Ero sivun ”Tšetšenia” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
clean up, typos fixed: azerbaidza → azerbaidža, Tshetshe → Tšetše using AWB |
||
Rivi 114:
{{Location map~|Venäjä Tšetšenia|mark=Pfeil links.svg<!--Naapuri alue-->|marksize=13
|lat_deg=43.70|lat_dir=N|lon_deg=44.95|lon_dir=E
|position=bottom|label=''[[
<!-- -->
{{Location map~|Venäjä Tšetšenia|mark=Pfeil links.svg|marksize=13
Rivi 122:
{{Location map~|Venäjä Tšetšenia|mark=Pfeil links oben.svg|marksize=13
|lat_deg=44.05|lat_dir=N|lon_deg=44.95|lon_dir=E
|position=right|label=''[[
<!-- -->
{{Location map~|Venäjä Tšetšenia|mark=Pfeil rechts.svg|marksize=13
Rivi 154:
Tšetšenia sijaitsee [[Kaukasia]]ssa, Venäjän eteläisessä liittopiirissä. Tšetšenian rajanaapurit ovat [[Stavropolin aluepiiri]] pohjoisessa, [[Dagestan]]in tasavalta idässä, itsenäinen [[Georgia]] etelässä ja Venäjän federaation [[Ingušia]]n ja [[Pohjois-Ossetia-Alania]]n tasavallat lännessä.
Maastonmuodoiltaan Tšetšenia voidaan jakaa kolmeen osaan: etelän vuoristoihin, keskialueen laaksoihin ja pohjoisen [[Nogai]]-aroon ja kukkuloihin. Vuoristoalueen korkein huippu on 4 493 metrin Tebulosmta. Vuorten rinteillä kasvaa sakeaa metsää, alarinteiden lajeja ovat pyökki, valkopyökki ja tammi, ylempänä kasvaa havumetsää ja vielä ylempänä on alppiniittyjä. Maan keskiosaa halkovat [[Terek]]- ja Sunchza-jokien laaksot. Nogain aro on puoliaavikkoa.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/108244/Chechnya | Nimeke = Chechnya | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref>
Georgian vastainen raja kulkee korkealla [[Kaukasus]]-vuorilla.<ref name="BBCCP"/>
Rivi 204:
Vielä elokuussa 2005 Taus Džabrailovin mukaan tasavallassa toimi noin 1 000 kapinallista, joita tuki 100–150 ulkomaalaista taistelijaa.<ref name="themoscowtimes"/>
Tšetšeenien vastarintaliike on ilmeisesti hiipumassa yli 7 000 taistelijan jätettyä aseensa ja palattua siviilielämään.<ref>[http://en.rian.ru/russia/20060311/44180091.html Over 7,000 militants gave up arms in recent years - Chechen PM] (RIA)</ref> Pääministeri Ramzan Kadyrovin mukaan militanttiryhmiä maaliskuussa 2006 ei enää ollut toiminnassa.<ref>[http://en.rian.ru/russia/20060310/44128238.html Chechen PM says all militant groups eliminated] (RIA)</ref> Samalla vastarintaliike on radikalisoitunut, ja sen johtoon ovat tulleet kansallista vapautusta ajavien sijaan radikaali-islamistit, joiden tavoitteena on koko Pohjois-Kaukasian kattava islamilainen valtio.<ref>
Venäjä julisti tilanteen rauhoittuneen vuoteen 2009 mennessä niin paljon, että se saattoi lopettaa sotilastoimet kapinallisia vastaan. Yksittäisiä iskuja on tapahtunut senkin jälkeen.<ref
== Politiikka ==
Rivi 224:
===Suurimmat kaupungit, kylät ja muut piirikeskukset===
Tšetšeniassa on kaikkiaan viisi kaupunkia. Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungit ja yli 10 000 asukkaan suurkylät ovat nimeltään (kylien asukaslukuna on ohessa esitetty kylän maalaiskunnan väkiluku): [[Groznyi]] (271 573 as.), [[Ẋalxa-Marta]] (Urus-Martan, 49 070 as.), [[Şela]] (Šali, 47 708 as.), [[Gümse]] (Gudermes, 45 631 as.), [[Orga]] (Argun, 29 525 as.), [[Kurtšaloi]] (Курчалой, kylä, 22 723 as.), [[Atšhoi-Martan]] (Ачхой-Мартан, kylä, 20 172 as.), [[Šelkovskaja]] (Шелковская, kylä, 11 112 as.), [[Sernovodskoje]] (Серноводское, kylä, 10 805 as.) ja [[Znamenskoje]] (Знаменское, kylä, 10 286 as.). Tätä pienempiä Tšetšenian piirikeskuksia ovat Himoi (kylä, Химой, 309 as.), Itum-Kale (kylä, 1 068 as.), Naurskaja ([[stanitsa]] Наурская, 9 050 as.), Nožai-Jurt (kylä, Ножай-Юрт, 6 744 as.), Šatoi (Шатой, 2 953 as.) ja Vedeno (kylä, Ведено, 3 186 as.).
