surfaceCeres-composition">{{Lehtiviite | Tekijä = Rivkin, A. S.; Volquardsen, E. L.; Clark, B. E. | Otsikko = The surface composition of Ceres:Discovery of carbonates and iron-rich clays| Julkaisu = Icarus| Ajankohta = 2006| Vuosikerta = 185| Numero = | Sivut = 563–567| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://irtfweb.ifa.hawaii.edu/~elv/icarus185.563.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 31.1.2015 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Joskus Ceres luokitellaan myös [[G-tyypin asteroidi]]ksi.<ref name="Planetary-Sciences">{{Kirjaviite | Tekijä = Imke de Pater, Jack J. Lissauer| Nimeke = Planetary Sciences| Vuosi = 2010| Luku = | Sivu = 379| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cambridge University Press| Tunniste = ISBN 0521853710| www = https://books.google.fi/books?id=a_ijoTgDhnEC&pg=PA379&lpg=PA379&dq=g-type+asteroid+ceres&source=bl&ots=ncX-rjfcIn&sig=PgRJvdRciJwGlrdbG36KPKVDQtc&hl=fi&sa=X&ei=RZLMVKOcNuHMygPOsIGACg&ved=0CFsQ6AEwCg#v=onepage&q=g-type%20asteroid%20ceres&f=false| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 31.1.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 75:
 
=== Ilmakehä ===
On arvioita, että Ceresillä olisi heikko [[kaasukehä]] ja pinnalla olevaa jäävettä.<ref>A'Hearn, Michael F.; Feldman, Paul D. (1992). [http://adsabs.harvard.edu/abs/1992Icar...98...54A "Water vaporization on Ceres"]. Icarus, 98: 54–60. {{en}}</ref> Jäävesi on epävakaata yli 5&nbsp;[[astronominen yksikkö|AU:n]] päässä Auringosta,<ref>[http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2008/39/full/ "Hubble Directly Observes Planet Orbiting Fomalhaut"]. Hubblesite. {{en}}</ref> joten se lienee sublimoitunut, mikäli Auringon säteily kohdistuu suoraan siihen. Vesijää voi toki liikkua Ceresin syvempiin kerrostumiin, mutta poistuu sieltä melko nopeasti. Niinpä vesijään höyrystymistä on vaikeaa havaita. Voisi olla mahdollista havaita höyrystymistä esimerkiksi uusien kraatterien lähistöltä. Ultraviolettihavaintoja on tehty etenkin Ceresin pohjoisnavalla.<ref>A'Hearn, Michael F.; Feldman, Paul D. (1992). [http://adsabs.harvard.edu/abs/1992Icar...98...54A "Water vaporization on Ceres"]. ''Icarus'' '''98''': 54–60. {{en}}</ref> Vuoden 2014 alussa [[Euroopan avaruusjärjestö]]n [[Herschel|Herschel]]-[[avaruusteleskooppi|avaruusteleskoopin]] avulla havaittiin Cereksessä tapahtuvan [[vesihöyry]]n purkauksia. Lähes kaikki vesi purkautui kahdelta alueelta Ceresin pinnalla, tuottaen arviolta noin 6&nbsp;kg vesihöyryä sekunnissa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun vesihöyryä havaittiin varmuudella asteroidivyöhykkeen kohteen ympärillä. Tämä antoi lisätodisteita Ceresin kaasukehän olemassaolosta. Syy purkauksiin on todennäköisesti jään [[sublimoituminen]], eli muuttuminen kaasuksi Auringon lämmön vaikutuksesta. Toinen mahdollinen selitys Ceresin aktiivisuuteen olisi [[kryovulkanismi]].<ref name="Ceresvapour"/>
 
== Mahdollinen elämä ==
Ceres on yleisesti arvioiden haastavampi paikka elämän esiintymiselle kuin Mars ja [[Jupiterin kuut|Jupiterin kuu]] [[Europa (kuu)|Europa]]. Ceresin mahdollisesta elämästä voitaisiin saada todisteita Ceresistä Maahan päätyneestä kappaleesta. Myös maan elämän on arvioitu voineen kulkeutua kappaleella Ceresille. <ref>[http://journalofcosmology.com/PanspermiaHara.pdf "Transfer of Life-bearing Material from Earth to other Planets"]. Journal of Cosmology. {{en}}</ref>
 
== Kiertorata ==
[[Tiedosto:Ceres_OrbitCeres Orbit.svg|thumb|240px|Ceresin (sininen) ja joidenkin planeettojen (valkoinen/harmaa) kiertoratoja.]][[Tiedosto:AnimatedOrbitOf1Ceres.gif|kehys|Cereksen rata animoituna (sininen), planeettojen radat punaisella. Jupiterin rata on uloin.]]
Ceresin kiertorata sijaitsee [[asteroidivyöhyke|asteroidivyöhykkeellä]] [[Mars]]in ja [[Jupiter]]in välillä. Sen [[aurinko|Auringon]] kiertoaika on 4,6 vuotta. Ceresin kiertorata on kohtalaisen [[inklinaatio|inklikoitunut]] (10,585°, vrt. [[Merkurius]] 7°) ja kohtalaisen [[eksentrisyys|eksentrinen]] (0,07934°, vrt. [[Mars]] 0,9°).
 
