Versio 15. kesäkuuta 2015 kello 20.22 muokkaa Raid5 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät, IP-estoista vapautetut 14 830 muokkausta fix lähteet > lähdeviitemallineet. fix. ← Vanhempi muutos		Versio 6. syyskuuta 2015 kello 03.27 muokkaa kumoa SeeggeAWBBot (keskustelu \| muokkaukset) 10 638 muokkausta clean up, typos fixed: lukuuno → lukuun o, Paikallaanpy → Paikallaan py, vuotia → -vuotia, arkkitehteinä → arkkitehteina using AWB Uudempi muutos →
Rivi 7: \| kuvien selite = '''Hidatsojen koirasoturin tanssi''' \| kokonaismäärä = 1200 (1996) \| alue1 = [[kuva:~~Flag_of_North_Dakota~~Flag of North Dakota.svg\|22px]] [[Pohjois-Dakota]] \| määrä1 = \| viite1 = Rivi 24: '''Hidatsat''' ovat [[Yhdysvallat\|Yhdysvalloissa]]ssa asuva intiaaniheimo, jonka arvellaan asuneen noin 400 vuotta [[Pohjois-Dakota]]n alueella. Hidatsat olivat sekä [[maanviljelijä\|maanviljelijöitä]] että metsästäjiä, ja puhuivat [[sioux]]ien murteita. [[Ranska]]laiset ja [[englanti]]laiset kutsuivat hidatsoja ''gros ventreiksi'' (isomahat), ja sekoittivat heidät [[Montana]]ssa asuvaan [[Algonkin-kielet\|Algonkin-kieliryhmän]] [[Gros ventresit\|atsina-heimoon]], josta käytettiin samaa nimeä. Sekaannuksen aiheutti tasankojen merkkikieli, jossa kummankin heimon nimi ilmaistiin lähes samanlaisella käsimerkillä.<ref name="Henriksson 100">Henriksson s. 100.</ref> Läpi 1700-luvun ja osin seuraavallakin vuosisadalla hidatsat tunnettiin myös ''minnetaree''-intiaaneina. Nimi oli Pohjois-Dakotan ensimmäisten asukkaiden [[mandanit\|mandan]]ien antama ja tarkoitti "joen yli tulleita".<ref name="Bowers 15">Bowers s. 15.</ref> Hidatsojen määrän on uskottu 1600-luvulla olleen noin 3 000 henkeä, mutta esihistoriallisen kauden aikana heitä on ollut paljon enemmän.<ref name="Four">{{verkkoviite\|Osoite=http://www.fourdir.com/hisdatsa.htm\|Nimeke=Hidatsa (Minnetares, Gros Ventre)\|Julkaisu=Fourdir.com\|Viitattu=13.5.2011\|Kieli={{en}}}}</ref> [[Eurooppalainen\|Eurooppalaisten]] siirtolaisten mukana tullut [[isorokko]] hävitti enimmän osan kolmen hidatsa-kylän asukkaista Knife-joen rannoilla 1837. Eloonjääneet yhdistivät voimansa saman kulkutaudin kokeneiden mandanien kanssa. Myöhemmin myös sotien ja sairauksien heikentämät [[arikarat]] liittyivät heihin. Yhdessä tämä kolmen heimon muodostama vähälukuinen joukko taisteli siouxeja vastaan vuosikymmenien ajan kunnes joutui turvautumaan [[Yhdysvallat \|Yhdysvaltain]] tarjoamaan apuun.<ref name="Virrankoski 177">Virrankoski s. 177.</ref> 1800-luvun puolivälistä alkaen hidatsat, mandanit ja arikarat ovat asuneet Fort Bertholdin reservaatiossa Pohjois-Dakotassa, ja heidät tunnetaan MHA-kansakuntana.