Ero sivun ”Tšetšenia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
clean up, typos fixed: azerbaidza → azerbaidža, Tshetshe → Tšetše using AWB
Rivi 114:
{{Location map~|Venäjä Tšetšenia|mark=Pfeil links.svg<!--Naapuri alue-->|marksize=13
|lat_deg=43.70|lat_dir=N|lon_deg=44.95|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[Pohjois-Ossetia-Alania| Pohjois-Ossetia-Alania]]''|label_size=85|link=Pohjois-Ossetia-Alania}}
<!-- -->
{{Location map~|Venäjä Tšetšenia|mark=Pfeil links.svg|marksize=13
Rivi 122:
{{Location map~|Venäjä Tšetšenia|mark=Pfeil links oben.svg|marksize=13
|lat_deg=44.05|lat_dir=N|lon_deg=44.95|lon_dir=E
|position=right|label=''[[Stavropolin aluepiiri|Stavropolin aluepiiri]]''|label_size=85|link=Stavropolin aluepiiri}}
<!-- -->
{{Location map~|Venäjä Tšetšenia|mark=Pfeil rechts.svg|marksize=13
Rivi 154:
Tšetšenia sijaitsee [[Kaukasia]]ssa, Venäjän eteläisessä liittopiirissä. Tšetšenian rajanaapurit ovat [[Stavropolin aluepiiri]] pohjoisessa, [[Dagestan]]in tasavalta idässä, itsenäinen [[Georgia]] etelässä ja Venäjän federaation [[Ingušia]]n ja [[Pohjois-Ossetia-Alania]]n tasavallat lännessä.
 
Maastonmuodoiltaan Tšetšenia voidaan jakaa kolmeen osaan: etelän vuoristoihin, keskialueen laaksoihin ja pohjoisen [[Nogai]]-aroon ja kukkuloihin. Vuoristoalueen korkein huippu on 4&nbsp;493 metrin Tebulosmta. Vuorten rinteillä kasvaa sakeaa metsää, alarinteiden lajeja ovat pyökki, valkopyökki ja tammi, ylempänä kasvaa havumetsää ja vielä ylempänä on alppiniittyjä. Maan keskiosaa halkovat [[Terek]]- ja Sunchza-jokien laaksot. Nogain aro on puoliaavikkoa.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/108244/Chechnya | Nimeke = Chechnya | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref>
 
Georgian vastainen raja kulkee korkealla [[Kaukasus]]-vuorilla.<ref name="BBCCP"/>
Rivi 204:
Vielä elokuussa 2005 Taus Džabrailovin mukaan tasavallassa toimi noin 1&nbsp;000 kapinallista, joita tuki 100–150 ulkomaalaista taistelijaa.<ref name="themoscowtimes"/>
 
Tšetšeenien vastarintaliike on ilmeisesti hiipumassa yli 7&nbsp;000 taistelijan jätettyä aseensa ja palattua siviilielämään.<ref>[http://en.rian.ru/russia/20060311/44180091.html Over 7,000 militants gave up arms in recent years - Chechen PM] (RIA)</ref> Pääministeri Ramzan Kadyrovin mukaan militanttiryhmiä maaliskuussa 2006 ei enää ollut toiminnassa.<ref>[http://en.rian.ru/russia/20060310/44128238.html Chechen PM says all militant groups eliminated] (RIA)</ref> Samalla vastarintaliike on radikalisoitunut, ja sen johtoon ovat tulleet kansallista vapautusta ajavien sijaan radikaali-islamistit, joiden tavoitteena on koko Pohjois-Kaukasian kattava islamilainen valtio.<ref> MosNews 14.3.2006: Chechen Rebels Radicalize</ref><ref>[http://www.rferl.org/featuresarticle/2006/02/f344f111-4f54-473b-b93a-466f78cb15fd.html Russia: The Ideological Split In The Chechen Leadership] (FRERL)</ref> Separatistit ovat samalla menettäneet tukensa ja ajautuneet taloudellisiin ongelmiin.<ref>[http://www.rferl.org/featuresarticle/2006/4/6911b99e-b492-425d-b4f1-ddb31c87780a.html Chechnya: Separatist Leaders Admit To Logistical, Financial Problems]</ref>
 
Venäjä julisti tilanteen rauhoittuneen vuoteen 2009 mennessä niin paljon, että se saattoi lopettaa sotilastoimet kapinallisia vastaan. Yksittäisiä iskuja on tapahtunut senkin jälkeen.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/2565049.stm Regions and territories: Chechnya] BBC News<name="BBCCP"/ref>
 
== Politiikka ==
Rivi 224:
===Suurimmat kaupungit, kylät ja muut piirikeskukset===
 
