Ero sivun ”Torquato Tasso” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
Kaksikymmentävuotiaana Tasso sai työpaikan [[Ferrara]]n hovista, ensin herttuan veljen ja myöhemmin itse herttuan, Alfonso II:n joka kuului d`Esten sukuun. Hovissa vietettiin kevytmielistä elämää, joka ei ollut vakavaluonteiselle Tassolle mieluista. Sekä herttua että tämän sisaret osoittivat lahjakkaaksi paljastuneelle kunnioitustaan ja hän sai tehtäväkseen kirjoittaa runoja eri henkilöiden kunniaksi. Väitetään, että Tassolla olisi ollut suhde kummankin sisaren kanssa, mutta tätä pidetään ikäeron vuoksi epätodennäköisenä. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 206, 1982</ref>
Tasso sai pian ylennyksen ja hänet määrättiin valtakunnanhistorioitsijaksi. Vuonna 1580 ilmestyi hänen ensimmäinen merkittävä teoksensa, näytelmä ''Aminta''.Seuraavana vuonna ilmestyi hänen pääteoksensa ''Vapautettu Jerusalem (Gerusalemme Liberata) '' Hänen näytelmäänsä ja runoteostaan ihailtiin ja Tassosta alkoi kehittyä itsekeskeinen ja kunniastaan arka, mitä hänen kadehtijansa osasivat käyttää hyväkseen. Hovin jatkuva huvittelu ja kilpailu ruhtinaan huomiosta laukaisivat Tassolla mielenterveydelliset ongelmat. Hän pelkäsi jatkuvasti joutuvansa helvettiin ja mieliala muuttui kovin alakuloiseksi. Hänellä oli monia harhakuvitelmia ja vainoharhoja. 1500- luvun lääketiede ei osannut potilasta autaa ja pidettiin parhaana teljetä hänet vankityrmään. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 206, 1982</ref>
Vapaus koitti viimein vuonna [[1586]], lähes kuuden vuoden vankeuden jälkeen. Tasso jätti Ferraran ja vaelsi levottomasti ympäri Italiaa, kunnes sai loppuiäkseen asuinpaikan Roomasta, Sant´Onofrion luostarista. Saavuttuaan luostariin hän oli jo sairas ja hän kuoli siellä 51- vuotiaana. Jos hän olisi elänyt vielä muutaman päivän, hän olisi ollut juhlinnan keskipisteenä [[Capitolium]]illa, missä hänet olisi seppelöity laakeriseppeleellä. Vastaavan kunnianosoituksen sai [[Petrarca]] vuonna [[1341]]. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 12, 207- 208, 1982</ref>
== Teoksia ==
| |||