<ref name="MHA">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.mhanation.com/main/history.html\|Nimeke=History of MHA-Nation\|Julkaisu=Mhanation.com\|Viitattu=16.5.2011\|Kieli={{en}}}}</ref> Rivi 46: Kaupankäynnin ohella hidatsat joutuivat mukaan ympäristön moniin sotiin. Siouxien lisäksi pohjoisesta tulevat assiniboinet muodostivat selvästi erottuvan uhan. Sotien taustalta löytyi vanhojen riitojen ohella erimielisyydet metsästysmaista, jotka kärjistyivät välienselvittelyiksi silloin, kun eri heimojen ratsumiesten linjat leikkasivat toisiaan. Lukuisat kahakat sävyttivät metsästysretkiä vastustajien vaihtuessa. Hidatsat tunnettiin sotaisina ja joskus he lähettivät sotapartioitaan kauas länteen [[shoshonit\|shoshoneita]] ja jopa [[mustajalat\|mustajalkoja]] vastaan.<ref name="Hidatsa">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.artsci.wustl.edu/~landc/2003/projects/projects2001/indianwomen/asimon.html\|Nimeke= The Hidatsa Indians\|Julkaisu=Artsci.wustl.edu\|Viitattu=15.3.2008\|Kieli={{en}}}}</ref> Heidän on kerrottu vetäneen myös rauhalliset naapurinsa mandanit mukaan sotatoimiin.<ref name="Virrankoski 179">Virrankoski s. 179.</ref> Kun [[tutkimusmatkailija]]t Lewis ja Clark vierailivat [[talvi\|talvella]] 1804–1805 hidatsojen luona he tapasivat näitä kolmesta eri kylästä muutaman [[kilometri]]n päässä toisistaan.<ref name="Hidatsa Indians"/> Suurin kylistä oli nimeltään ''Big hidatsa'', jossa majaili yli tuhat asukasta. Hidatsojen ylimpänä johtajana toimi Lewisin ja Clarkin vierailujen aikana LaBorgne- (One Eye) nimeä kantanut päällikkö, jonka alaisena oli 450 soturia.<ref name="Lewis">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.nationalgeographic.com/lewisandclark/record_tribes_007_5_2.html\|Nimeke= Big Hidatsa\|Julkaisu=Nationalgeographic.com\|Viitattu=12.3.2008\|Kieli={{en}}}}</ref> Yhdysvaltalaisiin vieraisiinsa hidatsat suhtautuivat ystävällisesti ja antoivat näiden tutustua kyliinsä. Vihamielisyydet monien tasankojen heimojen kanssa sen sijaan jatkuivat. ~~Paikallaanpysyvä~~Paikallaan pysyvä elämäntyyli, joka perustui kaupantekoon, toi hidatsoille runsaasti taloudellista vaurautta, mutta se altisti heidät myös vihollisten toistuville hyökkäyksille. Vuonna [[1834]] siouxit polttivat hidatsojen kaksi pienintä kylää.<ref name="Hidatsa"/>. Nämä tapahtumat saivat aikaan hidatsojen väestön hupenemisen, jota vauhditti vuoden 1837 isorokkoepidemia. Lyötyinä ja tautien runtelemina he vetäytyivät suojaan pääkyläänsä Big hidatsaan peläten isorokon leviämistä ja siouxien uusia hyökkäyksiä. Vuonna [[1845]] hidatsat ja heihin liittyneet mandanien rippeet perustivat uuden kylän, joka sai nimekseen Like-a-fishhook.<ref name="Like">{{Verkkoviite\|Osoite=http://fishhook.ndsu.edu/home/lfstory.php\|Nimeke= Like-a-Fishhook\|Julkaisu=Fishhook.ndsu.edu\|Viitattu=13.3.2008\|Kieli={{en}}}}</ref> He yrittivät vaalia vanhaa elämäntapaansa, mutta euro-amerikkalaisten elämäntyyli ja monet tuotteet syrjäyttivät nopeasti vanhat hidatsojen perinteet. [[1860-luku\|1860-luvun]] alussa siouxien toistuvien hyökkäysten kohteina olleet arikarat muuttivat Like-a-Fishhookiin ja solmivat hidatsojen ja mandanien kanssa kestävän liiton siouxeja vastaan. Myöhemmin paikasta tuli Fort Beltholdin reservaatio.