Tšetšeniassa on kaikkiaan viisi kaupunkia. Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungit ja yli 10 000 asukkaan suurkylät ovat nimeltään (kylien asukaslukuna on ohessa esitetty kylän maalaiskunnan väkiluku): [[Groznyi]] (271&nbsp;573 as.), [[Ẋalxa-Marta]] (Urus-Martan, 49&nbsp;070 as.), [[Şela]] (Šali, 47&nbsp;708 as.), [[Gümse]] (Gudermes, 45&nbsp;631 as.), [[Orga]] (Argun, 29&nbsp;525 as.), [[Kurtšaloi]] (Курчалой, kylä, 22&nbsp;723 as.), [[Atšhoi-Martan]] (Ачхой-Мартан, kylä, 20&nbsp;172 as.), [[Šelkovskaja]] (Шелковская, kylä, 11&nbsp;112 as.), [[Sernovodskoje]] (Серноводское, kylä, 10&nbsp;805 as.) ja [[Znamenskoje]] (Знаменское, kylä, 10&nbsp;286 as.). Tätä pienempiä Tšetšenian piirikeskuksia ovat Himoi (kylä, Химой, 309 as.), Itum-Kale (kylä, 1&nbsp;068 as.), Naurskaja ([[stanitsa]] Наурская, 9&nbsp;050 as.), Nožai-Jurt (kylä, Ножай-Юрт, 6&nbsp;744 as.), Šatoi (Шатой, 2&nbsp;953 as.) ja Vedeno (kylä, Ведено, 3&nbsp;186 as.). <ref name="RuCensus2010vol1.11"/>{{Selvennä|Nyt nimeäminen epäyhtenäistä. Tulisi selventää lähteistäen. Eli osa nimistä on nyt fi-wikin artikkeleista, jotka näkyvät olevan tšetšeenin kielestä, kun toiset ovat taas venäjänkielisestä väestötilastosta translitteroituja.}}
 
===Etninen jakauma===
Rivi 235:
== Paikallishallinnollinen jako ==
{{päivitettävä|piirijakoa muutettu 2012}}
[[Kuva:The_administrativeThe administrative-territorial_division_of_the_Chechen_Republicterritorial division of the Chechen Republic.svg|thumb|270px|Tšetšenian paikallishallinnollinen jako {{en}}]]
Tšetšenia on jaettu Venäjän muiden federaatiosubjektien tapaan [[Paikallishallinto (Venäjä)|paikallishallinnon]] ylemmällä tasolla kaupunkipiirikuntiin (gorodskoi okrug) ja kunnallispiireihin (raion). Kaupunkipiirikuntia on kolme ja piirejä viisitoista. Nämä on lueteltu alla ja kullekin on kerrottu asukasluku vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>{{Selvennä| Nimien translitteraatiota voisi täydentää ja yhtenäistää. Pääosin oli näköjään translitteroitu venäjänkielisestä muodosta, mutta kaupunkiartikkeleja on laadittu tšetšeenin kielen pohjalta.}}
 
Rivi 257:
# [[Vedenon piiri]] (Веденский район, 36&nbsp;801 as.)
 
Vuonna 2012 perustettiin [[Galantšožin piiri|Galantšožin]] ja [[Tšeberlojevskin piiri|Tšeberlojevskin piirit]]t, mutta niiden rajoja ei ole vahvistettu.{{lähde}}
 
== Talous ==
Rivi 263:
vuodelta 2010. Tämä on vain 21 prosenttia Venäjän keskimääräisestä lukemasta ja toiseksi alhaisin arvo Venäjän kaikista federaatiosubjekteista (heti naapuritasavalta [[Ingušia]]n jälkeen). Alueen kyky tuottaa taloudellista hyvinvointia oli alueellisen BKT-arvon avulla kuvattuna siis venäläisittäinkin erittäin matala.<ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>
 
Tšetšenian tärkein luonnonvara on [[maaöljy|öljy]].<ref name="BBCCP">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/2565049.stm Regions and territories: Chechnya] BBC News</ref> Öljyvarat ovat paljolti venäläisen [[Rosneft]]in hallussa. Tuotanto oli 800 000 tonnia vuonna 2011. Vuonna 2012 maa ilmoitti kutsuvansa azerbaidzanilaisetazerbaidžanilaiset etsimään uusia öljylähteitä hiipuvien tilalle.<ref>[http://www.reuters.com/article/2012/04/04/russia-chechnya-oil-idUSL6E8F4CR520120404 Chechnya angry at Rosneft, woos Azerbaijan with oil] Reuters 4.4.2012</ref>
 
Maamiinat haittaavat maa- ja metsätaloutta. Vuonna 2012 aloitettiin miinanraivaus, jonka tavoitteena on puhdistaa 500 peltoja ja 8000 hehtaaria talousmetsää. Raivaus etenee hitaasti. Ennen sotaa vihannesten viljely kasvihuoneissa oli tärkeä tulonlähde, mutta infrastruktuuria tuhoutui sodassa.<ref>[http://www.hortinews.com/en/node/3239 Russian Army Clearing Landmines For Agriculture In Chechnya] Hortinews 9.4.2012</ref>
Rivi 283:
 
== Kirjallisuutta ==
* Tšetšenian historiaa on [[Antero Leitzinger]]in kirjassa TshetsheenitTšetšeenit – Pohjois-Kaukasuksen historiaa ja Groznyin taistelu 24.1.1995 saakka.
* Toista Tšetšenian sotaa [[Anna Politkovskaja]]n kirjassa "Toinen Tshetshenian sota", sekä eversti [[Erkki Nordberg]]in tutkimuksessa [[Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla]].
* Džohar Dudajevin lesken [[Alla Dudajeva]]n kirjoittama kirja "Miljoni esimene" on julkaistu viroksi. Siinä kerrotaan Tšetšenian historiasta ja ensimmäisestä Tšetšenian sodasta. Kirjan lopussa on kronologia, jonka on kirjoittanut virolainen kansanedustaja [[Andres Herkel]].