===Etninen jakauma===
Rivi 235:
== Paikallishallinnollinen jako ==
{{päivitettävä|piirijakoa muutettu 2012}}
[[Kuva:
Tšetšenia on jaettu Venäjän muiden federaatiosubjektien tapaan [[Paikallishallinto (Venäjä)|paikallishallinnon]] ylemmällä tasolla kaupunkipiirikuntiin (gorodskoi okrug) ja kunnallispiireihin (raion). Kaupunkipiirikuntia on kolme ja piirejä viisitoista. Nämä on lueteltu alla ja kullekin on kerrottu asukasluku vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>{{Selvennä| Nimien translitteraatiota voisi täydentää ja yhtenäistää. Pääosin oli näköjään translitteroitu venäjänkielisestä muodosta, mutta kaupunkiartikkeleja on laadittu tšetšeenin kielen pohjalta.}}
Rivi 257:
# [[Vedenon piiri]] (Веденский район, 36 801 as.)
Vuonna 2012 perustettiin [[Galantšožin piiri|Galantšožin]] ja [[Tšeberlojevskin piiri
== Talous ==
Rivi 263:
vuodelta 2010. Tämä on vain 21 prosenttia Venäjän keskimääräisestä lukemasta ja toiseksi alhaisin arvo Venäjän kaikista federaatiosubjekteista (heti naapuritasavalta [[Ingušia]]n jälkeen). Alueen kyky tuottaa taloudellista hyvinvointia oli alueellisen BKT-arvon avulla kuvattuna siis venäläisittäinkin erittäin matala.<ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/>
Tšetšenian tärkein luonnonvara on [[maaöljy|öljy]].<ref name="BBCCP">[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/2565049.stm Regions and territories: Chechnya] BBC News</ref> Öljyvarat ovat paljolti venäläisen [[Rosneft]]in hallussa. Tuotanto oli 800 000 tonnia vuonna 2011. Vuonna 2012 maa ilmoitti kutsuvansa
Maamiinat haittaavat maa- ja metsätaloutta. Vuonna 2012 aloitettiin miinanraivaus, jonka tavoitteena on puhdistaa 500 peltoja ja 8000 hehtaaria talousmetsää. Raivaus etenee hitaasti. Ennen sotaa vihannesten viljely kasvihuoneissa oli tärkeä tulonlähde, mutta infrastruktuuria tuhoutui sodassa.<ref>[http://www.hortinews.com/en/node/3239 Russian Army Clearing Landmines For Agriculture In Chechnya] Hortinews 9.4.2012</ref>
Rivi 283:
== Kirjallisuutta ==
* Tšetšenian historiaa on [[Antero Leitzinger]]in kirjassa
* Toista Tšetšenian sotaa [[Anna Politkovskaja]]n kirjassa "Toinen Tshetshenian sota", sekä eversti [[Erkki Nordberg]]in tutkimuksessa [[Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla]].
* Džohar Dudajevin lesken [[Alla Dudajeva]]n kirjoittama kirja "Miljoni esimene" on julkaistu viroksi. Siinä kerrotaan Tšetšenian historiasta ja ensimmäisestä Tšetšenian sodasta. Kirjan lopussa on kronologia, jonka on kirjoittanut virolainen kansanedustaja [[Andres Herkel]].
|