Ero sivun ”Hakunila” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
|suuralue = Hakunila
|pinta-ala = 3,0
|väkiluku =
|väkiluku-päiväys = 1.1.2010
|tiheys = 3645
Rivi 22:
==Hakunilan suuralue==
Hakunila toimii kaakkoisen Vantaan palvelukeskuksena. Hakunilan suuralueeseen (2007–) kuuluu seuraavat yhdeksän kaupunginosaa: [[Länsisalmi]], [[Länsimäki]], [[Ojanko]], [[Vaarala (Vantaa)|Vaarala]], Hakunila, [[Rajakylä (Vantaa)|Rajakylä]], [[Itä-Hakkila]], [[Kuninkaanmäki]] ja [[Sotunki]]. Oheisessa kartassa kaupunginosa on esitetty punaisella ja suuralue ruskealla. Hakunilan suuralueella asuu 28 897 asukasta (1.
Kaupungin sisäisessä palvelualuevertailussa Hakunilan alue erottuu muista alueista muun muassa seuraavilla kriteereillä:
Rivi 119:
Nimi Hakunila on suomenkielinen muoto vanhasta ruotsinkielisestä paikannimestä Håkansböle, joka oli käytössä ainakin jo 1500-luvulla, kirjoitettuna toisinaan myös Hokonsböle. Se on todennäköisesti ollut alun perin talon, mutta myöhemmin myös kylän nimenä. Nimi johtuu tuohon aikaan yleisestä miehen etunimestä Håkan tai Hokon. Vuoden 1540 [[maakirja|maakirjoissa]] mainitaan kylän suurimman talon isäntänä Hokon Jönson. Nimen on kuitenkin arveltu olevan vanhempi ja johtuvan jostakusta hänen samannimisestä esi-isästään.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Saulo Kepsu | Nimeke = Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö | Sivu = 93-94 | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi = 2005| Tunniste = ISBN 951-746-723-0}}</ref> Håkan saattaa viitata myös seudulla runsaasti oleviin kukkuloihin, sillä sitä håkan vanhassa pohjoismaisessa nimistössä on merkinnyt.<ref>[http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/hakunila/hakunila.htm Hakunilan kartano, Helsinki.fi], viitattu 3.12.2011</ref>
Hakunilan kartanon rakennukset omistaa nykyään Vantaan kaupunki; näihin kuuluvat jugendtyylinen päärakennus ([[Armas Lindgren]] 1905) sekä Ruotsin kuningas [[Kustaa III|Kustaa III:n]] vierailun kunniaksi rakennettu mutterihuvimaja (1775). Nissbackan kartanon puistossa ja luonnonkivistä rakennetussa suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä [[Laila Pullinen|Laila Pullisen]] pysyvä veistosnäyttely; itse Nissbackan kartanorakennus paloi vuonna [[1935]], ja sen rauniot ovat yhä nähtävissä. Hakunilantien eteläpäässä on Alan Fibin [[horoskooppi]]aiheinen meluaitaan maalattu ympäristöteos.
== Hakunila-projekti ==
Rivi 125:
==Hakunila elokuvissa==
Kesällä [[2002]] Hakunilassa on kuvattu elokuvaa ''[[Nousukausi (elokuva)|Nousukausi]]''. Kaupunginosa esitti Jakomäkeä. Siellä kuvattiin ''Janne löytää autonavaimensa kaupassa''
26.
==Hakunilan urheilupuisto==
Hakunilan urheilupuistossa järjestettiin 11.–13.
==Liikenne==
Hakunilan kautta kulkee useita bussilinjoja ja sieltä on yhteyksiä
==Lähteet==
|