Ero sivun ”Luettelo jääkäreistä T” versioiden välillä

({{Syntymä- ja kuolinaika|5|1|1893|[[Jällivaara]] [[Ruotsi]]|6|7|1920}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Aadolf Edvard Tikkanen ja Josefina Vilhelmina Brändström. Tikkanen työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan 2. joulukuuta 1915, josta hänet laskettiin siviilitöihin Saksaan 26. helmikuuta 1916. Takaisin Suomeen Tikkanen palasi 29. marraskuuta 1918 ja työskenteli sen jälkeen työmiehenä Kuusiluodossa, jossa hän kuoli tapaturmaisesti 6. heinäkuuta 1920. Tikkasen hautauspäiväksi on merkitty [[Oulainen|Oulaisissa]] [[11. heinäkuuta]] 1920, mutta hänen hautapaikastaan ei ole tietoa.

(27.3.1889 (Hämeenlinna) – 9.7.1975 (Hämeenlinna) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Edvard Lindeman ja Susanna Toivola. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1927 Tyyni Maria Suomen kanssa, josta hän erosi vuonna 1931 ja avioitui uudelleen vuonna 1934 Anna Arvosen kanssa. Toivola työskenteli sanomalehtimiehenä ja oli vuodesta 1911 alkaen Hämeenlinnan raittiuspiirin sihteerinä ja raittiuspuhujana sekä osallistui keväällä vuonna 1916 jääkäreiden värväykseen ennen liittymistään itse vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 6. maaliskuuta 1916, josta hänet siirrettiin pataljoona täydennysjoukkoon 30. toukokuuta 1916, josta hän joutui myöhemmin Altonan työosastoon. Altonasta hänet laskettiin siviilitöihin Saksaan 4. elokuuta 1917. Takaisin Suomeen Toivola palasi sisällissodan jälkeen kesällä 1918 ja matkusti Riihimäelle, missä hän sai töitä [[Riihimäen sanomat|Riihimäen Sanomien]] toimittajana. Vuodesta 1923 alkaen hän toimi asioitsijana Hämeenlinnassa, missä hän hoiti myöhemmin Harald Toivolan asianajotoimistoa. Luottamustoimia Toivolalla oli Hämeenli8nnassa runsaasti, esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1946 alkaen ja hallituksen jäsen vuosina 1948–1950. Hän oli useiden lautakuntien jäsenenä. Hämeenlinnan Sibelius-seuran puheenjohtajana hän myös toimi ja oli perustamassa yhdessä säveltäjä Tauno Marttisen kanssa Hämeenlinnan Musiikkiopistoa.{{lähde}} Toivola toimi myös useissa Hämeenlinnan Suomi-seuroissa muun muassa Suomi–Puola, Suomi–TsekkoslovakiaSuomi–Tšekkoslovakia, Suomi–Italia, Suomi–Unkari, Suomi–DDR ja Suomi–Romania -seuroissa. Hämeenlinnan musiikinystävät ry:n hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana hän myös toimi ja hänet valittiin vuonna 1969 Suomi–Neuvostoliitto-Seura ry:n kunniajäseneksi. '''Kunniamerkit''': [[Kuva:Suomen leijonan 1 lk ritarimerkki.png|35px]] Suomen leijonan ritarimerkki, Osuusliike Häme kultainen ansiomerkki, Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kultainen ansiomerkki, DDR-Pohjoismaat Seuran hopeinen ansiomerkki, 2. Internationale Mönzausstellung Im Rostock mitali. Saksan Demokraattisen Tasavallan Weimarin kunniaplaketti. Asessori. Hänet on haudattu Hämeenlinnan Ahveniston hautausmaalle.

(Käytti Saksassa peitenimeä '''Storholm'''), ({{Syntymä- ja kuolinaika|22|8|1895|[[Alahärmä]]|30|3|1959|}}) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat mäkitupalainen Kustaa Tollo ja Serafia Juhontytär. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilma Juliana Kuusiston kanssa. Hän kävi kansakoulun ja työskenteli kotitalossaan ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan 20. lokakuuta 1915, josta hänet siirrettiin 21. joulukuuta 1915 pataljoonan 4. komppaniaan. Hän osallistui taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Asemasota Misse-joella|Misse-joella]], [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]]. Suurholma saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana aliupseeriksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an aluksi 1. Jääkärirykmentin [[1. jääkäripataljoona]]n 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 22. maaliskuuta 1918 alkaen [[1. jääkäriprikaati]]n esikuntaan, jossa hän toimi eversti [[Eduard Ausfeld|Ausfeldin]] lähettinä. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Tampereella ja Karjalankannaksella. Sisällissodan jälkeen hänet määrättiin 12. heinäkuuta 1918 alkaen lähetiksi Vuoristoprikaatin esikuntaan, josta hänet siirrettiin 17. tammikuuta 1919 alkaen Itä-Suomen jalkaväkirykmentti 5:een, jossa hänet sijoitettiin 1. komppaniaan. Suurholma erosi armeijasta 11. helmikuuta 1919 hänen allekirjoittamansa sitoumusaikansa päätyttyä ja siirtyi poliisin palvelukseen, jossa hän työskenteli konstaapelina Vaasassa. Hän erosi poliisivoimista ja siirtyi 15. lokakuuta 1924 alkaen Kansallis-Osake-Pankin Vaasan konttorin vahtimestariksi. '''Ylennykset''': Hilfsgruppenführer 30. elokuuta 1917, Aliupseeri 11. helmikuuta 1918, Varavääpeli 10. elokuuta 1918, Vääpeli 1918 lopulla. '''Kunniamerkit''': Vapaudenmitali 2. lk; [[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|35px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauha]] Vapaussodan muistomitali soljen kera, [[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|18px|jääkärimerkki]] Jääkärimerkki, [[Kuva:Nauha_saksan_maailmansodan_kunniaristiNauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px|Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristin kunniamerkkinauha]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938.</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.</ref>

({{Syntymä- ja kuolinaika|2|10|1897|[[Orivesi]]|12|7|1956|[[Turku]]}}) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Severin Törmälä ja Maija Stiina Hermannintytär. Hän työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan [[Jääkäripataljoona 27]]:n 2. komppaniaan 10. helmikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 18. maaliskuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin myöhemmin siviilitöihin Saksaan. Hän palasi takaisin Suomeen sisällissodan jälkeen 1. joulukuuta 1918. Hänen myöhäisemmät elämänvaiheensa ovat tuntemattomat.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/><ref name="Gene1"/>