Ero sivun ”Ranskan merivoimat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Toinen keisarikunta (1852-1870): enwikistä lisää tekstiä |
clean up, typos fixed: Kambodz → Kambodž (2), ensiker → ensi ker using AWB |
||
Rivi 51:
[[Sidi Ferruchin maihinnousu]]un Algerian rannikolla 14. kesäkuuta 1830 osallistui 103 sotalaivaa ja 464 kuljetusalusta Duperrén johtamana. Kaupunkia suojannutta linnoitusta Sultan Khalessia vastaan aloitettiin hyökkäys 29. kesäkuuta ja se kukistui 4. heinäkuuta, jolloin bey aloitti seuraavan päivän antautumiseen johtaneet neuvottelut. Taistelussa hinattiin höyrypursilla linjalaivat parhaisiin tulitusasemiin. Vuotta myöhemmin heinäkuun vallankumouksen jälkeen kontra-amiraali Roussin osoitti Ranskan laivaston kyvyn [[Taguksen taistelu]]ssa, jossa laivasto voitti Portugalin hallitsijan Miguel I:n laivaston.
Vuonna 1838 Ranskan hyökkäys Meksikoon oli uusi osoitus laivaston kyvystä toimia politiikan välineenä. Baudinin johtama fregattiosasto hiljensi Fort San Juan de Uluan Veracruzin taistelussa, jossa höyryalukset toimivat jälleen hinaajina. Taistelussa paixhans-tykit olivat käytössä
Laivasto valtasi 1842 amiraali [[Abel Aubert Dupetit Thouars]]in johdolla [[Tahiti]]n. Abel-Nicolas Bergasse Dupetit Thouars miehitti [[Marquesassaaret]] 1880. Elokuussa 1884 ruhtinas de JOinvillen johtama laivue hyökkäsi Marokon rannikolla Mogadoriin (nykyinen Essaouira) sekä sen edustalla olleeseen Mogadorin saareen. Taistelu oli osa ensimmäistä Ranskan Marokon sotaa.
Rivi 58:
Vuoden 1852 puheessaan keisari Napoleon III julisti keisarikunnan merkitsevän rauhaa ({{k-fr|L'Empire, c'est la paix}}), vaikka todellisuudessa vahva voimaa käyttävä ulkopolitiikka jatkui entisellään. Ranskan merivoimat osallistui useisiin tapahtumiin kaikkialla maailmassa.
Koshinkiinan valtaus oli alku Ranskan siirtomaavallan kehittymiselle Indokiinassa. Napoleon III aloitti Ranskan siirtomaavallan luomisen Indokiinaan. Hän hyväksyi Kochinkiinaa vastaan käydyt sotatoimet vuonna 1858 rangaistakseen Vietnamia ranskalaisten lähetystyöntekijöiden huonosta kohtelusta sekä pakottaakseen maan hyväksymään ranskalaisten toiminnan alueellaan. Tärkeimpänä syynä toimintaan pidetään kuitenkin Napoleonin pelkoa muuttua toisen asteen valtioksi, mikäli se sallii tapahtuneen eikä puolusta etujaan Indokiinassa. Tapahtumat johtivat alueen valtaukseen vuonna 1861. Sota päättyi vuotta myöhemmin, jolloin Vietnam luovutti kolme eteläistä provinssiaan, avasi kolme satamaansa Ranskan kaupalle, salli Ranskan merivoimien alusten pääsyn
Krimin sodassa 1854-1856 Ranska soti Britannian rinnalla Venäjän keisarikuntaa vastaan. Kiinassa toisessa oopiumisodassa Ranska taisteli jälleen Britannian rinnalla. Sodan aikana Ranskan joukot etenivät vuonna 1860 aina Pekingiin. Sodan seurauksena Kiina pakotettiin laajentamaan kauppaoikeuksia, vapauttamaan Jangtsen liikenne, antamaan täydet kansalaisoikeudet ja uskonvapaus kristityille sekä maksamaan suuret sotakorvaukset voittajille. Sodan seuraukset sekä Vietnamin miehitys aiheuttivat Ranskan vaikutusvallan kasvun eteläisessä Kiinassa.
Rivi 113:
{{Käännös|:en:French Navy}}
[[Luokka:Ranskan laivasto|*]]
| |||