Ero sivun ”Hui-kiinalaiset” versioiden välillä

| lipun leveys =

| lipun selite =

| kuvien selite = [[Hu Songshan]] · [[Dong Fuxiang]] · [[Bai Chongxi]]<br />[[Ma Bufang]] · [[Hui Liangyu]] · [[Michael Anti (journalisti)|Michael Anti]]

| kokonaismäärä = yli 10 miljoonaa

 

==Historia==

Islam saapui Kiinaan [[Tang-dynastia]]n aikana vuosien 618 ja 906 välillä. Sen toivat maahan [[arabit|arabi]]- ja [[persialaiset|persialais]]kauppiaat ja merimiehet. Monet heistä asettuivat asumaan Kiinaan ja menivät naimisiin paikallisten naisten kanssa. He joutuivat pitkään asumaan eristyksissä omissa enklaaveissaan, jossa he saattoivat tosin harjoittaa islamin mukaista elämää. Ensimmäisen aallon mukana tulleiden muslimien lapset alkoivat sittemmin puhua kiinaa ja heidän määränsä kasvoi maahanmuuton ja luonnollisen väestönkasvun seurauksena. Muslimeja tuli entistä enemmän [[mongolit|mongolien]] valloitettua Kiinan 1200-luvulla. Mongolihallitsijat toivat maahan oppineita muslimeja Keski- ja Länsi-Aasiasta toimimaan esimerkiksi virkamiehinä. Sittemmin he sulautuivat paikallisiin hui-kiinalaisiin. Muslimien maahanmuutto puolestaan tyrehtyi 1500-luvulla eurooppalaisten otettua [[Intian valtameri|Intian valtameren]] kauppaherruuden arabeilta. Huit omaksuivat paljon tapoja [[han-kiinalaiset|han-kiinalaisilta]], kuten esimerkiksi kielen, ruuan, sukunimet ja niin edelleen,mutta uskonto ja oma identiteetti säilyi edelleen.<ref name="EDC">{{Kirjaviite | Tekijä = James S. Olson | Nimeke = An ethnohistorical dictionary of China | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 148-151 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Greenwood Press | Tunniste = ISBN 0–313–28853–4 | Kieli = {{en}} }}</ref>

 

 

Pelättyä uskonnollista vainoa ei kuitenkaan kommunistien taholta tullut, poikkeuksena [[kulttuurivallankumous]], jonka aikana hyökättiin uskonnollisia symboleja vastaan. Kiinassa vähemmistöpolitiikassa otettiin mallia [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]], jossa vähemmistöille luotiin omia itsehallintoalueita. Niinpä vuoteen 1980 mennessä oli luotu 107 erilaista vähemmistöjen autonomista aluetta, joista 12 luotiin hui-kiinalaisille.<ref name="EDC" />

 

==Kulttuuri==

Hui-kiinalaiset elävät melko pitkälti samoin kuin han-kiinalaisetkin. Ulkonäöltä han- ja hui-kiinalaisia voi olla vaikea erottaa toisistaan, vaikkakin jotkut hui-kiinalaiset pitävät oman etnisen ryhmänsä merkkeinä esimerkiksi isompia neniä, suurempaa ruumiinkarvoitusta ja syvempiä silmiä. Hui-kiinalaisilla on myös selkeä oma identiteetti eikä uskontoa pidetä ainoana heitä han-kiinalaisista erottavana tekijänä. Yksi tärkeä osa tätä on periytymien ulkomaalaisista ja etenkin arabeista. Näimpä monesti myös hui-kiinalaiset jotka eivät edes harjoita islamin uskoa pitävät itseään silti hui-kiinalaisina.<ref name="EDC" />

 

 

Maaseudulla hui-kiinalaiset asuvat usein omissa kylissään erillään muista etnisistä ryhmistä. Elinkeinoiltaan he eivät kuitenkaan juurikaan eroa naapureistaan. Kiinan pohjoisosissa he viljelevät [[vehnät|vehnää]] ja vuori[[riisi]]ä. Etelässä kasvatetaan puolestaan suoriisiä, joka tarvitsee kasvualueelleen vuoririisistä poiketen riisinviljelyyn tavallisesti liitetyt vesipadot. Kaupungeissa suuri osa hui-kiinalaisista työskentelee tehtailla. Heitä on toisaalta ollut pitkään muita etnisiä ryhmiä useammin palvelualoilla.<ref name="EWC" /> Järjestetyt avioliitot ja moniavioisuus oli tavallista, kunnes kommunistit kieltivät niiden harjoittamisen valtaannousunsa jälkeen<ref name="EDC" />.