Rivi 92:
Ceres on luultavasti [[protoplaneetta]], joka syntyi 4,57 miljardia vuotta sitten asteroidivyöhykkeellä.<ref>Petit, Jean-Marc; Morbidelli, Alessandro (2001). [http://www.gps.caltech.edu/classes/ge133/reading/asteroids.pdf "The Primordial Excitation and Clearing of the Asteroid Belt"] (PDF). Icarus, 153: 338–347 {{en}}</ref> Kun suurin osa sisemmän aurinkokunnan protoplaneetoista yhdistyi toisten protoplaneettojen kanssa ja muuttui tavallisiksi planeetoiksi, Ceresille ei kuitenkaan käynyt niin. Toinen mahdollinen protoplaneetta, [[4 Vesta|Vesta]], on pienempi, ja se joutui alkuvaiheissaan kahden suuren törmäyksen kohteeksi.<ref name="TestingProtoplanetary">{{Lehtiviite | Tekijä = C. T. Russell ''et al.'' | Otsikko = Dawn at Vesta: Testing the Protoplanetary Paradigm| Julkaisu = Science| Ajankohta = 2012| Vuosikerta = 336| Numero = 684| Sivut = 684-| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://adsabs.harvard.edu/abs/2012Sci...336..684R| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 14.12.2014 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref><ref name="Giant Impact Basins at Vesta">{{Lehtiviite | Tekijä = Paul Schenk ''et al.'' | Otsikko = The Geologically Recent Giant Impact Basins at Vesta’s South Pole| Julkaisu = Science| Ajankohta = 2012| Vuosikerta = 336| Numero = 694| Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://www-ssc.igpp.ucla.edu/personnel/russell/papers/geologically_recent.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 14.12.2014 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Toisen teorian mukaan Ceres syntyi [[Kuiperin vyöhyke|Kuiperin vyöhykkeellä]] ja siirtyi asteroidivyöhykkeelle.<ref>William B. McKinnon, 2008, [http://adsabs.harvard.edu/abs/2008DPS....40.3803M "On The Possibility Of Large KBOs Being Injected Into The Outer Asteroid Belt"]. American Astronomical Society. {{en}}</ref>
 
Luultavasti Ceresin kivinen ydin ja jäinen vaippa erottuivat pian kääpiöplaneetan synnyn jälkeen.<ref name=Astro1>Li, Jian-Yang; McFadden, Lucy A.; Parker, Joel Wm. (2006). [http://www.astro.umd.edu/~jyli/publications/2006. "Photometric analysis of 1 Ceres and surface mapping from HST observations"]. Astro.com. {{en}}</ref> Pienen kokonsa vuoksi Ceres todennäköisesti jäähtyi nopeasti. Nykyään Ceres vaikuttaa olevan geologisesti ei-aktiivinen. Sen ainoita pinnanmuotoja ovat [[törmäyskraatteri]]t.<ref name=Astro1>< /ref> Vesijään määrä lisää mahdollisuutta, että Ceresin pinnan alla on kerros nestemäistä vettä.<ref name=NASA1>< /ref> Jos kerros on olemassa, sen uskotaan sijaitsevan kivisen ytimen ja jäisen vaipan välissä.<ref>[http://adsabs.harvard.edu/abs/2005JGRE..11005009M Ceres: "Ceres: Evolution and current state"]. ''Journal of Geophysical Research'' '''110''': E05009.{{en}}</ref> Vuonna 2014 Ceresissä havaittiin purkautuvan vesihöyryä. Tämä saattaa johtua siitä, että Auringon lämpö muuttaa jäätä kaasuksi, mutta kyseessä voi olla myös [[kryovulkanismi]], jolloin Ceres olisi vielä hieman geologisesti aktiivinen.<ref name="Ceresvapour"/>
 
