Ero sivun ”Hong Taiji” versioiden välillä

Nimi Hong Taiji johtuu [[mongolin kieli|mongolinkielisestä]] arvonimestä ''Khong Tayiji'', joka merkitsee [[kruununprinssi]]ä. Nimi muuntui [[mantšun kieli|mantšun kielessä]] muotoon ''Hung Taiji'' ja [[Kiinan kieli|kiinassa]] muotoon Hóng Tàijí (洪太極) tai Huáng Táijí (皇太極).<ref>{{lehtiviite | Kirjoittaja = Grupper SM | Otsikko = Manchu patronage & Tibetan Buddhism during the first half of the Ch'ing Dynasty | Julkaisu = J. Tibet. Soc. | Numero = 4 | Vuosi = 1984 | Sivu = 69}}</ref>.

 

 

Hallitsijana Hong Taiji oli ensin [[Myöhempi Jin-dynastia|Myöhemmän Jin-dynastian]] kaani, myöhemmin [[Qing-dynastia]]n keisari hänen vaihdettuaan dynastian nimen. Hänen arvo­nimensä suurkaanina oli ''Bogd Khaan'' (mantšuksi Gosin Onco Hūwaliyasun Enduringge Han). Hänen hallitsija­nimensä oli ensin, vuosina 1627–1636 kiinaksi ''Tiāncōng'' (天聰) ja mantšuksi ''Abka-i sure'' (ᠠᠪᡴᠠᡳ ᠰᡠᡵᡝ),, mitkä merkitsevät ''taivaallista nokkeluutta''. Vuodesta 1636 lähtien hallitsija­nimeä oli kiinaksi Chóngdé (崇德), mantšuksi ''Wesihun erdemungge'' (ᠸᡝᠰᡳᡥᡠᠨ ᡝᡵᡩᡝᠮᡠᠩᡤᡝ) ja mongoliksi ''Degede Erdemtú'', mitkä merkitsevät ''jaloa hyvettä''. Hänen [[temppelinimi|temppelinimensä]] oli Tàizōng (太宗).

 

Kuolemansa jälkeen Hong Taiji sai aikojen kuluessa yhä pidempiä nimiä:

Hong Taijin valtakunta sijaitsi alkujaan alueella, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä [[Mantšuria]], mutta hän laajensi sitä [[Mongolia]]an ja hyökkäsi myös [[Korea]]an ja [[Kiina]]an. Hänen henkilökohtaisia sotilaallisia kykyjä arvostettiin suuresti, ja hän kehitti tehokkaasti sotilaallista ja samalla siviili­hallinnollista järjestelmäänsä, joka tunnetaan ''Kahdeksana lippu­kuntana''. Järjestelmä soveltui hyvin siihen, että valta­kunnassa asui muidenkin kansojen jäseniä, lähinnä kiinalaisia ja mongoleja, jotka joutuivat mantšujen alaisuuteen joko neuvoteltujen sopimusten perusteella tai hävittyään taistelun.

 

 

Hong Taiji myös vahvisti valta­kuntansa aseistusta. Vaikka Ming-dynastian armeijalla oli tykkejä enemmän, Hong Taijin tykit olivat samaa laatua ja yhtä voimakkaita, ja hänellä oli Aasian vahvin [[ratsuväki]].

 

=== Jinistä Qingiksi ===

Vuonna 1635 Hong Taiji muutti kansansa nimen [[džurtšenit|džurtšeneista]] (''Jušen'') [[mantšut|mantšuksi]] (''Manju'').<ref name=Dillon /> Sanan ''Manju'' alku­peräistä merkitystä ei tiedetä, ja sen vuoksi nimen­muutoksenkin aihe on epäselvä. Siitä, miksi tämä nimi otettiin käyttöön, on esitetty monia teorioita. Nimi muistuttaa mantšun kielen ''rohkeaa'' tarkoittavaa sanaa, mutta aiheena nimen valintaan on saattanut olla myös viisauden [[bodhisattva]] [[Manjusri]], jonka [[inkarnaatio]]ksi Nurhaci oli väittänyt itseään.