<ref name="Like"/> Rivi 58: [[kuva:Catlin Hidatsa village.jpg\|thumb\|280px\|Big Hidatsa tarjosi hyvät puitteet monenmoisille asioille. Se toimi kauppakeskuksena, suojapaikkana siouxeja vastaan ja sen rantamilla harrastettiin uimista.]] Hidatsat asuivat maamajoissa, jotka he olivat omineet mandanien kulttuurista.<ref name="Santoro 157">Santoro s. 157.</ref> Paaluvarustetut kylät olivat suuria, ja niiden määrä oli varhaisten eurooppalaisten mukaan 9. Vuonna 1782 pohjoisia tasankoja koetelleen isorokon jälkeen kylien määrä väheni ja seuraavan vuosisadan alussa on mainittu vain kolme hidatsojen kylää. Näistä suurin ja pohjoisin ''Big Hidatsa'' oli perustettu noin 1740 ja käsitti 100 maamajaa ja yli tuhat asukasta. Pienemmät kylät olivat ''amatiha'' ja ''amahami''.<ref name="Hidatsa Indians">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.accessgenealogy.com/native/tribes/siouan/hidatsahist.htm\|Nimeke= Hidatsa Indian Tribe History\|Julkaisu=Accessgenealogy.com\|Viitattu=15.3.2008\|Kieli={{en}}}}</ref> <ref name="Big">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.nps.gov/nr/travel/lewisandclark/big.htm\|Nimeke=Big Hidatsa Site\|Julkaisu=Nps.gov\|Viitattu=14.5.2011\|Kieli={{en}}}}</ref> Kylistä löytyi myös eräänlainen telttasauna, jossa saunomisen jälkeen vilvoiteltiin menemällä uimaan.<ref name="Virrankoski 179"/> Hidatsojen talous perustui runsaan maissintuotannon lisäksi moniin puutarhatuotteisiin ja kausiluonteiseen biisoninmetsästykseen. Naiset pitivät huolta maataloudesta työkaluinaan puusta ja biisoninluista tehdyt kuokat ja haravat.<ref name="Hidatsa"/> ~~lukuunottamatta~~lukuun ottamatta tupakanviljelyä, josta huolehtivat vanhat miehet.<ref name="Lowie 26">Lowie s. 26.</ref> Naiset eivät yksinomaan pitäneet hengissä heimoaan, vaan tuottivat viljelyksillään myös suuret ylijäämät, jotka hyödynnettiin kaupankäynnissä. Metsästys oli miehinen tapahtuma, jonka jälkivalmistelut kuitenkin suoritettiin naisten voimin. He käsittelivät ja leikkasivat lihat ja huolehtivat siitä, että kaikki osat saaliista käytettiin tarkkaan.<ref name="Hidatsa"/> ===Seremoniat=== [[kuva:Scalp dance of the Minatarres 0060v.jpg\|thumb\|300px\|Hidatsain suuri skalppitanssijuhla [[Karl Bodmer]]in näkemyksenä]] Mandanien naapuriksi muuttaminen sai aikaan hidatsojen oman alkuperäisen [[kulttuuri]]n asteittaisen katoamisen.<ref name="Santoro 157">n</ref> Tärkein mandaneilta omittu seremonia oli [[aurinkotanssi]], joka hidatsojen versiona tunnettiin nimellä ''Naxpike''.<ref name="Sturtevant 336">Sturtevant s. 136.</ref> Osa seremoniasta koostui kärsimysten eri muodoista. Tapahtuma sisälsi myös Suuren linnun sadetanssin sekä naisten esittämän biisonien kutsuksi nimetyn tanssi, jonka tarkoituksena oli houkutella biisonin kylän läheisyyteen.<ref name="Religion">{{Verkkoviite\|Osoite= http://www.everyculture.com/North-America/Hidatsa-Religion-and-Expressive-Culture.html\|Nimeke=Hidatsa Religion and Expressive Culture\|Viitattu=14.5.2011\|Kieli={{en}}}}</ref> <ref name="Hidatsa Indians"/> ===Seurat ja sosiaalinen arvostus=== Hidatsojen sosiaaliset seurat jakaantuivat ikäluokkien mukaan. Kun poika tuli tiettyyn ikään hänelle ostettiin junioreitten seuran jäsenyys, joka takasi oikeuden laulaa seuran lauluja ja ottaa osaa seremonioihin. Jäsenyytensä myyneet ostivat itselleen paikan seuraavan ikäluokan seuraan.