Ero sivun ”Nuorakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä

'''Nuorakeraamisiksi kulttuureiksi''' kutsutaan [[neoliittinen kausi|neoliittisia]] [[arkeologinen kulttuuri|kulttuureja]], jotka levisivät laajalle alueelle Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa [[3000-vuosituhat eaa.|3000]]- ja [[2000-vuosituhat eaa.|2000-luvuilla]] eaa. Ne olivat niin sanottuja indoeurooppalaisia sotakirveskulttuureja, jotka levisivät [[Muuttoliike|ihmisen muuttoliikkeiden]] avulla. Suomessa nuorakeraaminen kulttuuri, jota täällä kutsutaan myös '''vasarakirveskulttuuriksi''', vallitsi noin vuosina 3200–2600 eaa. Nuorakeraamiset kulttuurit levisivät myös Etelä-[[Ruotsi]]in, [[Tanska]]an, [[Baltia]]an ja [[Venäjä]]lle.

 

 

== Nuorakeraamisen kulttuurin erityispiirteitä ==

Nuorakeraaminen kulttuuri levisi Suomen lounais- ja eteläosaan suurin piirtein [[Kokkola]]n, [[Tampere]]en ja [[Viipuri]]n kautta kulkevan linjan eteläpuolelle. Nuorakeraaminen kulttuuri erotti hyvin jyrkästi Suomen alueen lounais- ja eteläosat sisämaasta. Jako jatkui myöhemmissä kulttuureissa aina rautakaudelle asti. Nuorakeraamiset ihmiset eivät haudanneet vainajiaan kampakeraamisesta kulttuurista tuttuihin punamultahautoihin, vaan yksittäishautoihin ns. hocker-asentoon (kyyrypolviasento, jossa vainaja makaa vasemmalla kyljellään). Saviastiat kampakeraamisia astioita pienempiä ja pyöreitä ja niukkakoristeisia.<ref name="NBA">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/7 | Nimeke = Nuorakeraaminen kulttuuri | Julkaisu = Esihistoria - kivikausi | Julkaisija =Museovirasto | Viitattu =16.3.2013 }}</ref> Astian yläreuna koristeltiin usein nuorapainanteilla, kalanruotokuvioilla tai vinoviivavyöhykkeillä.<ref name="HY">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/nuora.html#Kuvaus | Nimeke = Nuorakeramiikka | Julkaisu = Suomen esihistoriallinen keramiikka | Julkaisija = Helsingin Yliopisto Arkeologian laitos | Viitattu =16.3.2013 }}</ref>

 

 

Arkeologi Heikki Matiskaisen mukaan nuorakeraaminen kulttuuri saapui Suomeen uuden väestön mukana, kun taas Jukka Luoto uskoo kulttuurin levinneen aikaisemman väestön keskuuteen ilman merkittäviä väestöjen siirtymisiä.{{lähde}}