Wikipedia

Ero sivun ”Vuonna 1984” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 57:
Eräänä päivänä Smith saa lapun toiselta työtoveriltaan Julialta, jossa Julia kertoo rakastavansa Smithiä. Ennen tätä Smith piti Juliaa Isoveljen uskollisena tukijana, mutta päätyy tapaamaan tätä salaa, jolloin hän huomaa, että Julia on Isoveljen vastustaja. He tapaavat toisiaan salaa ja päätyvät yhdessä kertomaan O'Brienille olevansa "valtion vihollisia", jolloin O'Brien kertoo olevansa Goldsteinin tukija. Smith saa O'Brienin kautta kirjan, jossa kerrotaan valtioiden poliittisesta sekä väestöllisestä rakenteesta.
 
Pian tämän jälkeen ajatuspoliisi saa Smithin ja Julian kiinni ja he joutuvat Rakkausministeriöön, jossa heitä kidutetaan ja aivopestään. Smithille selviää, että O'Brien on uskollinen valtiolle, koskasillä tämä toimii Smithin kiduttajana. O'Brien kertoo, että Smithiä kidutetaan niin kauan, että hän rakastaa Isoveljeä, minkä jälkeen hänet tapetaan. Smithiä kidutetaan fyysisesti ja henkisesti, kunnes tämä pyytää kiduttajaa kiduttamaan Juliaa hänen sijaansa. Hänet päästetään pois Rakkausministeriöstä. Viimeisessä luvussa hän tapaa Julian, muttei ole enää kiinnostunut hänestä. Kirjan lopussa hän huomaa rakastavansa Isoveljeä Julian sijaan.
{{juonipaljastus loppu}}
 
==Vaikutteet ja vaikutukset==
 
Romaanin dystooppinen yhteiskunta on saanut vaikutteita [[Josif Stalin|Stalinin]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]], mutta se mahdollisesti kuvaa mahdollisesti myös aikansa brittiläistä yhteiskuntaa, jossa sota-ajan säännöstely oli edelleen voimassa ja jossa lehdistö yhä hehkutti (todellisuudessa kuolevaa) [[brittiläinen imperiumi|brittiläistä imperiumia]]. Vuoden 1950 suomennoksesta kustantaja oli poistanut erään erityisen ilmeisen viittauksen Neuvostoliittoon. Viittaus on mukana vuoden 1999 suomennoksessa. Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 uudeksi orwellilaiseksi yhteiskuntajärjestelmän nykykuvaksi on esitetty niin Pohjois-Koreaa kuin erinäisiä [[Islamismi|islamistisia]] valtioita.{{lähde}}
 
Romaanin nimi on erään teorian mukaan saatu ottamalla kirjoitushetken vuosiluku ’48 ja kääntämällä sen numerot toisin päin muotoon ’84. Kirjan julkaisemisen aikoihin länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton välit kiristyivät muun muassa [[Berliinin saarto|Berliinin saarron]] vuoksi. Kirja oli kielletty Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa valtioissa. Sitä pidetään nykyisin universaalina varoituksena totalitarismista ja siitä ovat lähtöisin yleiseen kielenkäyttöön vakiintuneet käsitteet "isoveli valvoo", ajatuspoliisi, ajatusrikos, ja "sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa".
 
Kirjaan perustui myös [[Apple MacIntoshMacintosh]] -tietokoneen mainos, joka julkistettiin 22. tammikuuta 1984. Mainoksen ohjasi elokuvaohjaaja [[Ridley Scott]]. Vuonna 2010 [[digitaalinen käyttöoikeuksien hallinta|DRM:ää]] vastustava verkkosivusto defectivebydesign.org valitsi uuden tarran suunnittelukilpailussaan työn, jossa kyseistä Applen mainosta parodioidaan Applen käyttämän DRM:n johdosta.<ref>[http://www.defectivebydesign.org/new-sticker-results New sticker contest winning design] defectivebydesign.org</ref>
 
Suosittu kansainvälinen televisioformaatti ''[[Big Brother]]'' on saanut nimensä kirjan Isoveljestä.
 
== VuonnaRomaanin 1984 valkokankaallaelokuvasovitukset ==
 
Kirjan pohjalta on tehty kaksi elokuvasovitusta, joista ensimmäinen, [[Michael Anderson]]in ohjaama ''[[1984 (vuoden 1956 elokuva)|1984]]'', sai ensi-iltansa vuonna 1956.
Kirjan perusteella on myös tehty elokuvia, joista ensimmäinen tehtiin 1956 (1984, ohjaus [[Michael Anderson]]), vain seitsemän vuotta romaanin ilmestymisen jälkeen. Toinen filmatisointi tehtiin vuonna 1984. Elokuvan ohjasi [[Michael Radford]] ja filmatisointia pidetään erittäin uskollisena kirjalle. Monet elokuvan kohtauksista jopa kuvattiin juuri niinä päivinä, jotka kirjassa mainittiin. Elokuvan pääosia näyttelivät [[John Hurt]], [[Richard Burton]] ja [[Suzanna Hamilton]]. Lisäksi Terry Gilliamin vuonna 1985 ohjaama elokuva ''[[Brazil – tämän hetken tuolla puolen]]'' pohjautuu löyhästi Orwellin teokseen.▼
 
▲Kirjan perusteella on myös tehty elokuvia, joista ensimmäinen tehtiin 1956 (1984, ohjaus [[Michael AndersonRadford]]),in vainohjaama seitsemän[[1984 vuotta(vuoden romaanin1984 ilmestymisen jälkeen. Toinenelokuva)|toinen filmatisointi]] tehtiinvalmistui vuonna 1984. Elokuvan ohjasi [[Michael Radford]] ja filmatisointiaSitä pidetään erittäinhyvin uskollisena kirjalle. Monet elokuvan kohtauksista jopa kuvattiin juuri niinä päivinä, jotka kirjassa mainittiin. Elokuvan pääosia näyttelivät [[John Hurt]], [[Richard Burton]] ja [[Suzanna Hamilton]]. Lisäksi Terry Gilliamin vuonna 1985 ohjaama elokuva ''[[Brazil – tämän hetken tuolla puolen]]'' pohjautuu löyhästi Orwellin teokseen.
== Vuonna 1984 teatterissa ==
 
Kirjasta on tehty myös teatteriesityksiä, viimeisimpänä Suomessa esitys on nähty [[Svenska Teatern|Svenska teaternin]] lavalla [[2015]]. Esitys sai ensi-iltansa 14.1.2015. Esityksen ohjasi Jarno Kuosa (s. 1979).▼
Lisäksi Terry Gilliamin vuonna 1985 ohjaama elokuva ''[[Brazil – tämän hetken tuolla puolen]]'' pohjautuu löyhästi Orwellin teokseen.
 
== Romaanin näytelmäsovitukset ==
▲Kirjasta on tehty myös teatteriesityksiä, viimeisimpänä Suomessa esitys on nähty [[Svenska Teatern|Svenska teaternin]]in lavalla [[2015]]. Esitys sai ensi-iltansa 14.1. tammikuuta 2015. Esityksen ohjasi Jarno Kuosa (s. 1979).
 
== Suomennokset ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuonna_1984”