<ref name="Hook 21">Hook s. 21.</ref> Arvoasteikossa korkeimmalla olivat vanhat miehet, jotka olivat yltäneet ylimpään seuraan ja täyttäneet kaikki heimonsa sosiaaliset ja seremonialliset odotukset.<ref name="Sosio"/> Naisten puolella käytäntö oli sama. Nuorilla tytöillä oli oma "skunkkiseuransa". 30-40 -vuotiaat naiset liittyivät "hanhien seuraan" ja vaihdevuosien tullen naiset siirtyivät "valkoisen biisinilehmän seuran" jäseniksi. Naiset ottivat osaa kaikkiin soturien voitonparaateihin ja tanssivat myös mukana "skalppitanssissa".<ref name="Bergman 56">Bergman s. 56.</ref> Hidatsojen klaanijärjestely oli sekä matrilineaalinen, että patrilineaalinen. Äidiltä tyttärelle saattoi periytyä paljon valtaa. Naisilla oli seremonioissa tärkeitä rooleja ja heidän merkityksensä oli suuri myös sosiaalisessa elämässä. Paljon arvovaltaa ansaitsivat myös ne iäkkäät naiset, jotka olivat kunnostautuneet ruukuntekijöinä, parantajina tai ~~arkkitehteinä~~arkkitehteina.<ref name="Sosio">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.encyclopedia.com/topic/Hidatsa.aspx\|Nimeke=Hidatsa\|Julkaisu=Encyclopedia.com\|Viitattu=14.5.2011\|Kieli={{en}}}}</ref> [[Kuva:Winter village of the Minatarres 0059v.jpg\|thumb\|Hidatsat pelaamassa hoop-and-polea talvisessa maisemassa. (Maalaus Karl Bodmer)]] ==Taiteilijoiden mallina== [[Taidemaalari]]t [[George Catlin]] ja [[Karl Bodmer]] tekivät useita maalauksia intiaanien katoavasta kulttuurista ja elintavoista. Kumpikin kierteli 1830-luvun aikana useiden heimojen parissa. Hidatsain ja mandanien kulttuuriin molemmat ehtivät tutustua tavallista paremmin ja heidän jäljiltään on säilynyt paljon taidetta Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista<ref name="Bodmer">{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.wildlifeart.org/artists/artistDetails/index.php?aID=301\|Nimeke=National Museum of Wildlife Art\|Julkaisu=Wildlifearg.org\|Viitattu=16.5.2011\|Kieli={{en}}}}</ref> <ref name="Catlin">{{Verkkoviite\|Osoite=http://americanart.si.edu/catlin/highlights.html\|Nimeke=Catlin Virtual Exhibition\|Julkaisu=Americanart.si.edu\|Viitattu=16.5.2011\|Kieli={{en}}}}</ref> ==Lähteet== Rivi 86: * {{Kirjaviite \| Tekijä = Virrankoski, Pentti \| Nimeke = Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit \|Selite = \| Sivu = 276–278 \| Julkaisija = Gummerus \| Vuosi = 1994 \| Tunniste = ISBN 951-717-788-7 }} * {{Kirjaviite \| Tekijä = Waldman, Carl \| Nimeke = Atlas of the North American Indian \|Selite = \| Sivu = 138 \| Julkaisija = Fact on File Publications \| Vuosi = 1985 \| Tunniste = ISBN 0-87196-850-9 \| Kieli = {{en}} }} * {{Kirjaviite \| Tekijä = Yenne, Bill \| Nimeke = Encyclopedia North American Indian Tribes \|Selite = \| Julkaisija = Bison Book \| Vuosi = 1986 \| Tunniste = ISBN 0-600-50266-X \| Kieli = {{en}} }} ===Viitteet===

Ero sivun ”Hidatsat” versioiden välillä