 

 

== Lippukuntien johto ==

Vuonna 1636 Hong Taiji muutti vaimojensa arvonimet. Siihen saakka heistä kaikista oli käytetty nimitystä ''fujin''(福晉).<ref name="Rawski 132">{{kirjaviite | Tekijä = Evelyn S. Rawski | Nimeke = The Last Emperors: A Social History of Qing Imperial Institutions | Sivu = 132 | Julkaisija = University of California Press | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 0-520-22837-5}}</ref> Tästä lähtien oli oleva yksi keisarinna (''huanghou'' 皇后) ja seitsemän arvo­luokkaa muille keisarin puolisoille: Keisarillinen jalo­sukuinen puoliso (''huangguifei'' 皇貴妃), Jalo­sukuinen puoliso (''guifei'' 貴妃), Puoliso (''fei'' 妃), Jalkavaimo (''bin'' 嬪), Arvoisa rouva (''guiren'' 貴人), Palatsinainen (''changzai'' 常在) ja Vastaaja (''daying'' 答應).<ref name="Rawski 132"/> Kuitenkin kymmenen Hong Taijin viidestä­toista puolisosta tunnetaan paremmin niillä arvo­nimillä, joita hänen isänsä oli oman haareminsa naisille myöntänyt: yksi oli "ensimmäinen puoliso" (''yuanfei'' 元妃), yksi "seuraaja­puoliso" (''jifei'' 繼妃), kaksi "sivu­huone­puolisoa" (''cefei'' 側妃), ja kuusi "tavallista puolisoa" (''shufei'' 庶妃)<ref name="Rawski 132"/> Hong Taijin viisi päävaimoa olivat kaikki syntyisin [[Khortšin]]-mongolien [[Borjigin]]-klaanista, sillä khortšinit olivat mantšujen ensimmäisiä liittolaisia mongolien joukossa.<ref>{{kirjaviite | Kirjoittaja = Evelyn S. Rawski | Otsikko = Ch'ing Imperial Marriage and Problems of Rulership | Sivu = 176 ja 191 | Tekijä = Rubie S. Watson, Patrcia Bucley Ebrey | Nimeke = Marriage and Inequality in Chinese Society | Julkaisija = University of California Press | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 057-638-188-6}}</ref> Kaksi heistä, Bumbutai ja Harjol, olivat sisaruksia, ja molemmat keisarinna Jeren veljentyttäriä.<ref>{{kirjaviite | Kirjoittaja = Evelyn S. Rawski | Otsikko = Ch'ing Imperial Marriage and Problems of Rulership | Sivu = 132, 174, 191 | Tekijä = Rubie S. Watson, Patrcia Bucley Ebrey | Nimeke = Marriage and Inequality in Chinese Society | Julkaisija = University of California Press | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 057-638-188-6}}</ref>

 

*Jere, Jerjer (哲哲; 1600–1649), Manggusin (莽古思) tytär, [[Khortšin-mongolit|Khortšin-mongolien]] [[Borjigin]]-klaanista. Saapui palatsiin 1614, nimitettiin keisarinnaksi 1636 ja leskikeisarinnaksi Hong Taijin kuoltua 1643, tunnetaan paremmin kuoleman­jälkeisellä nimellä Keisarinna [[Xiaoduanwen]]. Synnytti Hong Taijin 2., 3., ja 8. tyttären.<ref>''Qingshi gao'' ("Draft History of Qing"), 166. luku ("Tables of princesses" 公主表), s. 5270 ja 5273; 214. luku ("Biographies of consorts" 后妃傳), s. 8901</ref>

*Bumbutai (布木布泰; 1613–1688), Jeren veljentytär, Jaisangin tytär, Kortšin-mongolien Borjigin-klaanista. Tuli leski­keisarinnaksi vuonna 1643.

#Kolmastoista tytär (1638–1657).<ref name="QSG 5275"/>

#Toisen arvoluokan prinsessa Kechun (和碩恪純長公主) (1642–1704/5).<ref>''Qingshi gao'', 166. luku, s. 5276.</ref>

 

{{käännös|:en:Hong Taiji}}