== Tutkimus ==
Rivi 98:
[[1800-luku|1800-luvulla]] Cereksestä ei tiedetty vielä juuri muuta kuin sen [[ellipsirata|kiertorata]], ja se ettei kappaleen koko ole kovin suuri. Tarkka koko ei kuitenkaan ollut tuolloin vielä tiedossa, ja eri [[tähtitieteilijä]]t esittivät hyvin erilaisia arvioita sen koosta. Syy koon arvioinnin hankaluuteen oli se, etteivät tuon ajan parhaatkaan kaukoputket pystyneet näyttämään Cerestä muuna kuin pelkkänä valopisteenä. Brittiläinen tähtitieteilijä [[William Herschel]] arvioi Cereksen läpimitan olevan vain 259&nbsp;km, mikä on selvästi pienempi kuin todellinen arvo. Saksalainen tähtitieteilijä [[Johann Hieronymus Schröter]] puolestaan arvioi Cereksen läpimitaksi jopa 2&nbsp;613&nbsp;km. Tämä arvio oli kuitenkin huomattavasti todellista suurempi.<ref name="minorplanets"/><ref name="Elements of astronomy"/><ref name="Astronomy simplified"/><ref name="HistoricalDiametersAsteroids">{{Lehtiviite | Tekijä = D. W. Hughes | Otsikko = The Historical Unravelling of the Diameters of the First Four Asteroids| Julkaisu = Quarterly Journal of the Royal Astronomical Society | Ajankohta = 1994| Vuosikerta = 35| Numero = 3| Sivut = 331| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://articles.adsabs.harvard.edu/cgi-bin/nph-iarticle_query?1994QJRAS..35..331H&amp;data_type=PDF_HIGH&amp;whole_paper=YES&amp;type=PRINTER&amp;filetype=.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 31.1.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
1800-luvun alkupuolella arveltiin (muunmuassamuun muassa Schröter), että Cereksellä olisi tiheä [[kaasukehä]]. Nykyisin tiedetään ettei sillä kuitenkaan sellaista ole. 1890-luvulla [[E. E. Barnard]] selvitti, että Ceres, eikä suinkaan [[2 Pallas|Pallas]] tai [[4 Vesta|Vesta]], on suurin asteroidi. Barnard selvitti myös neljän ensinnä löydetyn asteroidin [[albedo]]jen olevan erilaiset. Cereksen läpimitta selvisi melko tarkasti vasta sen tehdessä tähdenpeiton 13. marraskuuta 1984. Tällöin sen keskimääräiseksi läpimitaksi saatiin 932,6&nbsp;±&nbsp;5,2 km.<ref name="HistoricalDiametersAsteroids"/> Cerestä tarkasteltiin [[Hubble-avaruusteleskooppi|Hubble-avaruusteleskoopilla]] vuosina 2003–2004.<ref name="HubbleColorCeres">{{Verkkoviite | Osoite = http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2005/27/image/d/ | Nimeke = Largest Asteroid May Be 'Mini Planet' with Water Ice| Tekijä = NASA, ESA, J. Parker (Southwest Research Institute), P. Thomas (Cornell University), L. McFadden (University of Maryland, College Park), and M. Mutchler and Z. Levay (STScI) | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 7.9.2005| Julkaisupaikka = Hubble Site| Julkaisija = | Viitattu = 31.1.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref> Lisäksi vuoden 2014 alun havainnot [[Herschel|Herschel]]-[[avaruusteleskooppi|avaruusteleskoopilla]] osoittivat Cereksessä olevan [[vesihöyry]]ä, mikä viittasi että kääpiöplaneetalla olisi jäinen pinta ja mahdollisesti ohut kaasukehä.<ref name="Ceresvapour"/>
 
===Dawn-luotain===
Rivi 108:
 
=== Asuttaminen ===
Cerestä on useaan otteeseen ehdotettu potentiaaliseksi asutuskohteeksi tulevaisuudessa,<ref name=Whitten1>[http://isdc2.xisp.net/~kmiller/isdc_archive/fileDownload.php/?link=fileSelect&file_id=342 Zachary V. Whitten. Use of Ceres in the Development of the Solar System] {{en}}</ref><ref>[http://web.archive.org/web/20110605134601/https://home.comcast.net/~davejanelle/ceres.html Ceres -suunnitelma] {{en}}{{parempi lähde}}.</ref> pääasiassa siksi, että sen suuri pinta-ala olisi hyvä kohde [[asteroidien kaivaminen|asteroidien kaivamiselle]].<ref name=Whitten1>< /ref> Myös sen strateginen sijainti on hyvä, ja se voisikin toimia [[vesi|veden]], [[happi|hapen]] ja [[polttoaine]]en lähteenä asteroidivyöhykkeen taakse matkaaville aluksille.<ref name=Whitten1>< /ref>
 
Ceresin asuttamisen on ehdotettu olevan seuraava kohde [[Kuuasema|Kuun]] ja [[Marsin asuttaminen|Marsin asuttamisen]] jälkeen. Lennot Kuusta Ceresiin kuluttaisivat vähemmän energiaa kuin lennot Maasta Kuuhun.<ref>[http://www.4frontierscorp.com/dev/assets/Economic%20Viability%20of%20Mars%20Colonization.pdf Robert Zubrin. The Economic Viability of Mars Colonization] {{en}}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ceres”